Hämeenlinnan yleissivistävien koulujen johto kokoontui kevätlukukaudella 2014 tieto- ja viestintäteknologiaan painottuvassa BossIT-koulutuksessa pohtimaan aiheen nykytilaa ja tulevaisuutta. Tämä yhteenveto on eDelfoi-menetelmällä tuotettu yhteinen katsaus ennakoitaviin asioihin lähitulevaisuudessa. Mukana on myös suosituksia asioista, joihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Demos Helsingin tutkija Tommi Laition esitelmä Vakka-Suomen opettajien VESO-päivässä 12.11.2011 Uudessakaupungissa suomalaisen koulun vaatimista muutoksista.
Uusi koulutus -työpajan tavoitteena oli jakaa tietoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiään ja evästystä käynnistyvälle foorumille sekä verkottua Uusi koulutus -teeman ympärillä.
Osallistujien joukossa oli Uusi koulutus -foorumille hakeneita ja muita eri sidosryhmien edustajia. Lisätietoja foorumin osallistujahausta täältä:
http://www.sitra.fi/uutiset/uusi-koulutus/259-haki-30-valittiin-tassa-he-ovat-uusi-koulutus-foorumin-osallistujat
Keskustelu tulevaisuuden koulutuksesta jatkuu mm. Uusi koulutus -Facebook-ryhmässä sekä Twitterissä tunnisteella #uusikoulutus. Tervetuloa mukaan!
Hämeenlinnan yleissivistävien koulujen johto kokoontui kevätlukukaudella 2014 tieto- ja viestintäteknologiaan painottuvassa BossIT-koulutuksessa pohtimaan aiheen nykytilaa ja tulevaisuutta. Tämä yhteenveto on eDelfoi-menetelmällä tuotettu yhteinen katsaus ennakoitaviin asioihin lähitulevaisuudessa. Mukana on myös suosituksia asioista, joihin kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota.
Demos Helsingin tutkija Tommi Laition esitelmä Vakka-Suomen opettajien VESO-päivässä 12.11.2011 Uudessakaupungissa suomalaisen koulun vaatimista muutoksista.
Uusi koulutus -työpajan tavoitteena oli jakaa tietoa foorumista ja antaa mahdollisuus sidosryhmille nostaa esiin näkemyksiään ja evästystä käynnistyvälle foorumille sekä verkottua Uusi koulutus -teeman ympärillä.
Osallistujien joukossa oli Uusi koulutus -foorumille hakeneita ja muita eri sidosryhmien edustajia. Lisätietoja foorumin osallistujahausta täältä:
http://www.sitra.fi/uutiset/uusi-koulutus/259-haki-30-valittiin-tassa-he-ovat-uusi-koulutus-foorumin-osallistujat
Keskustelu tulevaisuuden koulutuksesta jatkuu mm. Uusi koulutus -Facebook-ryhmässä sekä Twitterissä tunnisteella #uusikoulutus. Tervetuloa mukaan!
Oppivat koulut -hanke-esittelyä osana Itä-Suomen Sivistysfoorumi II:a (2015) pohjustavaa infoa ja keskustelua Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivillä Siilinjärvellä 5.9.2014
Eheä oppiminen kasvun tukena - Opetushallituksen 4.2.2016 seminaarissa pitämäni esitelmä. Miten opetuksen eheyttäminen tukee lapsen kasvua? Millä tavalla uusi opetussuunnitelma tukee lapsen kasvua ja mahdollistaa opetuksen eheyttämisen.
BTW – blogit, tubet ja wikit alakoulussaMikko Horila
ITK 2011 foorumiesityksen "Blogit, tubet ja wikit alakoulussa sekä opettajankoulutuksen perusopinnoissa" diat. Mikko Horila, Hämeenlinnan normaalikoulu, Tampereen yliopisto
"Käsikirjoitus" Delfoi-pedagogiikkaa käsittelevään videoon, jonka Metodix Oy julkaisee 1.11.2019. Alkuperäinen dokumentti tekstien kera öytyy osoitteesta http://bit.ly/33IJsBP.
