Nuoruus 10.3.2016

Raisa Cacciatore, 2016
Mieletön fiilis!
Vanhempana kasvaminen –
Ajatuksia kannustamiseen ja ilon vahvistamiseen
Miten suhtautua kiukkuun ja pettymykseen?
Miten opettaisit elämänhallintaa?
Innostunut ja omat tunteensa tunnistava lapsi voi hyvin ja
löytää oman polkunsa.
RAISA
CACCIATORE
Lastenpsykiatri,
tietokirjailija,
kouluttaja
NORSSI 10.3.2016

N U O R U U S
Monta asiaa samanaikaisesti:
sosiaalisuus, aggressio, itsetunto,
seksuaalisuus.
Lapsen tehtävä ei ole tarjota
aikuiselle leppoista elämää ja
rauhallisia aikoja. Kasvukriisit.

 Hyvinvoiva nuori selviytyy
päivittäisestä arjesta ilman suurta
ahdistusta, lähtee useimmiten
mielellään kouluun tai työhön.
 Hän nukkuu ja syö hyvin, kykenee
toimimaan ryhmässä ja luomaan
ystävyyssuhteita.
 Hän sietää epäonnistumisia,
tunnistaa oikean ja väärän, osaa
iloita tavallisesta elämästä, nauraa
aina välillä ja kykenee muutenkin
osoittamaan tunteitaan – niin
kiintymyksen kuin vihan.
Hyvinvoiva nuori –
sopeutuu ympäristöönsä

 Hyvinvoiva nuori kokee
elämän tyytyväisyyttä, hän
uskoo riittävästi omiin
kykyihinsä ja voi olla
temperamentiltaan reipas ja
rohkea tai ujo ja arka.
 Hän kykenee tuntemaan
empatiaa – pystyy
asettumaan toisen ihmisen
asemaan ja tarvittaessa
puolustamaan toistenkin
oikeuksia.
Hyvinvoiva nuori –
pärjää itsensä kanssa

Suurin osa nuorista voi hyvin. Yleisesti nuorten hyvinvointi
on parantunut Suomessa 2000-luvulla.
- Suhteet vanhempiin ovat kehittyneet myönteisesti.
- Koulun fyysiset työolot ja työilmapiiriin liittyvät tekijät ovat
parantuneet.
- Nuoret kokevat terveydentilansa paremmaksi.
- Monet terveystottumukset ovat kohentuneet: tupakointi ja
humalajuominen ovat vähentyneet ja liikunnan
harrastaminen lisääntynyt.
Eriarvoisuus on vakava ongelma.
- Hyvinvoinnissa on suuria eroja
- lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
välillä
- sukupuolten välillä.
- Myös alueelliset erot koetussa hyvinvoinnissa sekä
palveluihin pääsyssä ovat suuria.
Suurin osa nuorista voi hyvin
Lähde: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret

 Oma vastuu tunteista
 Tunneilmapiiri vaikuttaa
 Tunneilmasto periytyy
 Tehdään ilmastoremontti!

Aikuisen pärjääminen heijastuu
suoraa lapsiin ja nuorin…

Myönteinen tunneilmapiiri
Lupsakka iloinen olo, läsnäolo, stressittömyys….

 Mielihyvää ja tyytyväisyyttä synnyttäviä
aineita vapautuu verenkiertoon hieman
omituisemmissakin yhteyksissä, esim.
unen aikana ja auringonpaisteessa
kelliessä.
 Myös keskittynyt puuhailu, tärkeän työn
loppuun saattaminen, toisten auttaminen,
mielekäs missio ja mikä tahansa itsestä
ihana homma tuntuu joskus mielettömän
hyvältä. Laiskottelukin.

 Endorfiini,
dopamiini, oksitosiini
ja muut elimistön
mielihyvähormonit
antavat meille
onnellisuuden
kokemuksia ja
energiapiikkejä.
 Mielihyvän, onnen ja ilon kokemukset ovat terveellisiä.
 Niitä voi saada aikaan luomuna.
 Hyvänolon kiksejä voi saada muun muassa liikunnasta, seksistä,
saunomisesta ja upean maiseman katselusta...

