Esitys osaamiskeskuspäivillä 2014

1. Sosiaalihyöty osallisuuden ja vaikuttavuuden osoittajana aikuissosiaalityössä
Raija Väisänen
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden laitos
28.8.2014

2. Terveyshyödyn osoittimia
Saavutettu paremmin mitattava terveys
Terveyden saavuttamiseen liittyvien kulujen pieneneminen
Asiakkaan kokema lisäarvo sosiaali- ja terveyspalveluista

3. Sosiaalihyödyn osoittimia
Riittävät sivistykselliset ja sosiaaliset taidot
Yhteiskuntaan ja yhteisöön integroituminen
Aktiivinen kansalaisuus
Osallisuus
Fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydytys
Taloudellinen, sosiaalinen ja henkinen varmuus ja turvallisuus

4. Hyvinvointihyödyn osoittimia
Hyvinvointierojen kapeneminen
Hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasoilla
Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys yhteiskunnassa pidemmällä aikajänteellä

5. Hyötynäkökulma – sosiaalinen kestävyys
Sosiaalisesti kestävä
Suomi 2020 (STM 2011)
Sosiaalinen kestävyys
Hyvinvointierojen kapeneminen
Yhdenvertaisuus
Osallisuus
Terveyserojen kapeneminen
Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

6. Sosiaalihyöty palveluajattelussa
Tavoitteiden taso
Sosiaalihyödyn osoitin = sosiaalihyödyn maksimin saavuttaminen
Palvelujärjestelmän taso
Sosiaalihyödyn osoitin= luovasti mukautuva palvelukokonaisuus
Palvelujen taso Sosiaalihyödyn osoitin= ihmisten tyytyväisyys palveluihin
•Sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen
•Joustava palvelujärjestelmä
•Sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ym. palvelut, yhteisöt ja kansalaiset
•Ihmisten tarpeita kunnioittavat ja osallisuutta edistävät yksilölliset palvelut

7. Sosiaalisiin olosuhteisiin vaikuttamisen malli (Fairhurst 2008)
Humaani ihmiskäsitys, palvelujärjestelmän innovatiivisuus ja kulttuurisuus
Itse- tunte-
mus
Huolen- pito itsestä
Sosiaalisiin olosuhteisiin vaikuttaminen pitkällä aikajänteellä (yhteisöt, järjestöt, sidosryhmät, foorumit) Riskiryhmien tunnistaminen
Kult- tuurinen ympä- ristö
Osallisuuden vahvistaminen Luottamus Kumppanuus Kansalaisyhteiskunta

8. Empowerment aikuissosiaalityössä
EMPOWERMENTIN ULOTTUVUUDET
MERKITYKSET YKSILÖLLE JA RYHMILLE (=OSALLISUUDEN ILMENTÄJIÄ)
TUKEMISEN MUODOT
Henkilökohtainen
Itseohjautuvuuden, itsehallinnan ja itsesäätelyn saavuttaminen.
Mahdollistetaan voimavarojen ja resurssien saavuttaminen.
Sosiaalinen
Hakeutuminen yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen.
Kartoitetaan osallistumisen ja sosiaalisen tuen mahdollisuuksia.
Koulutuksellinen
Itsensä kehittäminen ja haaveiden toteuttaminen.
Etsitään koulutus- ym. mahdollisuuksia ja estetään tippumasta ulkopuolelle.
Taloudellinen
Taloudellisten resurssien saavuttaminen.
Etsitään mekanismit, jotka tukevat taloudellista hyvinvointia.
Poliittinen
Osallisuus päätöksentekoon.
Tuetaan osallistumista.

9. Aikuissosiaalityön reunaehtoja
Yhteiskunnan ja työelämän tila
Yhteiskunnan ja työelämän normijärjestelmät
Asiakkaiden yhteiskunnallinen todellisuus
Lainsäädännön kehitys yhteiskunnassa
Lainsäädännön tuntemus
Lainsäädännön soveltaminen
Sosiaaliset ja eettiset oikeudet
Oikeuksien tunnistaminen
Oikeuksia toteuttava kohtaaminen

10. Asiakkuuden määrittyminen (Nummela 2011)
•Asiakkaan äänen kuuluminen määrittäjänä
•Vertaistuki määrittäjänä
•Joustava palvelu- tapahtuma määrittäjänä
•Asiakkaan ongelma määrittäjänä
Asiakas = kohde
Asiakas = kuluttaja
Asiakas = palvelujen käyttäjä
Asiakas = kumppani

11. Aikuissosiaalityön työorientaatiot - muutoksen kohdentuminen
Aikuissosiaalityön työorientaatiot
Henkilökohtainen vuorovaikutus: Ihmisen kohtaaminen ja dialogi. MUUTOS YKSILÖSSÄ JA LÄHIYHTEISÖSSÄ.
Hallinnolliset toimenpiteet: Organisatoristen ja lainsäädännöllisten ehtojen täyttyminen. MUUTOS YKSILÖSSÄ, LÄHIYHTEISÖSSÄ, LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JA ORGANISAATIOSSA.
Yhteisöllinen muutostyö: Demokratia, tasa-arvo, kansalaisten osallisuus ja vaikuttaminen. MUUTOS ARVOISSA, YMPÄRISTÖSSÄ JA YHTEISKUNNASSA.

