Kun tullan kahdesta kolmeksi ensimmäisen lapsen syntyessä

1. ISÄNÄ PERHEESSÄ
Ollaan yhdessä
1

2. Unelmia, tunteita
ja toiveita
Elämme
onnellisena
yhdessä
elämämme
loppuun saakka,
Sitten kun
meillä on
vauva….
2

3. Unelmista totta: kahdesta kolmeksi
Pariskunnilla on lasta odotettaessa monenlaisia unelmia ja
toiveita, mutta toteutuvatko ne arjessa lapsen synnyttyä?
• Kun kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa on vähemmän,
vähenee usein myös tyytyväisyys parisuhteeseen.
• Omat haasteensa tuo lapsen syntymän tuomat muutokset
arkeen, ajankäyttöön, levon määrään ja seksielämään.
• Monet arjenpyöritykseen, lapsen- ja kodinhoitoon sekä työn ja
perhe-elämän yhdistämiseen liittyvät asiat tuottavat myös
helposti erimielisyyksiä.
3

4. Kahdesta kolmeksi ja perheeksi -elämää
muutosten keskellä
Vanhemmaksi tuleminen muuttaa monia asioita.
Kahdenkeskisen parisuhteen rinnalle tulee kolmenkeskinen suhde, elämä
kolmisin on hyvin erilaista kuin kaksin.
Muutoksia tulee suhteessa itseen, läheisiin ja ympäristöön. On muokattava
käsitystä itsestä ja valmistauduttava vanhemman rooliin. Tunne-elämä ja
itsetunto on koetuksella.
Suhde omiin vanhempiin muuttuu ja merkittäväksi suhteeksi tulee suhde
omaan lapseen.
Henkilökohtaisen isyyden ja äitiyden lisäksi puolison kanssa tulee sopia,
miten yhteinen vanhemmuus hoidetaan.
4

5. Miten tämän elämänvaiheen
haasteet näkyvät asiakkaittesi
elämässä?
Elääkö perhe parhaillaan tätä
elämänvaihetta?
Vai ovat nykyiset ristiriidat saaneet
alkunsa tässä vaiheessa ja niiden
vaikutus näkyy ja tuntuu edelleen,
vaikka ollaan siirrytty elämässä
eteenpäin?
5

6. Kuuntele minua, niin minäkin kuuntelen sinua
Ihmissuhteiden ristiriidat koostuvat mm. erilaisista
tapahtumaketjuista, tyydyttymättä jääneistä tarpeista ja
toiveista sekä vuorovaikutuksen pulmista tai katkeamisista.
Tulevista muutoksista on tärkeää puhua ja sopia yhdessä puolison
kanssa. Siihen tarvitaan yhteinen aika ja paikka. Itseään ja toista
kuunnellessa voi alkaa ymmärtää itseään ja toista paremmin.
Keskinäisen vuorovaikutuksen parantuessa vahvistuu kokemus
siitä, että ”kyllä tästä yhdessä selvitään” .
Aina keskinäiset keskustelut eivät tuota toivottua tulosta ja
keskusteluihin tarvitaan ”kolmas osapuoli”.
6

7. Miten sinä voit lisätä
vanhempien luottamusta
siihen, että he selviävät
tästä monin tavoin
haastavasta
elämänvaiheesta ?
7

8. Työntekijänä olet tärkeässä roolissa ottamaan puheeksi
vanhemmaksi kasvamiseen liittyvät aiheet, toiveet, tarpeet ja
mahdolliset ristiriidat, koska vanhemmat eivät välttämättä puhu
niistä keskenään.
Henkilökohtaisten, mahdollisesti ristiriitaisten asioiden puheeksi
ottaminen edellyttää erityisen herkkää, avointa ja
luottamuksellista yhteistyösuhdetta.
8

9. Unelmista totta: millainen perhe teistä tulee?
• Millaista ajattelette, että teidän elämä on sitten kun vauva on
syntynyt?
• Mitä ajatuksia herättää se, että puolisostasi tulee äiti/isä?
• Millainen isä/äiti ajattelet, että puolisostasi tulee?
• Entä sinusta itsestäsi?
• Mitäs luulette, miten arkenne lähtee pyörimään lapsen
synnyttyä?
• Kuinkahan helppoa teidän on asettaa vauvan ja perheen
tarpeet omien henkilökohtaisten tarpeidenne edelle?
9

