Kaikki isät eivät ole samanlaisia. Isää ja isyyttä muokkaavat monenlaiset asiat kuten kulttuuri tai lait ja asetukset. Toisaalta isä itsekin voi muokata omaa tapaansa olla isä, niin halutessaan
Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Kaikki isät eivät ole samanlaisia. Isää ja isyyttä muokkaavat monenlaiset asiat kuten kulttuuri tai lait ja asetukset. Toisaalta isä itsekin voi muokata omaa tapaansa olla isä, niin halutessaan
Lapset, joilla on kieli- ja kommunikaatiohäiriöitä johtuen kielellisistä erityisvaikeuksista tai kuuloviasta ovat haasteellisessa asemassa lastensuojelussa. Kommunikaation ongelmat tuovat haasteita niin asiakkaalle kuin muille asianosaisille ja kokonaiskuvan luominen asiakkaan tilanteesta voi olla vaikeaa. Miten huomioimme lapsen ja nuoren kommunikaatiotarpeita lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja lastensuojelullisissa toimenpiteissä?
Irja Seilola, erityisluokanopettaja, puheenjohtaja, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Tausta-aineisto, joka antaa eväitä vapaaehtoisille doulille ympärileikatun äidin tukemiseen.
Aineiston ovat koonneet Ensi- ja turvakotien liittolle opiskelijat Henna Nieminen ja Janika Raulamo Lahden Ammattikorkeakoulusta.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Tausta-aineisto, joka antaa eväitä vapaaehtoisille doulille ympärileikatun äidin tukemiseen.
Aineiston ovat koonneet Ensi- ja turvakotien liittolle opiskelijat Henna Nieminen ja Janika Raulamo Lahden Ammattikorkeakoulusta.
Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa –osiossa pysähdytään miettimään sukupuolisensitiivistä työtapaa ja sukupuolen tuottamisen kautta määrittyvien ongelmien purkamista.
Näkökulmia sukupuoleen pitää sisällään sosiaaliseen ja kulttuuriseen sukupuoleen liittyvien käsitteiden aukaisua ja ajatuksia sukupuolen kautta määrittyvästä problematiikasta.
2. Kahden kulttuurin isä
• Isyyden taustalla myös oma tai puolison maahanmuuttoon
liittyvä prosessi.
• Kahden kulttuurin perheissä on mahdollisuus molempien
puolisoiden kulttuuritaustojen parhaat puolet yhdistävään
erilaiseen isyyteen
• Useamman kuin yhden kielen ollessa läsnä perheessä,
isyydessä korostuu oman äidinkielen puhumisen merkitys
luodessa läheistä suhdetta lapseen
• www.familiaclub.fi ja www.duoduo.fi
3. Sateenkaariperheen isä
• Voi olla lähi- tai etäisä
• Voi olla esimerkiksi homo tai biseksuaali
• Voi olla esimerkiksi transvestiitti tai transsukupuolinen
• Saattaa jakaa vanhemmuuden toisen miehen, naisen tai
vaikka naisparin kanssa
• On usein harkinnut isyyttä pitkään, ja hyvin sitoutunut
vanhemmuuteen
• Tarvitsee samanlaista tukea kuin muutkin isät
• www.sateenkaariperheet.fi
4. TEHTÄVÄ
Katso video isän mietteistä kaksosten odotuksen,
synnytyksen ja vauva-arjen eri vaiheissa (You tube, Hyvä
alku monikkovanhemmuuteen,
https://www.youtube.com/watch?v=ikoJe66UiHs)
www.suomenmonikkoperheet.fi
5. Kaksos- tai kolmosperheen isä
• Monikkoisän on oltava täysillä mukana lasten hoidossa alusta
asti
• Monikkoisä haluaa yleensä olla perhevapailla yhtä aikaa
puolison kanssa
• Monikkoisä on useimmiten puolisonsa tärkein tuki
6. Tahattoman lapsettomuuden kokenut isä
Ennen isyyttä:
• On odottanut lasta pitkään
• On todennäköisesti kokenut henkisesti raskaat
lapsettomuushoidot
• On saattanut käydä läpi adoptioneuvonnan
• On ehtinyt pohtia vanhemmuutta huolellisesti
• www.simpukka.info
7. Lapsen kuoleman kokeneen perheen isä
• Lapsi-vanhempisuhde ei pääty täysi-ikäisyyteenkään. Aina,
kun lapsi on kuollut ennen vanhempaansa, on kyse lapsen
kuolemasta.
• Ottaa usein tukijan roolin perheessä, jolloin oma suru saa
tilaa vasta, kun muiden perheenjäsenten suru helpottuu.
• Aina suru ei näy päällepäin, eikä suremiseen olekaan yhtä
oikeaa tapaa.
• www.kapy.fi
8. Yhden vanhemman perheen isä
• Luo uuden ajan isän roolia jo arjen pakosta
• On eronnut lapsen äidistä tai alusta asti yksin lapsen kanssa
• Hoitaa usein vuoroviikoin lasta toisen vanhemman kanssa
• www.yvpl.fi
9. Adoptioisä
• On todennäköisesti odottanut lastaan vuosikausia, ja hän on
tehnyt hyvin tietoisen isyyden valinnan
• On läpikäynyt adoptioneuvonnan, jossa on peilattu
vanhemmuutta
• Omaa mahdollisuuden tasavertaiseen vanhemmuuden alkuun,
kun kumpikaan vanhemmista ei ole raskaana tai imetä
• Adoptioperheet ry tarjoaa isille ja lapsille yhteistä
vertaistoimintaa
• www.adoptioperheet.fi
10. Leskiperheen isä
• On menettänyt puolisonsa ja lastensa äidin kuoleman kautta
• Vastaa perheen arjesta ja lapsista täysin yksin
• Leskiperheen isää kuormittavat puolison ja toisen vanhemman
kuolemaan liittyvät velvoitteet sekä oma ja lasten suru
• www.nuoretlesket.fi
11. Sijaisisä
• Sijaisisät ovat arvokas voimavara lastensuojelun
perhehoidossa
• Sijaisisä on monen sijoitetun lapsen elämässä ainoa ’isä’
• On tärkeää, että sijaisisät ja heidän roolinsa
sijaisvanhempana nähdään ja huomioidaan
• www.perhehoitoliitto.fi
12. Uusperheen isä
• Isäksi ilman yhteistä historiaa
• Monimuotoinen isyys; biologinen, psykologinen ja sosiaalinen
isyys – usein samanaikaisesti
• Isyyden dynaamisuus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
(etä- ja lähilasten vuoroviikot yms / lapsisuhteen
kehittyminen )
• www.supli.fi