XAMK: Delphi prosessin neljä vaihetta 2018Hannu Linturi
Kalvosarja nelivaiheisen Delfoi-prosessin toteutukseen Mikkelissä ja verkossa syksyllä 2018 . Kalvosarjaa on kokonaisuudessaan käytettävissä Google Slidesissa http://bit.ly/2UCNecs . Kalvosarjaan liittyy myös nelisosainen video-ohjesarja https://www.edelphi.org/help.page .
3. Oppimisen ja opetuksen tulevaisuudesta
1. Yleissivistävän koulun uudistaminen 2012-2016
• OKM:n KESU 2011-2016
• Perusopetuksen tuntijako (VNP 28.6.2012)
• Opetussuunnitelmien uudistamisen tiekartta 2012-2016
2. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri
• Delfoi –metodin barometrimurre (tubaro)
• Yleissivistävät koulut: perusopetus ja lukio
3. Freireläisiä ajan teemoja
• Tarkoitus: hyvä elämä vai hyvä tulos?
• Strategia: lahjakkuus vai tasa-arvo?
• Taktiikka: kokonaisena vai osina?
• Merkitys: oma vai yhteinen?
• Driver: kilpailu vai yhteistyö?
• Merkitys: kilpailu vai yhteistyö?
• Systeemi: ohjaus vai itseorganisoituminen?
• Ympäristö: sulautettu vai erillinen?
4. eDelfoi ja barometrin tulevaisuus
• Barometrin tulevaisuus: jaettuun ja osallistavaan palveluun 2013
• eDelfoi 4.0, open source
4. Aluksi
1. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus
2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen
maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu)
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030
2. Osaava opettaja 2010-2020
• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet
http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso)
3. Autenttinen ympäristö
• Barometriympäristö http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot
• Uusi eDelfoi http://edelfoi.fi
• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
5.
6. OPS-tiekartta 1
TEHTÄVÄ KESKUSTELU TOIMIJA
2/2012 Opetussuunnitelmi
en perusteiden
yleiset linjaukset
Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Miten
muutokset vaikuttavat koulutyöhön? Miten koulu
vaikuttaa muutokseen?
Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat opintoja
jatkaessaan ja myöhemmin elämässä? Miten toimien
koulu parhaiten tuottaa tulevaisuuden sivistystä ja
osaamista?
OPH, alueelliset
viritystilaisuuudet (ELY),
perustetyön kommentointi
1/2013 Esi- ja perus-
opetuksen sisältö-
ja
oppiainekohtainen
valmistelu,
opettajien
täydennyskoulutus
Miten kunnan toimintakäytänteet sekä kunkin koulun
toimintatavat ja arki edistävät oppimista ja
tulevaisuudessa tarvittavia taitoja? Miten oppilaat ovat
mukana suunnittelussa – miten he oppivat
vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta ympäristöstään?
Miten kunnassa/koulussa otetaan huomioon oppilaiden
erilaisuus?
OPH, kommentointi
2/2013 Luonnos
esiopetuksen
opetussuunnitelma
n perusteiksi
Miten esiopetus ja nykyinen esiopetuksen
opetussuunnitelma toimivat? Mitkä ovat vahvuutemme
ja keskeiset kehittämistarpeemme? Miten esiopetus ja
nykyinen esiopetuksen opetussuunnitelma toimivat?
Mitkä ovat vahvuutemme ja keskeiset
kehittämistarpeemme?
OPH, paikallista ops-työtä
tukevat tilaisuudet, ops-
kommentointi
1/2014 Luonnos
perusopetuksen ja
lisäopetuksen
Miten perusopetus ja nykyinen opetussuunnitelmamme
nyt toimivat? Millaiset ovat mahdollisuudet
lisäopetukseen? Entä mahdollisuudet perusopetukseen
OPH, paikallista ops-työtä
tukevat tilaisuudet, ops-
kommentointi
7. OPS-tiekartta 2
TEHTÄVÄ KESKUSTELU TOIMIJA
2/2014 Esi-, perus- ja lisä-
opetuksen opetus-
suunnitelman
perusteita
koskevat viralliset
lausunto-pyynnöt
Miten Opetushallituksen luonnos perusopetuksen ja
lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi
muuttaisi alueen/kunnan/koulun toimintaa sekä
perusopetusta ja lisäopetusta? Mikä siinä on
innostavaa ja mihin se haastaa?
