KOULUTERVEYSPÄIVÄT
OPS2016
17.9.2013
Opetusneuvos Irmeli Halinen
OPETUSHALLITUS
IRMELI HALINEN
Koulutuksella ja
opetuksella on
Suomessa hyvät
peruspilarit
IRMELI HALINEN
Mikä on koulun perustehtävä?
Perusopetuslaki 2§ 1 mom.
Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on
tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti
vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä
antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.
Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana
varhaiskasvatusta parantaa lasten
oppimisedellytyksiä.
IRMELI HALINEN
Miten opetus tulee järjestää?
Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom.
Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja
edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää
oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.
Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.
IRMELI HALINEN
Mihin oppilaalla on oikeus?
Perusopetuslaki 30§ 1 mom.
Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus
saada opetussuunnitelman mukaista opetusta,
oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja
koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
IRMELI HALINEN
Muutoksia lainsäädäntöön
• Perusopetuslain muutokset
• Ei muutoksia oppiaineisiin
• Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen
• Oppilashuoltoa koskevien pykälien uudistaminen
• Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012
• Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuivat
• Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012
• Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa
opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten
perusopetusta varten määriteltiin
• Perusopetuksen tuntijako oppivelvollisia ja aikuisia varten
annettiin – tuntijaolla säädellään vähimmäistuntimäärän
(222 vuosiviikkotuntia) jakautuminen eri oppiaineisiin
IRMELI HALINEN
Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis-
tuntimäärät eri vuosiluokilla muuttuivat
Perusopetusasetus 3§
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht.
Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222
Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222
Opetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään tarjota enemmän
opetusta, mutta ei voi alittaa tässä määriteltyä vähimmäistuntimäärää.
Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat
samat kuin aiemmin
IRMELI HALINEN
Valtioneuvoston asetus 422/2012
• Tavoitteet
2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen
3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot
4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen
oppimisen edistäminen
• Tuntijako
• Nivelvaiheet 2. ja 6. ja 9. luokan lopussa
• Lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja
kuvataiteeseen
• Uskonnon ja oppilaalle valinnaisten tuntien määrä
vähenee
• Kielenopetuksen painopistettä alemmille luokille
• Ympäristöoppi integroituna kokonaisuutena 6. luokan
loppuun asti IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelmalla
on keskeinen rooli
ohjausjärjestelmässä
IRMELI HALINEN
IRMELI HALINEN
LAIT, ASETUKSET
PAIKALLISET
OPETUSSUUNNITELMAT
OPETUSSUUNNITELMAN
PERUSTEET
VALTIONEUVOSTON
ASETUKSET
OPETUS JA OPISKELU
Suomalainen
koulutuksen
ohjausjärjestelmä
OPPIMINEN
Opetussuunnitelman perusteet 2014
Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012
Perusopetuslaki ja -asetus
Paikalliset
tarpeet
ja
linjaukset
PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016
MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS
ja sen varaan rakentuva
vuosisuunnitelma
Laatukriteerit
IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelma strategisena työkaluna
Opetussuunnitelma
Vuosi-
suunni-
telma
Oppimissuun-
nitelma ja
HOJKS
Kunnan ja
valtakunnalliset
strategiat
Esiopetus,
toiset koulut
Huoltajat ja
muut yhteistyökumppanit
Pedagogisen johtajuuden ja
ammatillisen kehittymisen työkalu
IRMELI HALINEN
Arvot, tehtävä ja tavoitteet
Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri,
oppimisympäristö ja työtavat
Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet
OPETUSSUUNNITELMA KOULUTYÖN KARTTANA
Laaja-alainen osaaminen ja oppimiskokonaisuudet
Oppimisenjakouluntoiminnanarviointi
Ohjaus, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Yhteistyö
Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia
IRMELI HALINEN
Opetussuunnitelma-
uudistus OPS2016
IRMELI HALINEN
http://www.oph.fi/ops2016
• Etusivun
uutiset
• Tavoitteet
• Aikataulu
• Työryhmät
• Paikallisen
työn tuki
• Luonnokset
• Blogi
IRMELI HALINEN
Yleissivistävä koulutus uudistuu:
Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017
2012 2013 2014 2015 2016 2017
Esi-, perus- ja lisä-
opetuksen opsin perusteet
Lukion opsin
perusteet
Aikuisten perusopetuksen
perusteet ja aikuisten
lukiokoulutuksen perusteet
Taiteen
perusopetuksen
perusteet
Paikallinen ops
Paikallinen
ops
Paikalli-
nen ops
Paikalliset
opsit
Lukioon
valmistava
Paikallinen
ops
IRMELI HALINEN
Perusteiden ja paikallisten
opetussuunnitelmien valmistuminen
(valtioneuvoston asetuksen mukaan)
• Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden tulee olla
valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä
• Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla
hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että
syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä
uusien opetussuunnitelmien mukaiseen
opetukseen
IRMELI HALINEN
Yhteistyöhön perustuva ja avoin
valmisteluprosessi
• Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista
jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät
• Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja
Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi-
mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana
• Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset
• Syyskuun alku 2013 - esiopetus
• Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus
• Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset
lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista
syksyn 2014 aikana
IRMELI HALINEN
Uudistustyön
perustelut
IRMELI HALINEN
Miksi uudistusta tarvitaan?
