Timo Sinervo RAI-seminaarissa 5.10.2017. Uusi versio 2.10.2017 lisätystä esityksestä. Tähän versioon lisätty uhka- ja väkivaltatilanteita käsitteleviä dioja.
Onnistunut työeläkekuntoutus maksaa itsensä takaisin reilussa vuodessa. Vuonna 2017 päättyi lähes 7 000 kuntoutusohjelmaa. Kaksi kolmesta kuntoutuksesta onnistui. Päättyneiden kuntoutusten kustannukset olivat 120 miljoonaa euroa, neljätoista prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kalvot: Leena Saarnio
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Timo Sinervo RAI-seminaarissa 5.10.2017. Uusi versio 2.10.2017 lisätystä esityksestä. Tähän versioon lisätty uhka- ja väkivaltatilanteita käsitteleviä dioja.
Onnistunut työeläkekuntoutus maksaa itsensä takaisin reilussa vuodessa. Vuonna 2017 päättyi lähes 7 000 kuntoutusohjelmaa. Kaksi kolmesta kuntoutuksesta onnistui. Päättyneiden kuntoutusten kustannukset olivat 120 miljoonaa euroa, neljätoista prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kalvot: Leena Saarnio
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Naiset työssä -hankkeen tuloksia. Yrittäjänaiset kokevat pääsääntöisesti työn imua ja pitävät työstään. Myös terveelliset elämäntavat kyllä kiinnostavat, ja niistä on tietoa. Niiden noudattaminen tuottaa kuitenkin vaikeuksia, osoittavat Naiset työssä -hankkeen tulokset. Vertaistuki on tärkeä tekijä työkyvyn kannalta. Liian moni yrittäjä on edelleen turhan yksin yrittämisensä kanssa. Tulokset on esitelty hankkeen loppuseminaarissa 21.11.2017.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Naiset työssä -hankkeen tuloksia. Yrittäjänaiset kokevat pääsääntöisesti työn imua ja pitävät työstään. Myös terveelliset elämäntavat kyllä kiinnostavat, ja niistä on tietoa. Niiden noudattaminen tuottaa kuitenkin vaikeuksia, osoittavat Naiset työssä -hankkeen tulokset. Vertaistuki on tärkeä tekijä työkyvyn kannalta. Liian moni yrittäjä on edelleen turhan yksin yrittämisensä kanssa. Tulokset on esitelty hankkeen loppuseminaarissa 21.11.2017.
Työsuojelupaneeli XII: Työsuojelu ja kognitiivinen ergonomia Työterveyslaitos
Kognitiivisen ergonomian eri haasteita esiintyi vähintään jossain määrin 70-90 % työpaikoista. Noin puolella vastaajien työpaikoista (49 %) oli jo käsitelty niitä ja etsitty aktiivisesti ratkaisuja. Avovastausten perusteella erityisen suuri tarve on ottaa käyttöön keinoja keskeytysten ja viestitulvan hallintaan sekä tunnistaa ja ratkoa ohjeisiin ja toimintatapoihin liittyviä epäselvyyksiä.
Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.
Lue lisää OAJ:n verkkosivuilta: www.oaj.fi/ajankohtaista (28.9.2021)
Työsuojelu, yhteinen työpaikka ja verkostomainen toiminta: Työsuojelupaneeli 3Työterveyslaitos
Muiden yritysten läsnäolo omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita työsuojelulle ja työturvallisuudelle. Alihankinnan, vuokratyövoiman tai ostopalveluiden käyttö tuo työpaikalle eri työnantajien työntekijöitä. Muiden yritysten työntekijöiden työskentely omalla työpaikalla aiheuttaa haasteita erityisesti työsuojelutoiminnalle. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Paneelissa kerätään tietoja suomalaisilla työpaikoilla näkyvistä työsuojelun ilmiöistä ja tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Minna Toivanen & Minna Janhonen 2014.
Kainuun kotihoidon palvelupäälliköiden Marja Heikkisen ja Pirkko Hyvösen esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen Toimivan kotihoidon kehittämisen työpajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 24.4.2017.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu toteutettiin vuosina 2018–2019. Rahoituksesta vastasivat Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Tervey¬den ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kokeiluun osallistui viisi kuntaa: Kangasala, Kemijärvi, Kuopio, Raisio ja Tampere. Kunnat kehittivät THL:n ohjauksella kuntakohtaiset osallistavan sosiaalitur¬van mallit. Mallit otettiin kunnissa käyttöön vuoden 2018 ai¬kana.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Henkilöstön arviot työstä vanhuspalveluissa - kotihoidon kehitys huolestuttava
1. Henkilöstön arviot työstä
vanhuspalveluissa
– kotihoidon kehitys huolestuttavaa
Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus
rakennemuutoksessa
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 1
2. Tämän esityksen sisältö
• Hankkeen tausta ja aineisto
• Kyselytutkimuksen tulokset
• Tutkimuksen taustatekijät
• Yhteenveto
• Päätelmät
• Lisätietoja
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 2
3. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn
tuloksellisuus rakennemuutoksessa -hanke
• Vanhusväestön kotihoitoa on painotettu viime vuosina ja
vanhainkotien ja terveyskeskusten osuus on pienentynyt
pitkäaikaishoidossa.
