Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissaMikko Saari
eNorssin kevätpäivillä2012 pitämäni luento. Kevätpäivien teema oli "Oppiminen ja opettajuus – rajana horisontti?". Luentoni aihe oli puiseva mutta sisältöä kiiteltiin kovasti.
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
Saari Mikko opetuksen kehittamishaasteet kajaanissaMikko Saari
eNorssin kevätpäivillä2012 pitämäni luento. Kevätpäivien teema oli "Oppiminen ja opettajuus – rajana horisontti?". Luentoni aihe oli puiseva mutta sisältöä kiiteltiin kovasti.
Ajatuksia siitä, mitä opiskelijakeskeisyys on, näkökulmina opiskelijakeskeinen oppiminen/opettaminen sekä opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon.
Entä olisiko opiskelijakeskeisyys keino parantaa korkeakoulutettujen työllistettävyyttä? Ja millaisia haasteita korkeakouluympäristö luo kehittämiselle?
Jos sinulla on ideoita siitä, kuinka tätä pakettia voisi kehittää, otan ne ilolla vastaan! Kerron myös mielelläni lisää aiheesta. Eräs ajatukseni on, että voisimme kasata materiaalipaketteja jaettavaksi & edelleen kehitettäväksi. Yhdessä olemme enemmän!
Esitelmä Mikkelin Uusi Koulu -seminaarissa 14.3.2024. Keskisenä sisältönä oppimisen ja hyvinvoinnin suhde, opettajuuden käsite ja peruskoulun tulevaisuustyöhön liittyvät kysymykset.
Diasarja Rellun lukio-opettajien vesopäivästä 10 v takaa. ITK-konferenssin retroesityksessa keväällä 2020 (siirtyi koronan vuoksi joulukuulle 2021) esillä tulee olemaan vain yli 10 v. vanhoja materiaaleja. #ITK2020 #ITK2021 #ITK30v #juhlaITK
https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/rellun-veso-1182009-itkretroesitys
Vuonna 2009 en vielä kaikkia sisältöjäni CC-lisensoinut. Minun puolesta tätä saa käyttää CC BY-SA -lisenssillä.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Ajatuksia siitä, mitä opiskelijakeskeisyys on, näkökulmina opiskelijakeskeinen oppiminen/opettaminen sekä opiskelijoiden osallistuminen päätöksentekoon.
Entä olisiko opiskelijakeskeisyys keino parantaa korkeakoulutettujen työllistettävyyttä? Ja millaisia haasteita korkeakouluympäristö luo kehittämiselle?
Jos sinulla on ideoita siitä, kuinka tätä pakettia voisi kehittää, otan ne ilolla vastaan! Kerron myös mielelläni lisää aiheesta. Eräs ajatukseni on, että voisimme kasata materiaalipaketteja jaettavaksi & edelleen kehitettäväksi. Yhdessä olemme enemmän!
Esitelmä Mikkelin Uusi Koulu -seminaarissa 14.3.2024. Keskisenä sisältönä oppimisen ja hyvinvoinnin suhde, opettajuuden käsite ja peruskoulun tulevaisuustyöhön liittyvät kysymykset.
Diasarja Rellun lukio-opettajien vesopäivästä 10 v takaa. ITK-konferenssin retroesityksessa keväällä 2020 (siirtyi koronan vuoksi joulukuulle 2021) esillä tulee olemaan vain yli 10 v. vanhoja materiaaleja. #ITK2020 #ITK2021 #ITK30v #juhlaITK
https://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/rellun-veso-1182009-itkretroesitys
Vuonna 2009 en vielä kaikkia sisältöjäni CC-lisensoinut. Minun puolesta tätä saa käyttää CC BY-SA -lisenssillä.
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
Maatalousalan ammatillisten tutkintojen kehittäminenMTK ry
OKM:n tutkintojen kehittämisen linjausten mukaisesti tutkintoja kootaan suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan uusi maatalousalan erikoisammattitutkinto. Muutos antaa mahdollisuuden reagoida nopeammin työelämän muutostarpeisiin.
Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen muutostarpeet ammatillisessa koulut...MTK ry
Maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimikunnan pj Susanna Tauriainen esittelee, miten luonnonvara- ja ympäristöalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja voitaisiin koota suurempiin kokonaisuuksiin. Samalla muodostetaan tutkintonimikkeet. Esitys tukee
Luonnonvara-alan koulutuksen yhteistyö Kaakkois-SuomessaMTK ry
MTK Kaakkois-Suomi kutsui koolle alueen luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjät keskustelutilaisuuteen, jossa pohdittiin yhteistyömahdollisuuksia. Susanna Tauriaisen esitys loi kokonaiskuvaa koulutuspolitiikan keskeisistä muutoksista.
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetushenkilökunnan MTK:n järjestöiltapäiväMTK ry
Keski-Pohjanmaan ammattiopiston luonnonvara-alan yksikön opetushenkilökunnan järjestöiltapäivä MTK:ssa 6.8.2014. Esityksen aiheena koulutuspolitiikan ajankohtaiset kysymykset ja maatalousopetus
Luentoesitys MTK:n koulutustiimille ensimmäisessä tapaamisessa. Kalvosarja kuvaa läpileikkausken aikuiskoulutuksen nykytilasta ja pedagogisesta lähestymistavasta.