MIKSI?
• Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000-
luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja
kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet
• MITÄ?
• Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on
muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden
rakentamisen taitoja
• MITEN?
• Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen
työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa
suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin
IRMELI HALINEN
Muutoksen ytimessä
• Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen
rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle,
2009)
• Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat
tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa
• Tietäminen – entistä enemmän hajautettu
teknisesti ja sosiaalisesti
• Oleminen – identiteettimme on koetuksella
jatkuvan muutoksen ja globaalien
informaatiovirtojen maailmassa
IRMELI HALINEN
Maailma on hämmentävä paikka!
- Ilmaston lämpeneminen
- Terrorismi
- Talouden globalisaatio
- Työelämän muutos
- Maahanmuutto
- Yhteiskunnan polarisoituminen
- Finanssi-, talous- ja velkakriisit
- Jokela, Kauhajoki, Utoya
- Arabimaiden vallankumoukset
- jne.
Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008
IRMELI HALINEN
Yhteiskunnallinen murros ja
henkinen hyvinvointi
Epävarmuu-
den kasvu
Valintojen
ongelmat
Individualismi,
normittomuus,
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi
Ymmärrettävyys
Hallittavuus
Merkityksellisyys
Koherens-
sin tunne
Terveys,
subjektiivinen
hyvinvointi (QoL)
Lähde: Timo Hämäläinen, 2009
(Aaron Antonovsky;
Monica Ericsson & Bengt Lindström)
IRMELI HALINEN
Uudistumisen tärkeys,
onnistumisen edellytykset ja haasteet
• Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta
muovaavista valinnoista ja teoista
• Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat
• Selkeä normisto
• Toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat
• Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus
• Sisäisten haasteiden tunnistaminen
• Kasvatustyön merkitys – hyvinvointi oppimisen edellytyksenä
• Oppilaiden rooli
• Pedagogiikka
• TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö
• Oppimisen ja osaamisen taso
IRMELI HALINEN
Koulujärjestelmästä ja opetuksesta
nouseva muutostarve
• Mikä on koulun ja muuttuvan yhteiskunnan
suhde? Mikä on koulun kasvatusvastuu?
• Mikä on koulussa tapahtuvan oppimisen ja
muualla tapahtuvan oppimisen suhde?
• Voiko koulu olla oppimiseen innostava paikka,
jossa oppilaat voivat myös tuntea olonsa hyväksi
ja viihtyä?
• Mihin suuntaan oppimistulokset kehittyvät –
millaista osaamista koulu ”tuottaa”?
• Mitä opettajan työ oikeastaan on?
IRMELI HALINEN
Uudistuksessa ratkaistavia kysymyksiä
• Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista
tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten
edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA
• Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen
toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla?
Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA
• Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö
tarvitsee? OSAAMINEN
• Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja
paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja
kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT
IRMELI HALINEN
Uudistuksen keskeinen tavoite
Luodaan yhdessä paremmat edellytykset
koulun kasvatus-
ja opetustyölle
kaikkien oppilaiden mielekkäälle
oppimiselle
kestävälle tulevaisuudelle
IRMELI HALINEN
Mitä?
Miten?