• Tähän saakka henkilöstön kuormitus vanhuspalveluissa on
ollut korkeimmalla tasolla laitoshoidossa, vaikka kotihoidon
kuormitus onkin lisääntynyt.
• Kotihoidossa ja palvelutaloissa hoidetaan entistä
huonokuntoisempia asiakkaita.
• Henkilöstömäärä on vähentynyt kotihoidossa, vaikka
asiakasmäärä on lisääntynyt.
• Kuvaamme henkilöstökyselyn tuloksia eri palvelumuodoissa
työn kuormituksen, johtamisen, vaikutusmahdollisuuksien
sekä henkilöstön kokeman hoidon laadun osalta.
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 3
4. Aineisto
• Kyselytutkimus (n=2103) vanhuspalveluiden työntekijöille ja
esimiehille.
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 4
Vanhuspalvelulain
arvioinnista tunnistettiin
vanhuspalveluyksiköt
Suomessa. Kaikille
yksiköille tarjottiin
mahdollisuutta osallistua
kyselyyn.
Sähköinen kysely joulukuu
2015 - tammikuu 2016
Vastausprosentti 37,5
- 75 kuntaa
- 273 yksikköä
5. Kotihoidossa työ koettiin melko kiireiseksi ja
tietotekniikasta rasituttiin muita enemmän
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 5
3,40
3,12
3,34
3,16
3,19
3,31
3,15
3,10
2,65
2,78
3,17
2,74
2,72
2,73
2,72
1 2 3 4 5
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Kuormitusta yksintyöskentelystä
Tietotekniikkaan liittyvä kuormitus
Kiire ”ei koskaan” (1) … ”erittäin usein” (5)
6. Kaikissa palvelumuodoissa kokemus siitä, että työtä ei ehdi
tehdä niin hyvin kuin haluaisi, on melko yleinen
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 6
4
3
1
2
3
5
22
16
27
21
25
24
34
30
40
36
38
34
26
30
25
26
24
24
14
21
6
15
9
12
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti-
asuminen
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Ei koskaan
Melko harvoin
Silloin tällöin
Melko usein
Erittäin usein
Väittämä:
”Työtä ei
ehdi tehdä
kunnolla"
7. Arvio työyksikön työntekijöiden määrän
riittävyydestä suhteessa asiakkaiden avun tarpeisiin
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 7
48
40
54
42
49
51
32
35
28
36
33
31
20
25
18
23
17
18
0% 50% 100%
Kaikki
Kotihoito
Terveyskeskuksen vuodeosasto
Vanhainkotiasuminen
Yhdistetty palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen
Erinomainen tai
hyvä
Tyydyttävä
Välttävä tai huono
Väittämä: Millaiseksi arvioit työyksikkösi työntekijöiden määrän suhteessa asiakkaiden avun tarpeisiin.
8. Kotihoidon vastaajista 39 % koki, että työntekijä joutuu toimimaan
vastoin sääntöjä tai toimintaperiaatteita saadakseen tehtävän
suoritettua, kun arvio muissa palvelumuodoissa oli alle 30 %
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 8
5
11
3
2
4
4
23
28
18
27
21
21
23
21
28
23
24
22
36
31
36
36
34
38
13
9
16
12
16
15
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti-
asuminen
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Olen täysin samaa
mieltä
Olen samaa mieltä
Ei samaa eikä eri
mieltä
Olen eri mieltä
Olen täysin eri
mieltä
Väittämä: Minun on joissakin tilanteissa toimittava vastoin sääntöjä tai
toimintaperiaatteita saadakseni tehtävän suoritettua.
9. Kotihoidon vastaajista 54 % koki, että joutuu ottamaan vastaan
tehtäviä ilman, että niihin on riittävästi resursseja (muissa
palvelumuodoissa alle 40 %)
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 9
12
21
9
8
9
10
28
33
26
27
32
25
25
20
28
32
21
26
29
21
32
28
30
32
7
5
6
5
8
8
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti-
asuminen
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Olen täysin samaa
mieltä
Olen samaa mieltä
Ei samaa eikä eri
mieltä
Olen eri mieltä
Olen täysin eri
mieltä
Väittämä: Saan tehtäviä ilman, että niiden toteuttamiseen olisi riittävästi resursseja tai työvälineitä.