• Opettajan antama huomio
• Koululuokan sosiaalinen tuki
• Onnistumisen elämykset
• Ystävyyssuhteiden tuoma ilo
…ovat lasta kannattelevia
tekijöitä
• Yksilöopetus ja pitkäaikaiset
opettaja-oppilassuhteet
tarjoavat parhaimmillaan
mahtavan tukirakenteen
kasvuun!
Koulun merkitys
EL Liisa Pietilä, SLL 40/2005:4021-25
Paula Jordan, Espoon musiikkiopiston rehtori 12.4.12

 Puhu tunteista
 Anna niille nimiä
 Piirrä, leiki, tanssi tunteita
 Älä pelkää tunteita
 Ne menevät ohi
 Olet eri asia kuin tunteesi

Tunteet menevät ohi
 Tunteita ei tarvitse ratkaista tai poistaa.
 Ne voi elää, antaa tulla ja mennä.
 Näytä lapselle, miten tunteiden kanssa pärjää!

 Voit itse säädellä omaa tunnettasi
 Jo se rauhoittaa!
 Huomaa, mitä viestität
 Aikuisten tunteet tarttuvat lapsiin
Tunteet tarttuu
Nykyaivotutkimus: aivot synkronisoivat itsensä toisten aivojen kanssa.
Kuva luennolta Lauri Nummenmaa, Tieteiden päivät 2013 Helsinki

 Mutta jos uskot, että se
on paha, se on!
 Jos pelkäät stressiä ja
ahdistut siitä, se
pitkittyy ja voi olla
haitallista
terveydellesi.
Stressi ei sinänsä ole paha

 Stressireaktio kehossa ja mielessä on normaali.
 Elimistö reagoi vaativaan tilanteeseen: pumppaa
lisää verta aivoihin ja lihaksiin, valmistautuu
taisteluun, kiihtyy ja energisoituu.
 Keskittymiskyky ja tehokkuus lisääntyvät.

 Kiitä mieltäsi, joka
pitää tuota asiaa noin
tärkeänä.
 Kylläpä mielesi on
ihan täpinöissään!
 Kiitä kehoasi, joka
vastaa nopeasti ja
virkeänä mielen
viestiin!
 Onpa sinulla
erinomaisesti toimiva
tehokeho!
Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Ta

 Siedä tunteita
 Ole luja ja turvallinen kallio mieluummin kuin
arvaamaton tulivuori!
Ole itsesäätelyn ja
rakentavan riitelyn malli

Olenko riittävä?
”Normaali?” ITSETUNTO

Itsetuntokuopassa?
Itsetuntokuopassa näyttää
kuin toiset olisivat
korkeammalla.
Yksinäinen ja pelottava
paikka!

Taustalla ihmisten
innostuminen!
Itsetunto on pelkkä ajatus,
uskomus. Se näkyy. Se
vaikuttaa.
Kuva: Osmo

 Olen hyvä!
 Minua kannattaa
suojata!
Positiivinen
Minäkuva

• Tytöillä enemmän oireita (särkyjä, väsymystä ja univaikeuksista).
• Tytöillä enemmän mielialahäiriöitä ja -ongelmia, esim.
ahdistuneisuutta (huolestuneisuutta tai hermostuneisuutta) ja
sosiaalista ahdistuneisuutta (esimerkiksi nolostumisen pelkoa).
• Poikien terveystottumukset huonommat, esim. päihteitä pojat
käyttävät tyttöjä enemmän.
• Pojilla useammin sosiaalisten suhteiden ongelmia, esim.
kiusaamista ja yksinäisyyttä.
• Pojilla enemmän lapsuudessa tai nuoruusiässä alkavia käytös- ja
tunnehäiriöitä sekä oppimisvaikeuksia.
• Nuorten masennusoireet ovat lisääntyneet etenkin alemmissa
sosiaaliluokissa.
Terveyserot sukupuolten välillä ovat
huomattavia
Lähteet: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/nuoret
Torikka A, Kaltiala-Heino R, Rimpelä A ym. Self-reported depression is increasing among socio-economically disadvantaged
adolescents - repeated cross-sectional surveys from Finland from 2000 to 2011. BMC Public Health 2014;14:408.