Uudistuksen ydin
> Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin
kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka
* edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta
* vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia
toisten kanssa
* edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä
* luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan
Miksi?
IRMELI HALINEN
Laaja-alainen osaaminen
perusteluonnoksessa (2)
Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet (7)
• Ajattelu ja oppiminen
• Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• Monilukutaito
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus
29
Mitä? Miten?
• Jos haluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen
• Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat
tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään
ratkaisuja yhdessä
• Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin
kuuluvia asioita toisiinsa
• Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia,
edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna
tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä -
kriittistä ajattelua
• Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja
oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä
palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa.
KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA
IRMELI HALINEN
Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa
Oppiva
yhteisö
Vastuu
ympäristöstä ja
tulevaisuuteen
suuntautuminen
Monipuolinen
työskentely
Vuorovaikutus
ja osallisuus
Hyvinvointi
Turvallinen
arki
Kulttuurinen
monimuotoisuus
ja kielitietoisuus
IRMELI HALINEN
Oppilaiden
koulukokemukset ja
hyvinvointi –
huolenaihe?
IRMELI HALINEN
”Paras nuoriso koskaan”
Kaleva 11.8.2013
Onnellisuus
8,5 Lintsaaminen
9%
Sivistys
58% yltää hyvälle tasolle
Liikunta
90 %
Ystävien määrä
93%
Suhteet vanhempiin hyvät
92%
Tupakka
17/14%
Alkoholi
8/6%
Koulusta tykkääminen
65/55%
Vapaaehtoistoiminta
37%
IRMELI HALINEN
Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi
Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (1)
Kehitys vuosien 1994 – 2010 välillä ja Suomi
kansainvälisessä vertailussa
• Koulusta pitäminen
• Kouluun sitoutuminen
• Koulutyöstä kuormittuminen
• Opettajan ja oppilaiden väliset suhteet
• Oikeudenmukaisuuden kokemukset
• Oppilaiden väliset suhteet
• Koulussa koettu turvallisuus
• Vanhempien tuki koulutyölle
IRMELI HALINEN
Oppilaiden koulukokemukset ja hyvinvointi
Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (2)
• Koulussa olemisesta pitäminen parani ja kouluun mielellään
menevien määrä kasvoi, koulussa tehtävistä asioista
pitäminen pysyi samalla tasolla vuodesta 2002 vuoteen
2010
• Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat
heikoimpaan kolmannekseen
• Vuonna 2010 koulutyötä piti paljon tai jonkin verran
kuormittavana 26% 5-luokkalaisista, 45% 7-luokkalaisista ja
61% 9- luokkalaisista; ei suuria eroja poikien ja tyttöjen
välillä
• Kansainvälisesti verrattuna 7.-9. luokkien suomalaisoppilaat
sijoittuivat ylimpään kolmannekseen kuormittuneisuudessa
IRMELI HALINEN
Jouni Välijärvi, 27.8.2013 Hanasaari
IRMELI HALINEN
Lasten ja nuorten
ehdotukset
perusopetuksen
kehittämiseksi
IRMELI HALINEN
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010
Vuoden vaihteessa 2009 – 2010 toteutettiin yli 13-vuotiaiden
peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten
opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta
yhteensä noin 60 000:
• Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös
kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä
(c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat
• Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito,
matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä
omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot
• Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä
asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja
• Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa,
yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja
ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan
• Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia
IRMELI HALINEN
Lasten ja nuorten ajatuksia ja ehdotuksia 2010
• Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten
foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun
kehittämisestä 2010. Keskustelussa perusopetusta,
lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret:
• toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja
rauhallisempaa etenemistä
• kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta
• hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta
• aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin
ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja
kouluyhteisössä
IRMELI HALINEN
OPPILAIDEN OPS-PALAUTE 2012
• Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia
elämään tarvittavat asiat.
• Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen,
työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen -
ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän.
• On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä;
muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä.
• Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi
hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä
toisilleen.
• Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät
oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa.
• Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen
tekeminen erilaisissa ympäristöissä.
• Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin
asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he
tulevat itse tekemään.
IRMELI HALINEN
Tarvitaan paljon työtä,
mutta myös unelmia.
Jos unelma tulisi todeksi….