OPH, kommentointi
1/2015 Opetushallituksen
järjestämät
ohjaustilaisuudet
Miten opetussuunnitelman laadinta saadaan parhaiten
palvelemaan arjen koulutyön kehittämistä? Miten kaikki
asianomaiset saadaan työhön mukaan?
OPH, kunnat: paikallisen
opetussuunnitelman
laadinta
2/2015 Opetushallituksen
järjestämät
ohjaustilaisuudet
Miten työn etenemistä arvioidaan? Mistä voidaan
saada palautetta? Auttaako yhteistyö muiden kuntien
kanssa? Millaista tukea voidaan saada oppilailta,
huoltajilta ja eri yhteistyötahoilta?
OPH, kunnat ja koulut:
paikallisen
opetussuunnitelman
laadinta
1/2016 Paikallista opetus-
suunnitelmaa
koskeva päätös
ennen 1.8.2016
Miten päätöksentekoprosessi hoidetaan? OPH, kunnat
2/2016 Uusien opetus-
suunnitelmien
mukainen opetus
käynnistyy koko
maassa.
Miten paikallisesti tuetaan uusien opetussuunnitelmien
toimeenpanoa? Miten uusien perusteiden toteutumista
seurataan ja arvioidaan?
Kunnat, OPH
8. Mitä, miksi ja miten?
1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien
markkinoita
6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
7. Metodeiksi open source, open data ja open argument
9.
10. - Jim Dator 17.8.21012 JokuVeli valvoo –seminaari
- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/
12. ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut,
kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli,
luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen
yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien
taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä
on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
13. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Teesi ja kiistakysymys
ei-
todennäköinen
ja toivottava
todennäköinen
ja toivottava
ei-
todennäköinen
ja ei-toivottava
todennäköinen
ja ei-toivottava
14. Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät
tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen
tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa
keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä.
Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim.
vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och
inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.
Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än
mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt
några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra
betydligt större samhälleliga problem.
Argumentaatio
18. Ratkaisuteesejä
I TAVOITTEET:
ei teesiä
II OPPIMINEN:
jatkuva oppiminen,
sosiaalinen media,
itseoppiminen
III KOULU:
ainejakoisuus,
opetustiimi,
oppimisympäristö,
relevantti tieto
IV YMPÄRISTÖ:
koulu
toimintakeskuksena
20. Dialogiteesejä
I TAVOITTEET:
näyttö, aika,
nollatoleranssi,
alueet, uskonto,
osallistuminen
II OPPIMINEN:
metataidot, slow
learning,
lahjakkuus,
kotikoulu
III KOULU:
ympäristön
kehittäjä,
opettaja
sivistysagenttina
IV YMPÄRISTÖ:
eläkeläiset, EU-
integraatio,
tiedonvälitys
kollektiiviäly
22. I TAVOITTEET:
oppimisen tulos,
kieli, demokratia
II OPPIMINEN:
ryhmämuotoinen
oppiminen
III KOULU:
opettajakoulutus,
oppivelvollisuusikä,
virtuaalimaailma
IV YMPÄRISTÖ:
opetuksen
ulkoistaminen,
ilmastonmuutos
Kiistateesejä
23.
24.
25. Paolo Freire ja ajan teemat
Teemat ilmaisevat kussakin ajassa
ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia.
Ihmisen humanisaatio riippuu siitä,
kuinka hyvin hän kykenee
ratkaisemaan oman aikakautensa
teemat ja integroitumaan ajan
henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä
mukaa, kun ihmiset käsittävät sen
teemat ja ratkaisevat sen tehtävät.