• Epävarmuus ja
hämmennys: En tiedä
miten pitää olla!
• Kaikki muuttuu, minä
muutun, mitä tästä tulee?
• Mitähän minusta
ajatellaan?
• Olisinpa vielä pieni!
10-12 vuotta

 Tunteeni on vahvin ja tärkein.
 En tottele! Otan, minkä halua,
ja haluan paljon.
 Vanhat arvot joutavat roskiin!
Hylkään entisen!
 Rakastan jännitystä!
Pysähtyminen on pahinta!
 Isä-mies inhottaa, äiti-nainen
ällöttää.
 Haluan olla iso!
12-15 vuotta

 Olen aivan yksin. Huomaavatko
muut, että olen erilainen?
 Joudun yksin kohtaamaan
elämän ja kuoleman.
 Vanhemmillani on omat
ongelmansa.
 Ihmisillä on rooleja.
 Kaipaan sielunveljeä, jotta voisin
olla aito.
13-16 vuotta

 Kaveriryhmän tuki auttaa
 Huumori auttaa
 Riskialtis vaihe: jos liikaa pettymyksiä:
itsetuho, masennus, virhevalinta ->
syrjäytyy
 Ole hereillä, tarkkaile, tue ja rohkaise!

• Haastan, häiriköin ja provosoin!
• Testaan onko teistä vastusta ja
turvaa!
• Etäännyn vanhempieni toiveista,
koska tahdon olla oma itseni!
• Peitän hämmennyksen ja
epävarmuuden uhoon!
• Hallitsen väkivallan ja vallan:
Olen aikuisempi kuin aikuiset
itse.
14-17 vuotta

 Kavereiden kanssa olen
kokonainen ja pärjään. Tie on
auki taivaaseen, mahtavaa!
 Kaverit ymmärtävät ja
huolehtivat minusta.
Hyväksyn, että ryhmän arvot
ohittavat yksilön arvot.
 Me menemme, tulemme,
elämme tässä ja nyt!
 Testaan arvoja ja rajoja.
14-18 vuotta

 Suunnittelen
tulevaisuutta, teen
päätöksiä.
 Minua ei kohdella enää
kuin lasta!
 Olen saman arvoinen
kuin sinä. Ellet arvosta
minua, hylkään sinut!
16-19 vuotta

 Kotona en koe olevani
aikuinen! En halua olla enää
perheessäni.
 Katson suuntani ja lähden.
 Pärjään paremmin ilman
teitä.
17-25v

 Kysyn itseltäni, millainen
haluan olla.
 Rakennan ehjemmän
identiteetin.
 Rohkenen ottaa vastuun oman
kodin ja elämän
rakentamisesta.

PYSY AIKUISENA!

Säilytä puhevälit
Tiedän, miltä
sinusta tuntuu!
Minulle on
tapahtunut ihan
samalla tavalla, kun
olin nuori..
• Keskity kuuntelemaan,
vahvista, ymmärrä,
validoi.
• Tarjoa tilaisuuksia.
• Älä ota
henkilökohtaisesti
• Älä vertaa omaan
kokemukseesi.
• Et ole koskaan voinut
kokea samaa!

• Iloinen, turvallinen, lupsakka ilmapiiri.
Erityisesti yhdessä iloitseminen.
• Tunnetaitoja siirtävä kulttuuri, mallit.
• Kunnioittava / arvostava suhtautuminen
itseen ja lapseen
• Hyvinvoiva kasvattaja
• Yhteisöllisyys, ettei ole yksinäisyyttä
• Taloudellisen tilanteen vakaus
• Korkealaatuiset palvelut
Mikä synnyttää terveyttä?

• Ole utelias,
tutustu, ihmettele,
innostu nuoresta
• Vastaa aina,
kaikkiin
kysymyksiin
• Nuori on kuin aarrekartta
• Kulkekaa yhdessä rastilta
toiselle
• Uskokaa aarteen
löytymiseen
• …VAI: Ei tästä
kummosta voi tulla!
Nuori tarvitsee ihmettelijää

Tunteiden hallinta ja
itsetunto
Murrosiässä tunteet
moninkertaistuvat. Opetellaan
tunteiden hallintaa. Oletko opetellut
pärjäämään haasteellisten tunteitten
kanssa?