Oppimisen ilo
voisi
syntyä
ihmettelystä
42
Kaunein ja syvin tunne minkä voimme kokea on
salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen
ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on
kuin kuollut.
Albert Einstein
Unelma….
Päivä olisi täynnä
monenlaista yhdessä
tekemistä ja toisilta
oppimista…
…erilaisissa oppimisympäristöissä
Päivä olisi turvallinen ja
yhteisön jokainen jäsen
tärkeä. Eri-ikäiset
oppisivat toisiltaan.
Siinä olisi tilaa myös tunteille
ja niiden käsittelylle
Se, mitä opiskeltaisiin, auttaisi
ymmärtämään maailmaa ja itseä
“Help kids know
how to make
meaning and
sense of what
they are learning
so they can see
who they are.”
KT Mary Helen
Immordino-Yang
Jokainen voisi tulla hyväksytyksi omana itsenään,
saisi apua oppimiseensa ja löytäisi oman
lahjakkuutensa. Jokainen saisi mahdollisuuden
kasvaa sivistyneeksi ja vastuulliseksi ihmiseksi…
”Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän”
IRMELI HALINEN
KIITOS!
48
Muutamakin askel eteenpäin kohti oppivaa ja hyvinvoivaa
koulua on tärkeä…

Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016

  • 1.
  • 2.
    Koulutuksella ja opetuksella on Suomessahyvät peruspilarit IRMELI HALINEN
  • 3.
    Mikä on koulunperustehtävä? Perusopetuslaki 2§ 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. IRMELI HALINEN
  • 4.
    Miten opetus tuleejärjestää? Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. IRMELI HALINEN
  • 5.
    Mihin oppilaalla onoikeus? Perusopetuslaki 30§ 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. IRMELI HALINEN
  • 6.
    Muutoksia lainsäädäntöön • Perusopetuslainmuutokset • Ei muutoksia oppiaineisiin • Työrauhaa koskevien pykälien uudistaminen • Oppilashuoltoa koskevien pykälien uudistaminen • Perusopetusasetuksen muutos 28.6.2012 • Eri vuosiluokkien vähimmäistuntimäärät muuttuivat • Valtioneuvoston asetuksen muutos 28.6.2012 • Tavoitteet esiopetusta, perusopetukseen valmistavaa opetusta, perusopetusta, lisäopetusta sekä aikuisten perusopetusta varten määriteltiin • Perusopetuksen tuntijako oppivelvollisia ja aikuisia varten annettiin – tuntijaolla säädellään vähimmäistuntimäärän (222 vuosiviikkotuntia) jakautuminen eri oppiaineisiin IRMELI HALINEN
  • 7.
    Perusopetusasetuksessa määritellyt vähimmäis- tuntimääräteri vuosiluokilla muuttuivat Perusopetusasetus 3§ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Vanha 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Uusi 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222 Opetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään tarjota enemmän opetusta, mutta ei voi alittaa tässä määriteltyä vähimmäistuntimäärää. Perusopetuslaissa määritellyt oppiaineet ovat samat kuin aiemmin IRMELI HALINEN
  • 8.
    Valtioneuvoston asetus 422/2012 •Tavoitteet 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen • Tuntijako • Nivelvaiheet 2. ja 6. ja 9. luokan lopussa • Lisää tunteja yhteiskuntaoppiin, liikuntaan, musiikkiin ja kuvataiteeseen • Uskonnon ja oppilaalle valinnaisten tuntien määrä vähenee • Kielenopetuksen painopistettä alemmille luokille • Ympäristöoppi integroituna kokonaisuutena 6. luokan loppuun asti IRMELI HALINEN
  • 9.
  • 10.
  • 11.
    Opetussuunnitelman perusteet 2014 Valtioneuvostonasetus tavoitteista ja tuntijaosta 422/2012 Perusopetuslaki ja -asetus Paikalliset tarpeet ja linjaukset PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA 2016 MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Laatukriteerit IRMELI HALINEN
  • 12.
    Opetussuunnitelma strategisena työkaluna Opetussuunnitelma Vuosi- suunni- telma Oppimissuun- nitelmaja HOJKS Kunnan ja valtakunnalliset strategiat Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu IRMELI HALINEN
  • 13.