Aikojen murroksessa vaihtuvat
paitsi teemat myös ajan järki.
- Paolo Freire 1970-luvun alussa
26. “Koulun pirulliset dilemmat”
1. Jatkuvuus vastaan muutos (traditio vs tulevaisuus)
2. Julkinen vastaan yksityinen (valtio vs perhe)
3. Yhteis- vai rinnakkaiskasvatus (integraatio vs
segregaatio)
4. Systematiikka vai spontaanisuus (suunnitelma vs
tilanne)
5. Erilaistuminen vai samuus (eheys) (erillinen vs
yhteinen)
6. Luonto vai sosiaalisaatio (tulla itsekseen vs tulla
ihmiseksi)
7. Vapaus vai pakko (kiinnostus vs välttämätön)
- Jari Salminen (2012) Koulun pirulliset dilemmat. Teos. Helsinki.
27. Koulun pirullisten dilemmojen ratkaisu?
“Rauhallisesti eteenpäin!”
“Rauhallisesti ja harkiten hyökäten eteenpäin!” (toim. toim. lisäys)
“Luen kirjaa niin, että koulu on systeemi, kompromissi, jota pitää koossa etujen
ja paineiden ”kauhun tasapaino”. Maailma koulun ympärillä muuttuu ja muutos
kiihtyy. Kouluun kohdistuu tyytymättömyyttä ja vaatimuksia kaikilta: poliittisilta
päättäjiltä, ideologisilta, uskonnollisilta ja edunvalvonnallisilta ryhmittymiltä,
hallinnolta ja sen virkamiehiltä, asiantuntijoilta, ammattilaisilta, kansalais-
järjestöiltä, oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Muutospuheen sävy muuttuu yhä
velvoittavammaksi Koulu on yhteiskunnallisten toiveiden pohjaton
tynnyri, kaikkeuden keskus, kaikkien ongelmien ratkaisu yhtä aikaa.” (Martti
Hellström http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/)
- Jari Salminen politiikkaradiossa http://areena.yle.fi/radio/1566516/.
28. 1. Tarkoitus: hyvä elämä vs hyvä tulos
2. Strategia: lahjakkuus vs tasa-arvo
3. Taktiikka (metodi): kokonaisena vs osina
4. Merkitys: oma vs yhteinen
5. Driver: kilpailu vs yhteistyö
6. Systeemi: ohjaus vs itseorganisoituminen
7. Ympäristö: sulautettu (autenttinen) vs erillinen
Tämän ja lähitulevan ajan ratkaistavia
(dialektisia?) teemoja
29. Teemoja ja teesejä
MITTARI TARKOITUS STRATEGIA TAKTIIKKA MERKITYS DRIVER SYSTEEMI YMPÄRISTÖ
I KOULU Oppimis-
tulokset
Metataitojen
arviointi
Ainejakoisuu
s
Monialaine
n
opetustiimi
Oppivat
ryhmät
Koulu
ympäristöns
ä
kehittäjänä
Koulusta
toimintakesku
s
II YHTEIS-
KUNTA
Demokratia Tiedonvälitys Osallistuva
oppiminen
Kollektiivin
en älykkyys
Älymani-
pulaatio
Euroopan
integraatio
Ilmaston-
muutos
III OPPIMINEN Itseoppimine
n
Lahjakkuus Relevantti
tieto
Alueellinen
tasa-arvo
Sosiaaline
n media
Oppi-
velvollisuus
Virtuaali-
maailma
IV LUKIO Tarkoitus Tehokkuus Tiedon
tuottaminen
Valinnaisuu
s
Tehokkuus Lukioverkko Globaalisuus
31. Peruskoulun "lukujärjestys"
jakautuu suhteellisen tasan
ainepainotteisen (väline- ja
harjoitusaineet) ja toiminta-
painotteisen (ilmiöt, projektit,
teemat) opetusohjelman välillä.
ratkaisu • Ainejakoisuus 2012 (2010)
46. Luokkien tai luokattoman mallin
asemesta oppilaista muodostetaan
pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka
oppivat yhdessä.
