1. Ruoka on poliittista
Satu Hassi, MEP 22.3.2013

2. Ruokaa ja politiikkaa…
• Hevosenlihaskandaali (ongelma ei ollut
hevonen vaan huijaus) toi päivänvaloon
paljon huijausta ruokaketjussa
• Mehiläisiä tappavat neonikotinoidit:
agribisneksessä valtavat rahat, pelkät
neonikotinoidit miljardeja vuodessa
• Maatalous ratkaisee Itämeren kohtalon
• Kyse myös terveydestä, ylipaino- ja
diabetesepidemia

3. Ruoka on jättibisnes
• 2010 EU-maissa elintarviketeollisuuden
liikevaihto oli 956,2 mrd € (FoodDrinkEurope)
• Maataloustuki noin 40 % v EU: budjetista,
budjetin suurin kohta
• 2011 EU-maataloustuki oli 55,5 mrd €

4. Terveys, kuluttajan kukkaro ja
pienyritykset vastaan jättifirmat
• Voitot vs avoimuus: Paljonko kuluttajalle
pitää kertoa/ paljonko markkinoinnissa saa
käyttää harhaanjohtavia mielikuvia
• Bisnes vs kansanterveys: Ruokaan liittyvät
kansanterveysongelmat kasvaneet yhtä
jalkaa teollisen elintarviketuotannon
kanssa
• Vaatimukset ajatellen ylikansallisia
suurfirmoja vs pientuotanto

5. Toisaalta …
• Elintarvike voi olla lisäainepommi.
• Nimikin voi johtaa harhaan:
– “marjajugurtissa” enemmän lisättyä sokeria
kuin marjaa
– “kokojyväleipä” pääasiassa valkoista vehnää
– “punajuurisalaatin” pääraaka-aine peruna
• Kotimaisen valmistajas ja brändin raaka-
aine voi olla ulkomainen
• Värin ja maun muuntelu väri- ja
aromiaineilla

6. … ja toisaalta
• Maatilamatkailuyrittäjä ei saa tarjota oman
tilan jugurttia asiakkaille
• Vuohenkasvattaja ei saa laillisesti tarjota
vieraille oman tilan juustoa,
• eikä tilalla teurastettua lammasta.
• Vanhemmat eivät saa tuoda päiväkoteihin
itse leipomiaan syntymäpäiväkakkuja.
• Asiakas ei saa ostaa valmisruokia omiin
astioihin.

7. Developed countries deaths in 2000
attributable to selected leading risk factors
Blood pressure
Tobacco
Cholesterol
High Body Mass Index
Low fruit and vegetable intake
Physical inactivity
Alcohol
Urban air pollution
Lead exposure
Occupational carcinogens
Illicit drugs
Unsafe sex
Occupational particulates
Occupational risk factors for injury Number of deaths (000s)
(WHO 2002) 0 500 1000 1500 2000 2500 3000

8. Monet isot terveysongelmat
liittyvät ruokaan
Ylipainon arvioidaan aiheuttavan terveydenhoitomenoista 2-8
%, jopa 10 %.
• Diabetesepidemia: Suomessa arvioidaan, että kakkostyypin
diabetes 250 000:lla ja esiaste 200 000:lla. Kasvaa nopeasti.
• Puolella yli 40-vuotiaista miehistä ja kolmanneksella naisista
diabetes tai sen esiaste. Suuri osa ei tiedä sitä itse. (Diabetesbarometri 2005)
• Ylipaino yleistyy lapsilla, myös diabetes 2, joka aikaisemmin
oli ikääntyvien tauti.
• Lapsille mainostetaan epäterveellisimpiä tuotteita.
• Elintarvikkeissa rasva- ja sokeripommeja:
– 1,5 litran kokispullo: sokeri vastaa 53 sokeripalaa
– 250 gramman sipsipussi: rasva vastaa 10,5 voinappia
– 2 desilitran maustettu jogurtti: 8 sokeripalaa (5 lisättyä)