10. Palveluasumisessa ja kotihoidossa henkilöstö arvioi kykyjen
käyttömahdollisuudet hyviksi ja työnsä itsenäisemmäksi kuin
terveyskeskuksen vuodeosaston ja vanhainkotien työntekijät
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 10
3,54
3,38
3,48
3,76
3,60
4,19
4,03
3,97
4,14
4,04
1 2 3 4 5
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Kykyjen käyttö
Työn itsenäisyys
”ei koskaan” (1) … ”erittäin usein” (5)
12. Keskimäärin vanhuspalveluiden henkilöstön rasitusoireet olivat
maltillisella tasolla. Kotihoidon henkilöstö koki enemmän
negatiivista stressiä kuin muiden vanhuspalvelumuotojen henkilöstö
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 12
2,65
2,39
2,38
2,46
2,34
2,50
2,26
2,35
2,39
2,30
2,48
2,18
2,18
2,20
2,24
1 2 3 4 5
Kotihoito
Terveyskeskuksen
vuodeosasto
Vanhainkoti
Yhdistetty
palveluasuminen
Tehostettu
palveluasuminen
Arvio selviytymisestä työssä eläkeikään asti
Nukkumisongelmat
Stressi ”ei koskaan” (1) … ”erittäin usein” (5)
13. 7,82
8,29
8,24
8,31
8,25
4 5 6 7 8 9 10
Kotihoito
Terveyskeskuksen vuodeosasto
Vanhainkotiasuminen
Yhdistetty palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen
Kotihoidon henkilöstön arvio tuottamastaan palvelun
laadusta oli heikompaa kuin muualla
vanhuspalveluissa. Asteikko on kouluarvosana, 4 - 10
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 13
14. Taustatekijät
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 14
Ammatti tai tehtävä Luku-
määrä
Osuus
kaikista
(%)
Keski-ikä
(vuosia)
Johtaja 22 1 49
Osastonhoitaja 162 8 47
Sairaanhoitaja
(opisto tai AMK koulutus)
314 15 43
Lähi-/perus-/ kodinhoitaja 1499 71 43
Avustava henkilökunta
(Laitos-/hoiva-
/osastoapulainen)
50 2 48
Ei tiedossa 56 3 44
Kaikki 2103 100 43
15. Yhteenveto
• Kotihoidossa työ koettiin melko kiireiseksi ja tietotekniikasta
rasituttiin muita vanhuspalvelun muotoja enemmän.
• Kotihoidon johtamisen oikeudenmukaisuuteen
tulisi kiinnittää huomiota.
• Kotihoidon henkilöstöllä on rasitusoireita enemmän kuin
muualla vanhuspalveluissa.
• Kotihoidon henkilöstön arvio tuottamastaan palvelun laadusta
oli heikompaa kuin muualla vanhuspalveluissa.
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 15
Kuva vanhuspalveluiden
kehityksestä on huolestuttava.
16. Päätelmät 1(2)
• Tutkimuksemme osoittaa, että kotona tarjottava hoito
työympäristönä on vanhustyön henkilökunnan kannalta
vaativaa, vaikka kotihoitopainotteisuus on nähty usein
asiakkaiden kannalta positiiviseksi asiaksi.
• On ilmeistä, että kotihoidossa henkilöstön hyvinvointiin ja
työprosesseihin on kiinnitettävä huomiota.
• Myönteistä on se, että ympärivuorokautisessa hoidossa
palveluasumisen työntekijöiden hyvinvointi on parhaalla
tasolla. Palveluasuminen on ollut kasvava sektori, joten
suuntaus laitoksista palveluasumiseen on ollut myös
henkilöstön kannalta myönteinen ilmiö.
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 16
17. Päätelmät 2(2)
• Kun laitoshoitoa on purettu, ei ilmeisesti ole vastaavasti
panostettu kotihoitoon, mikä näkyy siinä, että
henkilöstömäärä ei ole lisätty.
• Lisääntynyt työmäärä ilmeisesti näkyy henkilöstön
kuormittumisena.
• Työn tehostamisesta kotipalvelussa on onnistuneita
esimerkkejä:
– resurssipooli
– asiakastyön kohdennus aamupäivä à iltapäivä
– itseohjautuva tiimityö
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 17
18. Lisätietoja
Vehko, T; Sinervo T; Josefsson, K. Henkilöstön hyvinvointi
vanhuspalveluissa – kotihoidon kehitys huolestuttava. Tutkimuksesta
tiiviisti 11, kesäkuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Tutkimuksen rahoittajina Työsuojelurahasto, Strategisen tutkimuksen
neuvosto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tuulikki Vehko Kim Josefsson Timo Sinervo
erikoistutkija erikoistutkija tutkimuspäällikkö
THL THL THL
puh. 029 524 7321 puh. 029 524 7118 puh. 029 524 7231
etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi etunimi.sukunimi@thl.fi
22.8.2017 Vehko Tuulikki, Kim Josefsson, Timo Sinervo / 2017 18
Editor's Notes
Tutkimuksen rahoittajina Työsuojelurahasto, Strategisen tutkimuksen neuvosto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tiedot vanhuspalveluita tarjoavista yksiköistä saatiin vanhuspalvelulain arviointikyselyn yhteydessä.
