1 Anne Pihlanto - Avaus
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•105 views
Uutta kotimaisista kasviproteiineista –seminaari 4.3.2020
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (9)
Similar to 1 Anne Pihlanto - Avaus
Similar to 1 Anne Pihlanto - Avaus (20)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
1 Anne Pihlanto - Avaus
- 1. @scenoprot Anne Pihlanto Uutta kotimaista kasviproteiineista Keskiviikko 4.3.2020 Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijan sali
- 2. 2
- 3. 9-Mar-20 Novel protein sources for food security (ScenoProt) 3 Suomessa syödään enemmän proteiineja kuin eurooppalaisissa vertailumaissa 100.0 102.0 104.0 106.0 108.0 110.0 112.0 114.0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Per capita, 2012-2015, Forecast 2016-2018 (Euromonitor International) Germany Total Protein Market Volume (Grams) Grams per capita per day Finland Total Protein Market Volume (Grams) Grams per capita per day Sweden Total Protein Market Volume (Grams) Grams per capita per day The United Kingdom Total Protein Market Volume (Grams) Grams per capita per day Ravitsemussuositukset • Aikuiset ja yli 2-vuotiaat: 10–20 E% 1,1 - 1,3 g/kg • Yli 65-vuotiaat: 15-20 E% 1,2 - 1,4 g/kg
Editor's Notes
- Ruoka ja erityisesti ruoantuotanto ovat isoja arkipäivän asioita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa – ja jotka vaikuttavat merkittävästi ympäristöön. Ruoantuotanto vaikuttaa esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Lisäksi se kuluttaa paljon eri resursseja, kuten ravinteita, maapinta-alaa, energiaa ja vesivaroja. Suurin osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy maaperästä lannoitteiden käytön seurauksena tai suoraan eläimistä. Myös viljelyn yksipuolisuus tuottaa haasteita, sillä yksipuolinen viljely on haavoittuva ja sään ääri-ilmiöt tuhoavat satoja. Lisätä kasvinviljelyn biodiversiteettiä (alihyödynnetyt raaka-aineet viljelykasvit, sienet), Viljelykasveista tärkeimpiä proteiinilähteitä ovat palkokasvit ja tietyt erikoiskasvit. Selvitämme raaka-aineiden koostumusta ja rakennetta. Kehitämme ja sovellamme erilaisia ympäristöystävällisiä tekniikoita siten että voimme tuottaa laadukkaita, terveellisiä ja maukkaita tuotteitaLihan kulutuksen vähentämisen ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat kuluttajille monelta osin tuttuja, olemme toteuttaneet interventiokokeen jossa eläinperäisen proteiinin määrä vähennettiin ja tänään kuulemme Merja Saarisen esityksessä miten se vaikuttaa ympäristöön Kaupallisesti kasviperäiset proteiinit Ja niiden kehittäminen ovat herättäneet kiinnostusta viime vuosina: Soijajalosteet, pavut ovat tulleet eurooppalaisille kuin suomalaisillekin markkinoille entistä vahvemmin. Etenkin juomat, välipalat ja ateriakomponentit ovat tuotesegmenttejä, joissa tarjonta on viime vuosina lisääntynyt. Lisääntynyt tarjonta kasvattaa kuluttajien kiinnostusta, mikä edelleen kiihdyttää tuoteryhmän kasvua monilla markkinoilla. Kasvusuuntainen markkinapotentiaali tarjoaa osaltaan mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Antti Isokangas kertoo mitä Euroopassa syödään markkinaselvityksen Proteiini on tärkeä ravintoaine ja riittävä saanti riippuu iästä ja on n Aikuiset ja yli 2-vuotiaat: 10–20 E% 1,1 - 1,3 g/kg Yli 65-vuotiaat: 15-20 E% 1,2 - 1,4 g/kg