Tommi Vasankari, UKK-instituutti, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
3. Mikä meitä arjessa liikuttaa?
• Lapset ja nuoret: koulumatkat + koulupäivä +
harrastukset + kaverit
• Opiskelijat: opiskelu + opiskelumatkat + harrastukset +
työt + kauppamatkat
• Työikäiset: työmatkat + työ + perhe + harrastukset +
kauppamatkat + matkailu
• Iäkkäät: perhe + harrastukset + kauppamatkat +
matkailu
21.6.2021 3
4. Mihin korona vaikutti?
• Lapset ja nuoret: koulumatkat + koulupäivä +
harrastukset + kaverit
• Opiskelijat: opiskelu + opiskelumatkat +
harrastukset + työt + kauppamatkat
• Työikäiset: työmatkat + työ + perhe + harrastukset +
kauppamatkat + matkailu
• Iäkkäät: perhe + harrastukset + kauppamatkat +
matkailu
21.6.2021 4
5. Mitä kyselytutkimukset kertovat liikkumisesta?
• Suomessa toteutettu korona aikana useita laadukkaita
kyselyjä monien organisaatioiden toimesta:
Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Jyväskylän yliopisto, jne.
• Em. tutkimuksia kerättiin yhteen Valtion
liikuntaneuvoston julkaisuun Koronapandemian
vaikutukset väestön liikuntaan, VLN julkaisuja 2020:2.
• Mitä kyselyt kertovat?
21.6.2021 5
6. Kyselytutkimukset liikkumisesta pandemian aikaan?
• Nuorilla (16-20 –vuotiailla) osalla liikkuminen vähentyi,
osalla ei muutosta ja osalla joka määrä lisääntyi.
• Liikkuminen työmatkoilla vähentynyt, mutta liikkumisen
kokonaismäärä ei laskenut – saattoi jopa lisääntyä
(ryhmäliikunnasta ja kuntosalista kävelyyn ja ulkoiluun).
• Iäkkäillä liikkuminen vähentyi ennakoitua vähemmän –
suuri osa ylläpito tai jopa lisäsi liikkumista.
21.6.2021 6
7. Mitä pandemia-ajan kyselyistä voisi oppia?
• Viesti on erilainen jopa saman kohderyhmän sisällä –
osa kertoo liikkuvansa enemmän, osa vähemmän, osa
jotain siltä väliltä – YKSILÖLLISYYS.
• Kyselyillä on vaikea saada kiinni kaikkia muutoksia
mitä arjessa tapahtuu, koska liikkuminen koostuu
lukuisista pienistä ja vähän suuremmista arjen hetkistä
ja kokonaisuus on niiden summa.
• Siksi tarvitaan myös liikkumisen mitattua dataa.
• Koululaisten liikkuminen keväällä 2018 vs. koronasulun
aikana keväällä 2020.
21.6.2021 7
12. Miten liikkuminen pandemia-aikana muuttui
• Muutokset ovat oikeasti hyvin YKSILÖLLIÄ.
• Osalta väestöä vietiin ”kaikki liike” – työmatkat, työssä
liikkuminen, harrastus – kaikki.
• Osa vaihtoi työmatkat liikkumiseen luonnossa.
• Muutoksessa korostuu yksilön motivaatio ja
motivoituminen, tietoisuus:
• Hän joka tunnistaa liikkumisen hyödyt lisää liikettä.
• Hän jota arki liikuttaa, ei edes tiedosta liikkumisen
vähentymistä
• Merkittävä riski eriarvoistumiselle – tulee tunnistaa
vähän liikkuvat ja panostaa heihin.
21.6.2021 12
14. Jos liikkuminen jää matalammalle tasolle?
• Muutokset liikkumisessa voivat jäädä pidemmäksi
aikaa päälle – mitä siitä voi seurata?
• Ylipaino yleistynyt pandemia aikana (kuulimme jo tästä
tuloksia)
• Kunto voi heikentyä (KunnonKartta –tutkimus ensi
syksynä työikäisille vs. KunnonKartta 2017)
• Seurauksia terveyteen ja työkykyyn???
• Eli väestöstä liikkumista vähentänyt osa tulisi saada
taas liikkeelle!
21.6.2021 14