Tutkimukseen osallistuneista toimintayksiköistä eniten vastauksia saatiin tehostetusta palveluasumisesta (n=975). Seuraavaksi eniten henkilöstön vastauksia saatiin kotihoidosta (n=437), vanhainkodeista (n=287), yhdistetystä palveluasumisesta (n=235) ja terveyskeskuksen vuodeosastolta (n=142).
Vanhuspalveluiden henkilöstön kokemus työn rasitustekijöistä: kiireestä, tietotekniikkaan tai yksintyöskentelyyn liittyvästä kuormituksesta. Kuviossa on esitetty väittämien ikä- ja sukupuolivakioitu keskiarvo asteikolla ”ei koskaan” (1) … ”erittäin usein” (5) ja eri palvelumuotojen 95 %:n luottamusväli.
Vastaajia (vanhuspalveluiden henkilöstöä) pyydettiin arvioimaan työssään niiden tilanteiden useutta, joissa kokee että ei ehdi tehdä työtä kunnolla. Kuviossa on osuudet (%) eri palvelumuodoissa.
Arvio työyksikön työntekijöiden määrän riittävyydestä suhteessa asiakkaiden avun tarpeisiin eri vanhuspalveluiden palvelumuodoissa. Kuviossa on esitetty osuudet (%) kolmessa ryhmässä: hyvä tai erinomainen; tyydyttävä; välttävä tai huono.
Kotihoidon työntekijöistä 25 % arvioi työyksikkönsä työntekijöiden riittävyyden välttäväksi tai huonoksi, vanhainkodeissa 23 %, muissa yksiköissä tilanne oli parempi.
Vastaajia (vanhuspalveluiden henkilöstöä) pyydettiin vastaamaan väittämään. ”Minun on joissakin tilanteissa toimittava vastoin sääntöjä tai toimintaperiaatteita saadakseni tehtävän suoritettua.” Kuviossa on osuudet (%) eri palvelumuodoissa.
Vastaajia (vanhuspalveluiden henkilöstöä) pyydettiin vastaamaan väittämään ”Saan tehtäviä ilman, että niiden toteuttamiseen olisi riittävästi resursseja tai työvälineitä.” Kuviossa on osuudet (%) eri palvelumuodoissa.
Vanhuspalveluiden henkilöstön kokemus työn itsenäisyydestä ja kykyjen käytöstä. Kuviossa on esitetty väittämien ikä- ja sukupuolivakioitu keskiarvo asteikolla ”täysin samaa mieltä” (5) … ”täysin eri mieltä” (1) ja eri palvelumuotojen 95 %:n luottamusväli.
Työn itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia kykyjen käyttöön pidetään henkilöstön hyvinvoinnin kannalta hyvänä asiana.
Vanhuspalveluiden henkilöstön kokemus johtamisen oikeudenmukaisuudesta: esimiehen, päätöksenteon ja palkkauksen suhteen. Kuviossa on esitetty väittämien ikä- ja sukupuolivakioitu keskiarvo asteikolla ”täysin samaa mieltä” (5) … ”täysin eri mieltä” (1) ja eri palvelumuotojen 95 %:n luottamusväli.
Vanhuspalveluiden henkilöstön rasitusoireita työstä: stressi; nukkumisongelmat, joita kysyttiin unettomuutena tai unen laadun heikkenemisenä viimeisen 3 kk aikana; sekä arvio selviytymisestä työssä eläkeikään asti. Kuviossa on esitetty väittämien ikä- ja sukupuolivakioitu keskiarvo asteikolla täysin samaa mieltä (5) … täysin eri mieltä (1) ja eri palvelumuotojen 95 %:n luottamusväli.
Vastaajia (vanhuspalveluiden henkilöstöä) pyydettiin antamaan kouluarvosana (4–10) työyksikön tuottamasta palvelun laadusta. Kuviossa on esitetty ikä- ja sukupuolivakioitu keskiarvo ja eri palvelumuotojen 95 %:n luottamusväli.
Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakenennemuutoksessa –hanke. Sähköiseen kyselyyn vastasi 2103 vanhuspalveluissa työskentelevää henkilöä.