12. Aikuissosiaalityön kohteet ja keinot
Oikeuksien turvaaminen
Lakisääteisistä oikeuksista huolehtiminen
Tuki ja kontrolli oikeuksien turvaamisen kannalta
Köyhyyden poistaminen
Taloudellinen apu ja tuki arjen perusasioissa
Kokonaisvaltainen henkinen tuki ahdingossa
Työllistymisen edistäminen
Työllistymisen esteiden vähentäminen
Apu työpaikan saamisessa

13. Varmuus elämässä selviytymisestä
Elämässä selviytymisen varmuus
Elämän perusasioiden turva
Ruoka, asunto ja terveydenhoito
Opiskelu- tai työpaikka
Elämässä eteenpäin pääseminen
Arjessa selviytyminen s

14. Varmuus sosiaalisiin syihin puuttumisesta
Sosiaalisiin syihin puuttumisen varmuus
Taloudelliset syyt
Etuuksien hakemisen vaikeudet
Rahojen riittämättömyys
Psyykkiset ja sosiaaliset syyt
Elämäntilanteen muutos

15. Varmuus hyvinvointia tuottavasta osallisuudesta
Hyvinvointia tuottavan osallisuuden varmuus
Fyysinen ja sosiaalinen itsensä toteutus
Tilanneanalyysi Suunnitelma-analyysi
Konkreettinen apu Ohjaus Aktivointi
Psyykkinen ja sosiaalinen itsensä toteutus
Henkinen tuki

16. Sosiaalihyöty neliulotteisena varmuutena (vrt.sosiaaliset oikeudet)
Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen varmuus
Sosiaalisiin syihin puuttumisen varmuus
Elämässä selviytymisen varmuus
Hyvinvointia tuottavan osallisuuden varmuus

17. Sosiaalihyöty osallisuutena (empowerment näkökulma)
EMPOWERMENTIN ULOTTUVUUDET
•Henkilökohtainen ulottuvuus
•Sosiaalinen ulottuvuus
•Koulutuksellinen ulottuvuus
•Taloudellinen ulottuvuus
•Poliittinen ulottuvuus
•Turvallisuusulottuvuus
OSALLISUUDEN ILMENTÄJIÄ
(Varmuuden mahdollistajia)
•Osallisuus elämässä eteenpäin pääsemiseen.
•Osallisuus sosiaaliseen itsensä toteutukseen.
•Osallisuus psyykkiseen itsensä toteutukseen.
•Osallisuus elämän perusasioiden turvaan.
•Osallisuus fyysiseen itsensä toteutukseen.
•Yhteiskunnallisen osallisuuden turvaaminen.
•Sosiaalisen turvallisuuden takaaminen.

18. Sosiaalihyöty vaikuttavuutena asiakkaiden näkökulmasta
Hyötyminen aikuissosiaalityön palveluista.
Arkielämän perusedellytykset ovat tulleet turvatuksi.
Apua ja ohjausta on saatu tarpeiden mukaan.
Toimeentulon turva on saavutettu elämäntilanteesta riippumatta.
Asiakkaat

19. Sosiaalihyöty vaikuttavuutena aikuissosiaalityöntekijöiden kannalta
Asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia kysytään ja arvostetaan.
Asiakkaiden mielipiteet otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.
Palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.
Asiakas kohdataan oman elämänsä asiantuntijana.
Asiakas voi kokea olevansa hyödyksi.
Työntekijät

20. Sosiaalihyöty vaikuttavuutena yhteiskunnan kannalta
Asiakkaiden elämäntilanteet pysyvät ennallaan tai kohentuvat.
Asiakkaat kiinnittyvät yhteiskuntaan.
Sosiaali- ja terveysmenot vähenevät.
Sosiaalisiin ongelmiin vaikutetaan rakenteellisesti.
Yhteiskuntarauha säilyy pitkällä aikajänteellä.
Yhteisö Yhteiskunta

21. Lähteitä
•Askheim, Ole 2003. Empowerment as guidance for professional social work: an act of balancing on a slack rope. European journal of social work 6 (3). 229–240.
•Fairhurs, Eileen 2008. Redocumenting home and managing long term conditions: The social organization of place and time. Julkaisussa: M. Presho (ed.) Managing long term conditions. A social model for community practice, Chichester: Wiley-Blackwell. 179–195.
•Hämäläinen Juha & Väisänen Raija 2011. Terveyshyötymalli sosiaalityön viitekehyksessä. PaKaste. Julkaisuja D:43. Kainuun maakunta -kuntayhtymä.
•Kankainen, Leila 2012. Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan sosiaalityöhön. Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.
•Mäntyranta, Taina 2010. Pitkäaikaissairauksien terveyshyötymalli. Pdf-tiedosto. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
•Nummela, Tuija 2011. Asiakkaan asema ja oikeuksien toteutuminen aikuissosiaalityössä. Itä- Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Kuopio.
•Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1.
•Väisänen, Raija 2014. Sosiaalihyöty hyvinvoinnin ilmentäjänä aikuissosiaalityössä. Julkaisussa: M. Zechner (toim.) Hyvinvointitieto: kokemuksellista, hallinnollista ja päätöksentekoa tukevaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Tutkimuksia 15. 141-154.