10. Unelmista totta: millaisia toiveita teillä on
perhe-elämälle ja toisillenne?
• Miten kuvailisit puolisoasi (nimi) äitinä/isänä/puolisona?
• Mitkä ovat sinun/puolisosi vahvuudet puolisoina/vanhempina?
• Mihin asioihin toivoisit saavasi puolisoltasi lisää apua/tukea?
• Miten sinä voit tukea puolisosi vanhemmuutta?
• Kuinka paljon vietätte aikaa yhdessä, kahdestaan ja kolmisin?
• Mistä muualta voitte saada apua?
• Mitä avun saaminen edellyttää teiltä?
10

11. Iloa ja arkea: vanhempien kanssa pohdittavaksi
• Miten arkenne sujuu? Mikä sujuu hyvin, mikä pohdituttaa tai
aiheuttaa erimielisyyksiä?
• Onko teillä toiveita arkenne helpottumiseksi?
• Miten teillä osoitetaan erimielisyydet, miten riitelette?
• Miten te ratkaisette ristiriidat?
• Oletteko tästä samaa mieltä?
• Mitä ajattelet tuosta, mitä puolisosi sanoi?
• Miltäs puolisosi kuvaus sinusta kuulosti?
11

12. TEHTÄVÄ: Kuvitellaanpas yhdessä
Mielenkiintoinen tapa tarkastella perheenjäsenten välistä dynamiikkaa on käyttää metaforia.
• Voit esim. kysyä vanhemmilta:
Esim: ” Jos perheenne olisi bändi:
• Millaista musiikkia te soittaisitte?
• Kuka teistä soittaisi mitäkin soitinta?
• Millainen rooli kullakin olisi bändissä? Kuka johtaisi bändiä, kuka soittaisi soolot, kuka säestäisi? jne
• Miltä musiikkinne kuulostaisi? Jne,jne
(idea Monica Hedenbron seminaari luennolta 2007)
Tämäntyyppinen kuvittelu herättää usein enemmän ajatuksia kuin asian kysyminen suoraan. Kun perhe-
elämän rooleja avataan irti arjen perhekuvioista, ovat roolit, toiveet ja niiden yhteensopivuus helpompi
hahmottaa ja hyväksyä.
12

13. Kun tapaat molempia vanhempia
• Huomioi vanhemmat tasavertaisesti.
• Kohdista molemmille yhtä paljon katsekontaktia ja
kysymyksiä.
• Raivaa vähemmän puhuvalle tilaa tulla kuulluksi.
• Pyri siihen, että sinä et ole keskusteluissa pääosassa.
Tärkeämpää on, että vanhemmat voivat puhua keskenään,
kuulla toisiaan ja oppia sekä itseltään että toisiltaan.
• Eräs keino on palauttaa esitetty kysymys toiselle vanhemmalle
tai molemmille: ”mitä sinä ajattelet tuosta, mitä Petri kysyi”,
”oletteko puhuneet tästä aiemmin”
• Huomioi, että sukupuolellasi on merkitystä kohtaamisissa,
kiinnitä huomiota siihen, miten kussakin kohtaamisessa.
13

14. Vinkki: Työntekijän omat kokemukset
vaikuttavat
Vanhemmilla on perheessä erilaisia rooleja, jotka pohjautuvat
erilaisiin kokemuksiin, miehenä, naisena, isänä tai äitinä
olemisesta. Rooleihin vaikuttavat myös vallitseva ympäristö,
kulttuuri ja erilaiset mies- ja naiskuvat.
Pohdi oman perheesi ja sukusi mies – ja nais, isä- ja
äititarinoita, millaisia malleja sieltä löytyy? Ovatko ne ns.
perinteisiä malleja vai monenkirjavia ja moninaisuuden
sallivia?
Pohdi sitten, miten nämä mallit vaikuttavat sinun ajatuksiisi ja
työtapoihisi miesten ja perheiden kanssa työskennellessäsi?
14