9. Lasten ylipaino lisäänty

10. Teinien ylipaino
(EU Platform on Diet, Physical Activity and Health 2005)

11. Hevoshuijaus toi päivänvaloon
• Todellinen valmistaja voi olla eri maassa kuin
markkinoiva firma (ruotsalaisen firman lasagne,
valmistajafirma ranskalainen)
• Raaka-aineet useiden välikäsien kautta (tod näk
romanialaista hevosenlihaa kahdessa eri
maassa toimivien yritysten kautta)
• Väärennöstä löytyi monesta maasta,
lukemattomien firmojen tuotteista

12. Hevoshuijaus: halpaa myydään
kalliimmalla
• Vaikka hevosenliha sinänsä ok, monissa
maissa markkinahinta nautaa halvempi
kulttuurisista syistä
• Guardian 12.2.13: Kun luista koneellisesti
eroteltua lihamurumössöä ei enää saanut
kutsua lihaksi, valmistajat eivät halunneet
kertoa totuutta vaan etsivät muita raaka-
aineita, joita voisi kutsua lihaksi

13. Alkuperämaamerkintä
• Tarkemmat vaatimukset alkuperämaan
merkinnästä vaikeuttaisivat huijaamista
• Viimeksi säädettiin
ravintosisältömerkintäasetuksen
yhteydessä 2011, teollisuus lobbasi
tiukempia alkuperämerkintöjä vastaan

14. Parlamentti ajoi suurempaa
avoimuutta
• Parlamentti 2010-11: Kaiken lihan alkuperä
kerrottava.
– Neuvosto: Vain naudanlihan.
• Parlamentti: Lihasta kerrottava erikseen synty-,
kasvatus- ja teurastusmaa.
– Neuvosto: ei.
• Parlamentti: Pakastuspäivä kerrottava
• Tulos 2011: Naudanlihan lisäksi sian ja
siipikarjan alkuperä; 2 v kuluessa vaikutusarvio
synty- kasvatus- ja teurastusmaan
ilmoittamisesta & valmisruokien lihan alkuperän
ilmoittamisesta

15. Parlamentin 1. käsittely (1)
• Tärkeimmät tiedot pakkauksen
etupuolelle: energia, sokeri, suola, rasva,
tyydyttynyt rasva
• Liikennevalot eivät menneet läpi, eivät
mahdollisia myöskään kansallisesti.
• Alkuperämaa merkittävä: liha, siipikarja,
maitotuotteet, tuoreet hedelmät ja
vihannekset, yhden raaka-aineen tuotteet,
valmisruokien loiha, siipikarja ja kala.

16. Parlamentin 1. käsittely (2)
• Liha: synty-, kasvatus ja teurastuspaikka.
• Kerrottava jos tuote on pakasteesta sulatettu
tai uudelleen pakastettu, tai jos liha on
paloista liimattua
• Transrasvat merkittävä ja ruokaöljyn laatu
• Etusivulle myös makeutusaine
• Natriumglutamaatti: kerottava että sisältää
ruokahalua lisääviä aineita

17. Ministerineuvosto
• Ei vaadita keskeisimpiä tietoja
pakkauksen etupuolelle
• Kansalliset merkintätavat (liikennevalot)
eivät mahdollisia
• Teollisuuden omat merkinnät (GDA)
sallittuja – ongelma harhaanjohtavat
annoskoot (esim 3 konvehtia)
• Lihan alkuperämerkintää laajennetaan
nykyisestä, ei uloteta kalaan ja kasviksiin.
• Nanolisäaineet merkittävä