    Arvot, tehtävä jatavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet OPETUSSUUNNITELMA KOULUTYÖN KARTTANA Laaja-alainen osaaminen ja oppimiskokonaisuudet Oppimisenjakouluntoiminnanarviointi Ohjaus, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yhteistyö Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia IRMELI HALINEN
  • 14.
  • 15.
    http://www.oph.fi/ops2016 • Etusivun uutiset • Tavoitteet •Aikataulu • Työryhmät • Paikallisen työn tuki • Luonnokset • Blogi IRMELI HALINEN
  • 16.
    Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö2012 - 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Esi-, perus- ja lisä- opetuksen opsin perusteet Lukion opsin perusteet Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Paikalli- nen ops Paikalliset opsit Lukioon valmistava Paikallinen ops IRMELI HALINEN
  • 17.
    Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmienvalmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) • Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä • Paikallisten opetussuunnitelmien tulee olla hyväksyttyinä ennen 1.8.2016 siten, että syyslukukauden 2016 alusta voidaan siirtyä uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen IRMELI HALINEN
  • 18.
    Yhteistyöhön perustuva jaavoin valmisteluprosessi • Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät • Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointi- mahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana • Marraskuu 2012 - yleiset linjaukset • Syyskuun alku 2013 - esiopetus • Huhtikuu 2014 - perusopetus ja lisäopetus • Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana IRMELI HALINEN
  • 19.
  • 20.
    Miksi uudistusta tarvitaan? MIKSI? •Koulua ympäröivä maailma muuttunut olennaisesti 2000- luvun alun jälkeen Globalisoitumisen vaikutus ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet • MITÄ? • Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen on muuttunut Tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisen taitoja • MITEN? • Opetuksen sisältöä, pedagogiikkaa ja koulujen työkäytänteitä on tarpeen tarkastella ja uudistaa suhteessa toimintaympäristön ja osaamisen muutoksiin IRMELI HALINEN
  • 21.
    Muutoksen ytimessä • Maailmassatekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa IRMELI HALINEN
  • 22.
    Maailma on hämmentäväpaikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 IRMELI HALINEN
  • 23.
    Yhteiskunnallinen murros ja henkinenhyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Valintojen ongelmat Individualismi, normittomuus, kulutusyhteis- kunta, materia- lismi & instru- mentalismi Ymmärrettävyys Hallittavuus Merkityksellisyys Koherens- sin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (QoL) Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström) IRMELI HALINEN
  • 24.
    Uudistumisen tärkeys, onnistumisen edellytyksetja haasteet • Koulun keskeinen rooli - oma vastuu tulevaisuutta muovaavista valinnoista ja teoista • Tulevaisuustyön hyvät lähtökohdat • Selkeä normisto • Toimivat perusteet ja opetussuunnitelmat • Henkilöstön osaaminen, eettinen orientaatio ja sitoutuneisuus • Sisäisten haasteiden tunnistaminen • Kasvatustyön merkitys – hyvinvointi oppimisen edellytyksenä • Oppilaiden rooli • Pedagogiikka • TVT, verkkoympäristöt – digitaalinen oppimisympäristö • Oppimisen ja osaamisen taso IRMELI HALINEN
  • 25.
    Koulujärjestelmästä ja opetuksesta nousevamuutostarve • Mikä on koulun ja muuttuvan yhteiskunnan suhde? Mikä on koulun kasvatusvastuu? • Mikä on koulussa tapahtuvan oppimisen ja muualla tapahtuvan oppimisen suhde? • Voiko koulu olla oppimiseen innostava paikka, jossa oppilaat voivat myös tuntea olonsa hyväksi ja viihtyä? • Mihin suuntaan oppimistulokset kehittyvät – millaista osaamista koulu ”tuottaa”? • Mitä opettajan työ oikeastaan on? IRMELI HALINEN
  • 26.
    Uudistuksessa ratkaistavia kysymyksiä •Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Miten työskennellen voitaisiin parhaiten edistää oppimista ja osaamisen kehittymistä? SUUNTA • Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Oman näkemyksen ja tahtotilan merkitys. TOIMINTA • Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee? OSAAMINEN • Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana? NORMIT IRMELI HALINEN
  • 27.
    Uudistuksen keskeinen tavoite Luodaanyhdessä paremmat edellytykset koulun kasvatus- ja opetustyölle kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle kestävälle tulevaisuudelle IRMELI HALINEN
  • 28.