Pysähdy nuoren vaikean tunteen äärelle
- Mene luo
- Älä kiirehdi poistamaan tunnetta
- Siedä omatkin tunteesi
- Kärsimys kuuluu elämään, sen kanssa on
pärjättävä.
Nuori saa itsesäätelyn mallin aikuisilta ja
kavereilta.
Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.
Nuorikin oppii!
Pettymystä opitaan sietämään
Miten opetan pettymyksen sietoa: www.raisacacciatore.fi/143

 Itsensä ruoskiminen ei motivoi.
 Älä hauku ja syyttele itseäsi.
 Jos haluat pärjätä paremmin vastoinkäymisten
ja mokan hetkellä, opettele itsemyötätunto.
 Jos haluat säilyttää voimasi ja tolkun päässäsi
ja toimissasi, ja nousta nopeasti
itsetuntokuopasta, opettele itsemyötätunto.
Kärsimys = vastoinkäyminen + potutus
Vältä ”potutusbonus”
Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014

Ratkaisevaa on, miten selviät
vastoinkäymisestä

Pysähdy lapsen vaikean tunteen
äärelle
 Mene lapsen luo
 Älä kiirehdi poistamaan tunnetta
 Siedä omatkin tunteesi
 Käännä myönteiseen
 Kärsimys kuuluu elämään, sen
kanssa on pärjättävä.
Lapsi saa itsesäätelyn mallin sinulta.
Hallinta kehittyy ensin pienissä tunteissa.
Opeta pettymyksen
sietoa

Opeta (itse)myötätuntoa!
1. Huomaa kärsimys
2. Lohduta lämmöllä
3. Pysy rinnalla
4. Yleis(inhimillis)tä
Kristin Neff, www.self-compassion.org

Ei kannata yrittää,
en mä koskaan
onnistu…
Eihän tästä
tule yhtään
mitään…
Tyhmä! Mä oon idiootti!
Miksen mä ikinä
opi…
Parasta etten
mokaa enempää...
Pään sisäinen puhe
Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!
Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!

 Ihmiset saattavat moittia itseään
jatkuvasti. Tai he antavat itselleen
kannustusta, yllyttävät tekoihin tai
rauhoittavat itseään.
 Opettele kuulemaan sisäinen
puheesi. Ota siihen etäisyyttä.
 Valitse päähäsi hyviä ajatuksia!
 Kiitä myös itseäsi aina, kun olet
toiminut oikein.
Cacciatore ja Karukivi: Mieletön fiilis! Tammi 2014

Kykyä sietää ristiriitoja pitää parantaa!
Ajattelun taitoja! Tunnetaitoja!

Ärtyneen kommunikoinnin kehä
Rakastava,
hyvää
tarkoittava
ihminen
Ärtynyt, loukkaantunut
Rakastava,
hyvää
tarkoittava
ihminen
Ärtynyt, loukkaantunut
Katja Myllyviita: Peace! Selviytymisopas vanhemmille. Duodecim 2012

Miksi ihminen korottaa ääntään?
”Kun ei se tajua muuten!”
”Et kuuntele!”
Huutaminen voi tuntua hyvältä ajatukselta omasta
näkökulmasta.
Kuulija kuitenkin kokee mitätöintiä, loukkaantuu ja
pelkää. Hänelle tulee suuri tunnetila
(taistele/pakene/lamaannu). Silloin hän ei opi.

Mitä validointi on?
• Kuuntelua, kuullun ymmärtämistä ja
sen kertomista.
• Tarvitaan siis aktiivista eläytymistä
(empatiaa) ja aktiivista kommunikointia:
ymmärrän mitä sanoit ja se on loogista.
• Ei edellytä itse asian hyväksymistä.
Kuulen sinua! Ymmärrän sinua!
Viestisi on tullut perille.