18. Lopputulos
• Parlamentin ja ministerineuvoston kompromissi hyväksyttiin
heinäkuussa 2011
• Suurin puute: ei keskeisiä ravintotietoja pakkauksen etupuolelle
• Lihan alkuperä kerrottava
• Komissio tekee ehdotuksen laajemmista alkuperämerkinnöistä (ml.
liha- ja maitotuotteet, yhden raaka-aineen tuotteet)
– HUOM: Suomen elintarviketeollisuus vastusti alkuperämerkintöjä
• Kerrottava jos liha on liimattu paloista tai jos siihen on lisätty vettä
• Komissio valmistelee raportin sekä tarvittaessa lakiehdotuksen
transrasvoista
• Aspartaami merkittävä aikaisempaa selvemmin: ”sisältää
aspartaamia (fenylalaniinin lähde)”
• Ei merkintävaatimuksia alkoholijuomille
• Ruokaöljyjen laatu merkittävä

19. Neonikotinoidit
• EFSA 16.1.13: Kolmen neonikotinoidin haitat mehiläisille on
osoitettu
• Bayer, Syngenta 16.1.13: Kielto olisi liioittelua. 7 mrd € bisnes/v.
• Komission ehdotus: 2 vuoden käyttörajoitus 3 aineelle, klotianidi,
imidaklopridi ja tiametoksaami. Ei koskisi kasveja, joissa mehiläiset
eivät käy, eikä syyskylvöjä. Myynti sallittu vain ammattilaisille, ei
yleisölle (esim kukkamultapuikot).
• Viime hetken lievennys: saisi käyttää kasvihuoneissa, ja pelloilla
kukinnan jälkeen
• 15.3.13 Ei päätöstä, 9 maata vastusti (Tshekki, Kreikka, Irlanti,
Liettua, Unkari, Itävalta, Portugal, Romania, Slovakia) 13 kannatti
(Espanja, Puola, Alankomaat, Italia, Slovenia, Belgia, Tanska,
Luxemburg, Malta, Ranska, Ruotsi, Latvia, Kypros) 5 äänesti tyhjää
(Bulgaria, Saksa, Viro, Suomi, UK).
• Ministerineuvostossa ei määräenemmistöä suuntaan eikä toiseen –
komissio päättää.

20. Onko EFSA pukki kaalimaan
vartijana?
• EU:n elintarviketurvaviraston tehtävä: tuottaa puolueetonta ja
tieteellisestä tietoa ruoan turvallisuudesta
• Corporate Europe Observatory (CEO) ja Earth Open Source –
järjestöjen helmikuussa 2012 julkaiseman raportin mukaan
suurfirmoilla on tiukka ote virastosta
• EFSA on sivuuttanut riippumattomien tutkijoiden tulokset esim.
arvioidessaan geneettisesti muunneltujen kasvien,
rikkaruohomyrkkyjen, torjunta-aineiden, makeutusaineiden ja
elintarvikepakkausmateriaalien turvallisuutta
– Tyytyy tutkimuksiin, joita kyseinen firma on itse teettänyt omasta
tuotteestaan.
• Lisäksi lukuisia jääviysskandaaleita: mm. maaliskuussa 2008
viraston GM-yksikön päällikkö siirtyi lobbariksi biotekniikkayhtiö
Syngentaan
– EU:n oikeusasiamies kehotti EFSA:a tiukentamaan
jääviyssääntöjään

21. Maatalous ja Itämeri

22. Itämeren ravinnepäästöjen
lähteet vuonna 2000 (HELCOM)

23. Maatalous ratkaisee Itämeren
kohtalon
• Maatalous ylivoimaisesti suurin Itämeren rehevöittäjä
• CAP-uudistus tarjosi tilaisuuden tiukentaa sääntöjä koko
Itämeren valuma-alueella. Tilaisuutta ei käytetty.
• Vesipuitedirektiivin lisääminen tuen pakollisiin ehtoihin
tippui EP:ssa pois 13.3.13, samoin neuvostossa seur
viikolla
• Vesipuitedirektiivi: vesistöpäästöt tarkastellaan
vesistökohtaisesti, vesistöjen tilaa parannettava.
• Vesipuitedirektiivi tukiehdoissa olisi tehnyt mahdolliseksi
asettaa alueellisia tiukempia rajoja typpi- ja
fosforivalumille + valvonnan + maataloustukien sitomisen
näiden noudattamiseen