    Mitä? Miten? Uudistuksen ydin > Mitenkoulu toimii vielä nykyistä paremmin kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka * edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta * vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa * edistää laaja-alaisen osaamisen kehittymistä * luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan Miksi? IRMELI HALINEN
  • 29.
    Laaja-alainen osaaminen perusteluonnoksessa (2) Tarvittavanlaaja-alaisen osaamisen alueet (7) • Ajattelu ja oppiminen • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Monilukutaito • Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen • Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys • Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 29
  • 30.
    Mitä? Miten? • Joshaluat vahvistaa uteliaisuutta, salli kyseleminen • Jos haluat kehittää ongelmanratkaisutaitoa, kytke asiat tosielämän ongelmiin ja kannusta oppilaita etsimään ratkaisuja yhdessä • Jos haluat edistää ymmärrystä, liitä eri oppiaineisiin kuuluvia asioita toisiinsa • Jos haluat kasvattaa yhteiskuntaa rakentavia kansalaisia, edistä kaikkien mukanaoloa ja osallistumista, anna tilaisuuksia vaikuttaa ja edistä myönteistä - ei kielteistä - kriittistä ajattelua • Jos haluat vahvistaa oppijan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota, anna rakentavaa ja rehellistä palautetta. Älä koskaan nolaa oppijaa. KYSE ON SIIS TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA IRMELI HALINEN
  • 31.
    Toimintakulttuuri perusteluonnoksessa Oppiva yhteisö Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen Monipuolinen työskentely Vuorovaikutus jaosallisuus Hyvinvointi Turvallinen arki Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus IRMELI HALINEN
  • 32.
  • 33.
    ”Paras nuoriso koskaan” Kaleva11.8.2013 Onnellisuus 8,5 Lintsaaminen 9% Sivistys 58% yltää hyvälle tasolle Liikunta 90 % Ystävien määrä 93% Suhteet vanhempiin hyvät 92% Tupakka 17/14% Alkoholi 8/6% Koulusta tykkääminen 65/55% Vapaaehtoistoiminta 37% IRMELI HALINEN
  • 34.
    Oppilaiden koulukokemukset jahyvinvointi Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (1) Kehitys vuosien 1994 – 2010 välillä ja Suomi kansainvälisessä vertailussa • Koulusta pitäminen • Kouluun sitoutuminen • Koulutyöstä kuormittuminen • Opettajan ja oppilaiden väliset suhteet • Oikeudenmukaisuuden kokemukset • Oppilaiden väliset suhteet • Koulussa koettu turvallisuus • Vanhempien tuki koulutyölle IRMELI HALINEN
  • 35.
    Oppilaiden koulukokemukset jahyvinvointi Koulutuksen seurantaraportti 2012:8 (2) • Koulussa olemisesta pitäminen parani ja kouluun mielellään menevien määrä kasvoi, koulussa tehtävistä asioista pitäminen pysyi samalla tasolla vuodesta 2002 vuoteen 2010 • Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat heikoimpaan kolmannekseen • Vuonna 2010 koulutyötä piti paljon tai jonkin verran kuormittavana 26% 5-luokkalaisista, 45% 7-luokkalaisista ja 61% 9- luokkalaisista; ei suuria eroja poikien ja tyttöjen välillä • Kansainvälisesti verrattuna 7.-9. luokkien suomalaisoppilaat sijoittuivat ylimpään kolmannekseen kuormittuneisuudessa IRMELI HALINEN
  • 36.
    Jouni Välijärvi, 27.8.2013Hanasaari IRMELI HALINEN
  • 37.
  • 38.