Ymmärrä ja kerro se = validoi
Hänen negatiivinen
tunnetilansa vähenee
Hän ilmaisee itseään
tarkemmin ja rennommin
Häntä on helpompi
ymmärtää

Ei näin…
• Älä koske siihen!
• Et halua että minä kosken siihen.
• No en!... Haluan tehdä tämän rauhassa!
• Haluat työrauhan.
• … yleensä kolme validointia riittää…
Vaan näin…
• Älä koske siihen!
• En mä oo ollu koskemassa!
• Aina sä huudat!
• Ite huudat!

• Tuo tilanteeseen turvaa
• Rauhoittaa tunteita
• Kertoo arvostuksesta
• Luo läheisyyttä
• Rakentaa luottamusta
• Toisen on helpompi puhua aroista
asioista
• Murtaa kielteisyyden kehän
• Vähentää vihaa ja tuomitsevuutta
• Helpottaa kaikin tavoin kohtaamista
• Edistää neuvottelun onnistumista
Validointi auttaa!

Tunteita on kaikilla!
• Niitä saa olla
• Se on normaalia
• Tunne on pelkkä tunne
• Tunteita tulee ja menee
• Olet eri asia kuin tunteesi
POIKIEN PUHELIN
VÄESTÖLIITTO

Miten ohjaat?
• Arvovaltaa
• Sananvaltaa
• Väkivaltaa
• Etukäteen tehdyt sopimukset.
Oikeudenmukainen osallistuminen
kotitöihin. Aikuiset näyttävät mallia.
Seuraamuksista sovittu.
• Muistuttaminen ystävällisesti.
Kannustava perusteleminen.
Tarvittaessa yhdessä tekeminen.
Tarvittaessa seuraamukset.
• Loukkaaminen, karjuminen, nimittely,
raivoaminen, yliampuvat syytökset,
uhkailu, pelotteleminen. Rankaisut ja
tuomiot, hylkääminen.
Mukailtu prof. aivotutkija Matti Bergstöm

PUNAINEN : STOP! Pysähdy!
-Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin
rauhoitut.
KELTAINEN : ODOTA! Ajattele, mikä nyt
on ja miten asian esität.
Miltä minusta tuntuu? Miksi tunnen
näin? Mitä vihan takana on? Miten
voisin ilmaista itseäni rakentavasti?
Mitä vaihtoehtoja on toimia? Mikä niistä
olisi paras?
VIHREÄ : AJA! Toimi.
- Valitse rakentavin vaihtoehto ja
kokeile sitä.
Ulpu Siponen
Liikennevalot
vihan ja pelon hallintaan

Mielikuvat
ja
rauhoittavat
ajatukset
Kuva: Petri Heimonen 2004

Raisan rentoutus
Rentoutusten pituudet:
Syvärentoutus • 37 min
Täsmärentoutus • 20 min
Mielikuvamatka • 36 min
Tuote sisältää kaksi CD:tä.

Hormonit mullistavat kaiken aiemman...

Miksi Seksuaalisuuden
portaat? Opetushallitus 2015
Tarjoaa työkalun portaittaiseen, lapsen ja nuoren
kehitysvaiheeseen soveltuvaan ja jatkuvaan
seksuaalisuuden tukeen ja riskien ennaltaehkäisyyn
3/11/2016 60

Kirkon nuorisopäivät Raumalla 5.-6.5.06, vastaajat n. 50kpl 15-18v nuoria
Omaan tahtiin,
omalla portaalla

Kehoitsetunto
Seksuaalisuus

Miten saisin ystävän?
Helsinki 28.2.2015

 Kuulua mukaan
 Ymmärtää miten perhe tai koulu toimii
 Miksi olen mukana
 Mitä vanhemmat / koulu tekee
 Usko siihen, että on haluttu mukaan?
Merkityksellinen
yhteys
Professor, barnläkare Bengt Lindström,

Yhteenkuulumisen tunne
antaa voimaa ja turvaa
Olemme laumaolentoja,
haluamme kuulua yhteen
Uskallanko rauhassa sanoa
oman mielipiteeni, vaikka
muut olisivat eri mieltä?
Tarve kuulua
samanmielisten joukkoon,
sosiaaliset taidot, ystävyys