Maaseudun tulevaisuuden näkymät osaamisen näkökulmasta, Kehittyvän maaseudun hanketreffit hanketoimijoille ja sidosryhmille 27.-27.1.2013, koulutusjohtaja Susanna Tauriainen, MTK
Maatalousyrittäjän opintorahan nykytila ja kehittäminen, Tauriainen MTKMTK ry
Diasarjassa esitellään maatalousyrittäjän osaamisvaatimuksia, niiden täydentämistä, maatalousyrittäjän opisntorahan nykytilannetta ja kehittämisehdotuksia, koulutustusjohtaja Susanna Tauriainen
3. Mikä muuttuu?
Opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan
• Arvoperusta, tehtävä ja tavoitteet, opetussisällöt
Oppimisen ja osaamisen määrittely
• oppimiskäsitys, pedagogiikka, oppimisen arviointi, laaja-alainen
osaaminen ja sen ilmeneminen oppiaineissa
Tapa toimia
• Toimintakulttuuri, koulutyön käytännön järjestäminen, kieli- ja
kulttuuriryhmien opetus
Opetuksen yhtenäisyys ja opetuksen eheyttäminen
• esi- ja perusopetuksen jatkumo
• yhtenäisyyttä tukeva toimintakulttuuri, oppimiskokonaisuudet,
vuosiluokkakokonaisuudet
4. Uudistuksen ydin – Mitä ja miksi? => MITEN?
Miten koulu toimii vielä nykyistä paremmin
kasvuyhteisönä ja oppimisympäristönä, joka
• edistää koulutyön mielekkyyden kokemusta
• vahvistaa oppilaan minuutta ja kykyä toimia toisten kanssa
• edistää oppimisen taitoja sekä laaja-alaisen osaamisen
kehittymistä ja huolehtii hyvästä osaamisen tasosta
• luo edellytyksiä kestävään elämäntapaan?
ILO!
Yhteisöllinen
oppiminen
Kokemuksel
lisuus &
tiedon
käsittely
6. Perusopetuksen tuntijako
• Vähimmäistuntimäärät eri luokilla muuttuivvat
• opetuksen järjestäjä voi tarjota enemmän opetusta, mutta ei voi alittaa
vähimmäistuntimäärää
• Valinnaistuntimäärä on 9 vuosiviikkotuntia (voi nousta 12 h:iin)
• Paikkallisesti päätettävä
• Jos paikallisesti päätetään opettaa vain minimituntimäärä, valinnaisuutta jää käytännössä
3 vuosiviikkotuntia 1-6 luokille ja 6 vuosiviikkotuntia 7-9 luokille
8. 2.2 Perusopetuksen arvoperusta
Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Ihminen on osa luontoa ja riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta.
Perusopetus edistää kestävää elämäntapaa (tukiaineisto) ja ekososiaalista sivistystä
(tukiaineisto). Kestävän elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen
sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on
luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta,
ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa
osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle taloudelle.
Ekososiaalinen sivistys lisää ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen
vakavuudesta ja ohjaa toimimaan kestävästi. Ihminen kehittää ja käyttää myös
teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä
on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon
tulevaisuuden.
Mitä tämä tarkoittaa
paikallisessa
opetus
suunnitelmassa?
9. 2.3 Oppimiskäsitys
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka
mukaan oppilas on aktiivinen toimija.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, aikuisten ja eri
yhteisöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua,
tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.
10. Itsestä
huolehtimi
nen ja arjen
taidot
Kulttuurinen
osaaminen,
vuorovaikutu
s ja ilmaisu
Monilukut
aito
Tieto- ja
viestintä-
teknologin
en
osaaminen
Työelämä-
taidot ja
yrittäjyys
Osallistumin
en ja
vaikuttamine
n
Ajattelu ja
oppimaan
oppiminen
Perusopetuksen
tavoitteet ja laaja-
alainen osaaminen
Tiedot
Taidot
Arvot
Asenteet
Toimintakyky
Tahto
KOKO
NAI
SUUS
11. 3.3 Laaja-alainen osaaminen (luku 3) - esim
Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan ja edellytyksiään omasta
taloudesta huolehtimiseen. He saavat ohjausta kohtuullisuuteen, jakamiseen ja
säästäväisyyteen sekä harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja
toimintatapoihin.
Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys
Oppilaiden on tärkeä saada
kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn, yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen
toimintatavan (tukiaineisto) sekä yrittäjyyden mahdollisuudet samoin kuin oman
vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.
14. Paikallisesti ratkaistavia asioita
• Miten työ organisoidaan ja
resursoidaan
• Miten yhteistyö rakennetaan – miten
erityisesti oppilaat ja huoltajat saadaan
mukaan
• Miten määritellään opetuksen
arvoperusta ja tehtävä
• Miten pohditaan oppimiskäsityksen
vaikutusta
• Miten opetuksen ja kasvatuksen
tavoitteet täsmennetään; erityisesti laaja-
alainen osaaminen
• Miten oma toimintakulttuuri linjataan
Opetetaanko
valinnaisia aineita
ja kuinka paljon?
Kenen kanssa
tehdään
yhteistyötä?
Minkälaisia
oppimisympäristöjä
koulun ulkopuolelta
otetaan käyttöön?
Painotetaanko
paikallisesti
yrittäjyyttä?
15. Paikallisesti ratkaistavia asioita
• Miten toimintakulttuuri toteutuu
koulutyön käytännön järjestämisessä
• Miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki
ja oppilashuolto järjestetään
• Miten oppilaan arviointi toteutetaan ja
turvataan sen yhdenvertainen
toteutuminen
• Miten kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
järjestetään
• Miten siirtymävaiheet ja
vuosiluokkakokonaisuudet toimivat
• Miten oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt
tarkennetaan ja jaetaan vuosiluokittain
Paljonko valinnaisuutta
tarjotaan ja mihin se
painottuu ja miten se
toteutetaan?
Miten käytänännössä
määritellään painopisteet
koulun ja ulkopuolisen
yhteiskunnan
vuorovaikutukselle?