kiista • Oppivat ryhmät 2012 (2010)
Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
10:00-10:30Taustoitus10:30-11:00 Ajan teemat11:00-11:30 eDelfoinkäyttöopastus
Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
Tulevaisuudentutkijankäsitys (kulttuuri)evoluutioista. Ympäristömuutos on jatkuva ja loppumatonkuinPuuskankoskenkohina. Se on synnyttänytkaikkiinstituutiot ja aikanaan ne kaikki myös lopettaa tai vähintäänperusteellisestimuuttaa. Sosiaalisten ja yhteiskunnallistenmuutosten ja muuntautumisten kohdalla ei ole kysesiitä, etteiköniitätapahtuisivaanmitä, miten ja milloin. Muutostenvalinta ja ajoitus on “kelpoisuuden” kannalta ratkaisevaa ja siinäauttaasekä historian taju että tulevaisuudenymmärrys. Saatamme myös lukeaaikaaväärin ja tehdäratkaisuja, jotkavievätArgentiinan tai Kreikantielle. Useimpiensyvienlamaantumistentaustallavaikuttavatväärätuskomukset.HaetaantrendikehityksentakaaepäjatkuvuuksiaHeikotsignaalit- muutoksenensioireTrendimurtumat- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikkaLaadullinenlähestymistapa- kommentit, argumentit, dialogiProsessinäkökulma- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Jim Dator on maailman tunnetuimpiatulevaisuudentutkijoitamaailmassa. Hänenkotipesänsä ja luomuksensa on Hawaijillasijaitsevatulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/
Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrirakennettiinneljänteemanympärille. Perusopetuksenarvoja, päämääriä ja tavoitteitaselvittiTulevaisuudentutkimuskeskus (Anita Rubin), koulun ja oppimisen toimintaympäristöä Demos (TommiLaitio) ja itseoppimista (tieto, taito, oppiminen) sekäseninstituutioita (toiminta, yhteisö, koulu) OtavanOpiston Osuuskunta (HannuLinturi).4.1.1. Neljä ”pelikenttää”Barometrin teesien muodostamisen yhteydessä käytiin läpi oppimisen ja koulutuksen tulevaisuudennäkymiä käsittelevää kirjallisuutta ja tuntijakotyöryhmän asiantuntijakuulemisten sisältöjä. Tulevaisuusdiskursseja Niiden pohjalta työstettiin yhdessä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa systeeminen malli, joka asemoi oppimisen tulevan kehityksen neljään muutosteemaan: (1) arvot, merkitykset ja tavoitteet, (2) oppiminen, tieto ja taito, (3) toiminta, tilanne ja yhteisö, ja (4) toimintaympäristö.Kullekin teemalle luotiin 10-12 tulevaisuusteesiä selitteineen siten, että 1- ja 4 -teemat kohdistettiin ns. ulkopaneelille ja I2- ja I3 -teemat sisäpaneelille. Ensimmäisen kierroksen kyselyt liitteessä 2.
Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa !iskemä” lähteeliikkeelle.
Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
Voimakas iskemäkeskittymä mittarin jompaankumpaan laitaan.
Kiinnostavialähtötuloksiaoli mm. sosiaalisen median laajahyväksyntä (huom. Sometu), ilmiöpohjaisuudenkannattaminen ja oppimisympäristöajattelunlaajeneminen.
Ilmiötä lähestytään monesta suunnasta ilman väkeviä intohimoja ja polarisaatioita.
Dialogiteeseistäajankohtaisiaovat mm. opinnollistennäyttöjenulottaminenyleissivistäväänkoulutukseen, osallistavattoimintatavat, metataidot ja yksilöllinenopiskelijan ohjaus sekäkoulun ja opettajuuden muutos
Kiistakysymyksessä käsuitykset todennäköisestä ja/tai toivottavasti eroavat jyrkästi toisistaan. Argumentti-tasossa se näkyy tunnepitoisena ja kuuntelemattomana ilmaisuna. Parhaat aikamatkat käynnistyvät kiistoista!