Ystävyyden säännöt
Seurustelusuhde = paras ystäväsi
Ole kohtelias
Ole ystävällinen
Katso silmiin ja juttele mukavia
Ole siisti
Osoita, että välität
Ole reilu ja rehellinen
Älä kerro yksityisjuttuja muille
Älä puhu pahaa takana
Älä petä
Pyri rakentavaan riitelyyn
Selitä miksi, jos suhde ei toimi

Nuoren tulee voida arvioida sitä, onko hänen
kohtaamansa henkilö pyytämässä
Kaveri-
Ystävyys-
Seurustelu-
Seksi-
Rakkaus-
Rakkaus+seksisuhdetta
Vapaata
Avointa
Käyttö-
Hyväksikäyttö- tai
Alistussuhdetta hänen kanssaan.

• Anna mahdollisuuksia,
tietoa ja usko nuoreen.
• Ole mallina: Ole itse
itsesi paras ystävä!
Itsetunnon
rakennustyö
on jatkuvaa
Puhu itse itsellesi arvostavasti.
Itse olet itsesi kanssa
vuorovaikutuksessa jatkuvasti.
Olkoot omat pohdinnat sinulle
itsellesi arvostavia ja
ystävällismielisiä!

Voit vaikuttaa paljon toisten itsetuntoon
 Kun olet vuorovaikutuksessa, vaikutat joka
tapauksessa, suuntaan tai toiseen

Mistä puhe nuorten kanssa?
• Oikeudenmukaisuudesta
• Eettisyydestä
• Miten kaikilla menis paremmin
• Miten kaikista pidettäis huolta
• Kaikille reilu yhteiskunta
Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja, Hki
27.1.14

Nuoret…
 Haluavat toimia oikein, olla kilttejä, olla
hyvä ystävä ja luotettava
 On kaunis ajatus ajatella nuoruutta
kapinana, mutta tämä sukupolvi on aika
rauhallinen.
 Tarvitaan kykyä sietää ristiriitaisuuksia.
 Tarvitaan ajattelun ja mielen taitoja.
Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja
Kiti Muller, professori 27.1.14

Nuorten havainnot
yhteiskunnasta, johon heidän
odotetaan integroituvan
• Eettisesti vastuuton
• Ekologisesti vastuuton
• Ei pidetä muista huolta.
 Reaktio on joko passivoituminen tai
keskittyminen vapaaseen ja työssä
tehdään vain minimisuoritus.
Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja 27.1.14

• Nuori tarvitsee tunteen, että hänellä on taitoja
ja kykyjä, joita yhteiskunta tarvitsee.
• Se tarkoittaa hankittavia taitoja.
Käsityöläisyyttä.
• Elämän hallinnan tunnetta ja uskoa siihen,
että elämä kantaa.

• Tuntevat olevansa
yksin,
pinnistelevänsä
joukosta erillään
• Missio hukassa,
miksi oikein
opiskelen, haluanko
tätä
Oppilaat uupuvat jos
Kommentti, kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto 2.2.2011

Seuraavat 50v pärjää työelämässä, jos on:
 Hyvät asenteet: tykkää mitä tekee
 Kyky oppia uutta: koko ajan
 Intohimoa: haluaa tehdä mitä tekee
 Uteliaisuutta: jatkuvaan muutokseen
Työelämän jatkuva
muutos
Kommentti, prof. Kalevi Ekman, Aalto-yliopisto 2.2.2011

Tue, älä tuomitse
• Jos nuori tuntee, ettei
hän ole sellainen, kuin
pitää, hän tulee
epätoivoiseksi.
• Epätoivoinen nuori tekee
epätoivoisia tekoja.
• Toivottomuus, huono
itsetunto ja unelmien
puute tavallisimmat syyt
riskikäyttäytymiseen.

Nuorille

Raisa Cacciatore, 2016 Nuoren vanhemmille

Raisa Cacciatore, 2016Kaikkien aikuisten vastuulla jokainen nuori!

Nuoruus 10.3.2016

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Nuoruus 10.3.2016

Similar to Nuoruus 10.3.2016 (16)

Nuoruus 10.3.2016