    Lasten ja nuortenajatuksia ja ehdotuksia 2010 Vuoden vaihteessa 2009 – 2010 toteutettiin yli 13-vuotiaiden peruskoulun oppilaiden sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden verkkohaastattelu; vastaajia oli kaikkialta Suomesta yhteensä noin 60 000: • Kouluun liittyvissä mielikuvissa päällimmäisinä (a) aikataulut, myös kiireen tuntu, (b) kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta sekä (c) haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat • Tulevaisuudessa tarvittavina taitoina mainittiin useimmiten kielitaito, matemaattiset taidot, sosiaaliset taidot ja luku- ja kirjoitustaidot sekä omaan hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taidot • Noin 75 % katsoo, että koulussa opitaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita ja että koulutyössä voi käyttää muualla opittuja tietoja ja taitoja • Koulun ei katsottu antavan tarpeeksi hyviä eväitä taide- ja taitoaineissa, yhteiskunnan toimintaan, työelämätaitoihin ja talouteen, ilmasto- ja ympäristöasioihin, kansainväliseen toimintaan eikä arjen hallintaan • Peruskouluun toivottiin lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia IRMELI HALINEN
  • 39.
    Lasten ja nuortenajatuksia ja ehdotuksia 2010 • Opetushallituksen toteuttamassa Lasten ja nuorten foorumissa käytiin keskustelua peruskoulun kehittämisestä 2010. Keskustelussa perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta edustavat nuoret: • toivoivat opiskeltavien sisältöjen tiivistämistä ja rauhallisempaa etenemistä • kannustavaa ja pohdittua arviointipalautetta • hyvää työrauhaa ja hyvää opetusta • aitoa mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja osallistua yhteiseen päätöksentekoon luokassa ja kouluyhteisössä IRMELI HALINEN
  • 40.
    OPPILAIDEN OPS-PALAUTE 2012 •Huomatkaa että kaikki lapset ovat erilaisia ja että kaikilla on oikeus oppia elämään tarvittavat asiat. • Tulevaisuuden taidoista tärkeimpiä ovat itsestä huolehtiminen, työskentelytaidot sekä vaikuttaminen, vastuullisuus ja osallistuminen - ihmissuhteita ja toisista huolehtimista voisi korostaa enemmän. • On hyvä, jos eri-ikäiset oppilaat oppivat työskentelemään yhdessä; muilta oppilailta oppiminen voisi olla näkyvämmin esillä. • Oppilaiden vapaa-ajalla ja koulun ulkopuolella opittuja taitoja voisi hyödyntää koulussa esimerkiksi niin, että oppilaat opettaisivat niitä toisilleen. • Asioita pitää katsoa eri näkökulmista; on hyvä että oppilaat pystyvät oppimaan kaikenlaisten ihmisten kanssa. • Tärkeää koulussa on hyvä ilmapiiri, kannustaminen ja monipuolinen tekeminen erilaisissa ympäristöissä. • Kuunnelkaa meitä ihan oikeasti. Me haluamme vaikuttaa omiin asioihimme. Oppilaiden on tosi hyvä saada vaikuttaa asioihin, joita he tulevat itse tekemään. IRMELI HALINEN
  • 41.
    Tarvitaan paljon työtä, muttamyös unelmia. Jos unelma tulisi todeksi….
  • 42.
    Oppimisen ilo voisi syntyä ihmettelystä 42 Kaunein jasyvin tunne minkä voimme kokea on salaperäisyyden tunne. Se on kaiken todellisen taiteen ja tieteen lähtökohta. Se jolle tämä tunne on vieras on kuin kuollut. Albert Einstein
  • 43.
    Unelma…. Päivä olisi täynnä monenlaistayhdessä tekemistä ja toisilta oppimista… …erilaisissa oppimisympäristöissä
  • 44.
    Päivä olisi turvallinenja yhteisön jokainen jäsen tärkeä. Eri-ikäiset oppisivat toisiltaan. Siinä olisi tilaa myös tunteille ja niiden käsittelylle
  • 45.
    Se, mitä opiskeltaisiin,auttaisi ymmärtämään maailmaa ja itseä “Help kids know how to make meaning and sense of what they are learning so they can see who they are.” KT Mary Helen Immordino-Yang
  • 46.
    Jokainen voisi tullahyväksytyksi omana itsenään, saisi apua oppimiseensa ja löytäisi oman lahjakkuutensa. Jokainen saisi mahdollisuuden kasvaa sivistyneeksi ja vastuulliseksi ihmiseksi…
  • 47.
    ”Pohdintaan tarvitaan jokaisenaivot ja sydän” IRMELI HALINEN
  • 48.
    KIITOS! 48 Muutamakin askel eteenpäinkohti oppivaa ja hyvinvoivaa koulua on tärkeä…