Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukeaSOS-Lapsikyla
Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa tutkimuksessaan haastatellut SOS-lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään.
Tutkimus antaa tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat vanhemmuuden tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he vanhemmuudelleen toivoisivat.
Miten sijoitetun lapsen perhetta tulisi tukeaSOS-Lapsikyla
Sonja Vanhanen on ainutlaatuisessa tutkimuksessaan haastatellut SOS-lapsikyliin sijoitettuja lapsia ja heidän läheisiään.
Tutkimus antaa tietoa siitä, miten vanhemmat kokevat vanhemmuuden tilanteessa, jossa oma lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, ja millaista tukea he vanhemmuudelleen toivoisivat.
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Vauhdilla aikuisuuteen? Selviytymisopas nuorten vanhemmilleLinkki-toiminta
Vauhdilla aikuisuuteen-oppaasta saat tukea ja vinkkejä arkeen murrosikäisen kanssa.
Opas on toteutettu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminnan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteistyönä. Oppaan alkuperäisversion on laatinut Espoon moniammatillinen työryhmä, joka on antanut luvan oppaan käyttöön.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Kaikki isät eivät ole samanlaisia. Isää ja isyyttä muokkaavat monenlaiset asiat kuten kulttuuri tai lait ja asetukset. Toisaalta isä itsekin voi muokata omaa tapaansa olla isä, niin halutessaan
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Tausta-aineisto, joka antaa eväitä vapaaehtoisille doulille ympärileikatun äidin tukemiseen.
Aineiston ovat koonneet Ensi- ja turvakotien liittolle opiskelijat Henna Nieminen ja Janika Raulamo Lahden Ammattikorkeakoulusta.
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Marjo Alatalo, perhekuntoutuksen päällikkö, Helsingin kaupunki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Vauhdilla aikuisuuteen? Selviytymisopas nuorten vanhemmilleLinkki-toiminta
Vauhdilla aikuisuuteen-oppaasta saat tukea ja vinkkejä arkeen murrosikäisen kanssa.
Opas on toteutettu Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Linkki-toiminnan ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteistyönä. Oppaan alkuperäisversion on laatinut Espoon moniammatillinen työryhmä, joka on antanut luvan oppaan käyttöön.
Työpaja Educa2020-messuilla 24.1.2020. Työpajassa tutustutaan lapsen kouluhyvinvointia kartoittavaan kyselyyn ja menetelmiin, jolla kolmikantakeskustelua huoltajan ja lapsen kanssa on mahdollista johtaa ratkaisukeskeisesti.
Kaikki isät eivät ole samanlaisia. Isää ja isyyttä muokkaavat monenlaiset asiat kuten kulttuuri tai lait ja asetukset. Toisaalta isä itsekin voi muokata omaa tapaansa olla isä, niin halutessaan
Pitääkö olla huolissaan? Mistä puhutaan, kun puhutaan ylivilkkaudesta? Mitä ylivilkkauden taustalla voisi olla? Kuinka tukea lasta koulussa? Voisiko ylivilkkaus olla supervoima?
Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Tausta-aineisto, joka antaa eväitä vapaaehtoisille doulille ympärileikatun äidin tukemiseen.
Aineiston ovat koonneet Ensi- ja turvakotien liittolle opiskelijat Henna Nieminen ja Janika Raulamo Lahden Ammattikorkeakoulusta.
Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa –osiossa pysähdytään miettimään sukupuolisensitiivistä työtapaa ja sukupuolen tuottamisen kautta määrittyvien ongelmien purkamista.
Näkökulmia sukupuoleen pitää sisällään sosiaaliseen ja kulttuuriseen sukupuoleen liittyvien käsitteiden aukaisua ja ajatuksia sukupuolen kautta määrittyvästä problematiikasta.
Kasvatuksellisen väkivallan ja laiminlyönnin vähentäminmen ja ehkäisy - kohti...
Toimivia käytäntöjä isätyöhön
1. TOIMIVIA KÄYTÄNTÖJÄ ISÄTYÖHÖN
Ensikodin isäryhmän aiheita (lapset mukana teemat: 1, 6, 7, 8, 11)
1. Tutustuminen
Tutustumiskerralle on pyydetty isiä ottamaan lapset mukaan ja tuomaan ryhmään kuvan itsestä ja
lapsesta. Esittäytyminen on hoidettu joko valokuvin tai esimerkiksi korttien avulla. Isät kertovat
hyvin konkreettisia asioita itsestään ja lapsestaan.
2. Oma sukupuu
Omaa sukupuuta tarkastellaan lähinnä vanhemmuuden ja isyyden kautta. Isät kertovat, ketä
kuuluu heidän biologiseen perheeseen ja minkälaiseen elämäntilanteeseen isät ovat syntyneet.
Käydään läpi myös omia isovanhempia ja sitä, minkälaista vanhemmuutta omat vanhemmat ovat
saaneet osakseen. Sukupuuta työstetään niin, että isät kertovat hyvistä sekä huonoista
vuorovaikutusmalleista, joita ovat saaneet esim. omalta isältä. Käydään läpi niitä asioita, joita
haluaa siirtää isänä lapselleen ja joita ei halua siirtää. Omassa sukupuutyöskentelyssä puhutaan
paljon tiedostamattomista toimintamalleista ja luodaan mahdollista ymmärrystä joihinkin asioihin.
3. Minkälainen isä olen lapselleni
Tällä kerralla isien kanssa pohditaan minkälaisia toiveita ja odotuksia isillä on ollut ja on isyydestä.
Käsitellään myös ristiriitaisia tunteita isyydessä. Pohditaan myös, mitä uusia mahdollisuuksia isyys
tuo tai on tuonut.
4. Isyyden vaikutus miehisyyteen
Isät ovat pohtineet, kuinka isyys on vaikuttanut heidän miehisyyteen. Ryhmässä on pohdittu
pitkälti tunnepuolen asioiden käsittelyn vaikutuksia isien kokemukseen itsestä miehinä. Ryhmässä
on käsitelty myös isyyden tuomia mahdollisuuksia näyttää tunteita sallitusti. Isät ovat puhuneet
paljon miehisyyteen liittyvistä stereotypioista ja siitä, kuinka vaikeata tunteiden näyttäminen ja
vastaanottaminen on. Isät ovat pohtineet, saako isä itkeä, voiko isä näyttää hellyydentunteita
lapselleen julkisesti jne.
5. Parisuhde ja meidän vanhemmuus
Parisuhdeaiheessa on alustettu kertaa esim. jonkun isän kertomuksella, tilastoilla tai
sosiodraamalla. Isät pääsevät paremmin keskustelemaan kun aihetta on lämmitelty. Isien kanssa
käydään aluksi vähän keskustelua parisuhteen vaiheista ennen vauvan odotusta. Pohditaan myös
vanhempien vaikutteita lapsen hankinnan taustalla. Kerralla mietitään myös sitä, miten
parisuhdetta hoidetaan, kun on pieni vauva ja miten vahvistetaan me-tunnetta vanhemmuudessa.
Puhutaan myös positiivisen palautteen antamisesta.
6. Vahvuuteni isänä
Isät ovat pohtineet vahvuuksiaan isänä. Isät ovat kertoneet saamastaan palautteesta ja lapselta
saadusta palautteesta. Isät ovat tarvinneet paljon tukea ja apua tähän aiheeseen. Isien on ollut
vaikeata löytää positiivisia asioita isyydestään.
2. 7. Lapsen kanssa liikkeelle
Isien ongelmana voi useinkin olla se, että myöskään puoliso ei anna tilaa isyyden rakentumiselle tai
ei luota puolisonsa kykyihin selvitä lapsen kanssa. Tällä kerralla ohjataankin isät hoitamaan lapsen
kanssa ulos lähteminen alusta loppuun. Isille annetaan tehtäväksi valmistella lapsi niin vaatteiden
kuin tarvittavien ruokien jne. osalta reissuun lähtemiseen. Kohteita ovat olleet mm. leikkipuisto,
kahvilat jne. Isät saavat matkan varrella tukea ryhmän ohjaajilta lapsen kanssa selviytymiseen. Isät
ovat saaneet paljon onnistumisen kokemuksia ja vahvuutta isyytensä selviytyessään lapsensa
kanssa.
8. Yhteinen ruokailu
Ryhmä on edellisellä kerralla miettinyt, mikä voisi olla sellainen ruoka, jota sekä isät että lapset
voisivat syödä. Yhteisessä ruokailutilanteessa käydään läpi ruokailun arvoja ja ruokailusta
nauttimista.
9. Isän oikeudet ja velvollisuudet
Tällä kerralla keskustellaan isien oikeuksista ja lapsen oikeudesta isään. Käydään läpi isäkuukautta,
isyysvapaita ja miten niitä huomioidaan eri paikoissa.
10. Rentoutuminen
Tällä kerralla tutustutaan isien kanssa erilaisiin rentoutusmenetelmiin kuten: mindfullness,
intialainen päänhieronta, akupunktio, rentoutusmusiikki jne. Monille isille ainoa rentoutumiskeino
on tähän mennessä ollut alkoholi ja onkin tärkeätä ohjata isiä myös terveellisempiin
rentoutusmenetelmiin. Tällä kerralla käydään läpi myös isien hyväksi havaittuja keinoja rentoutua
vauvaperheen arjen keskellä.
11. Lapsi ja leikki
Tällä kerralla isien ja lapsien kanssa leikitään ja puhutaan leikistä. Palautetaan mieliin joitakin
vanhoja leikkejä ja kerrotaan sen tärkeydestä ja merkityksestä lapselle.
12. Leikkisyys
Isät saavat valita mieleisensä kohteen, missä voidaan palauttaa leikkisyyttä. Kohteina ovat olleet
mm. Karting-klubi, Megazone.