Kiinnostaviakiistakysymyksiäovat mm. pohdiskelutehtävästä (vrt. Aristoteleenteonteroria), ryhmäoppimisesta, virtuaalimaailmojenhyödyllisyydestä ja opetuksen ulkoistamisesta.
Teesienspiraaliliikettävoitarkastellakehillä, jossamatkaalkaakiistojenulkokehältä (signaloiympäristömuutoksia ja niidenmahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossaargumentaatio on rikkaimmillaan – jossakypsyypäätöshaluttavasta ja mahdollisesta. Esimerkkitaululle on sijoitettukolmeperusopetuksenmittaria: I Koulu ja oppiminen, II Koulu ja yhteiskunta, III Oppiminen ja yhteiskunta.
Lukion tulevaisuusosumat!
Katolisen papin, filosofin ja kasvatustieteilijän puolirunollinen kuvaus kulttuurievoluutiovoimista.
Tuntijaotherättävätaina Muutos-jatkuvuus –akselin. Perusasetelma on ollutlähesmuuttumaton 1890-luvulta lähtien. Vain latina on poistunut ja saksavaihtunutenglantiin. Toki OPS:iin on tullutkoko ajan lisää ja se on laajentunutaineistaperusteisiin ja sisällötovatähkymäisestirunsastuneet. Salmisenmukaan OPS on ainaideologinen, harvoinsenyhteydessäkeskustellaanesimerkiksisivistyksensisällöistä.Toinen OPS-jakoliittyykeskittymiseenkontrahajautumiseen (vapaus – pakko, systematiikka – spontaanisuus). Suomen kouluhistoria on siinämäärinperifeerinenettei meille ehtinytpesiytyämerkittävääyksityiskoulaEnglannin malliin. Tosinoppikouluvaiheessayksityisiäkoulujaolirunsaasti, mutta niillä ole selkeäyhteisöllinenperusta. Suurin osa niistämielihyvinkunnallistuiheti kun se olimahdollista.90-luvulla hajautettiin, mutta sittentulikiireottaaaskeleitatakaisin. Pakko-vapaus –akselilla on säätely ja kontrolli, joidensuhteenpelottavatkoulutoimentarkastuksetovatkorvautuneet (tulos/suoritus)arvioinneilla. Samakehityskoskeeopiskelijoidenpuuhia. Vapaus-teemaanliittyykotikoulu ja meillä sitä merkityksellisempiyksityiskoulu-toiminta. Feeniks-koulu on uusinyrittäjä. Ruotsissa on runsaastiyritysomisteisialukioita ja peruskouluja. YhdysvalloissaMinnesotassa on kehitetty Charter-kouluja, joidenvaikutuksista on ristiriitaisiatuloksia. Seuraakovalinnanvapaudestaainaeriarvoisuutta?Rinnakkain-erillään –vastaparinsuhteenSuomi on rinnakkain-maa. Tukholmastalainattuyhteiskouluolimeillämenestysalustaalkaen. Samuutta on tuotettupaitsiteollisillaideoillakristilliselläkasvatuksella. Systematiikka-kehityksessäkävimmelähelläDDR:ää. Luontevaa kun koulumme on paljossavelkaaPreussilta. Nykyhybrikseenkuuluvatlaatujärjestelmät ja muutkotkotukset, joidenkuormittaminaopettajathädintuskinehtivätopettamaankasvatuksestapuhumattakaan. “Jokapaikkaantarvitaanasiantuntija.” Salmisenajatusseuraileevanhaamaalaisviisautta: “Porsaseikasvamittaamalla.”MarttiHellströmKoulu on kulttuurimmetärkeimpiäinstituutioita ja koulukasvatusyksienitenkeskusteluaaiheuttavistayhteiskunnallisentoiminnanareenoista. On mahdotontakuvitellamitäänlänsimaatailmankoululaitoksentarjoamaasivistystä, jatkuvuutta ja suhdettaperinteeseen.Nykyäänkoululaitos on kiperienhaasteidenedessä: yhteiskunnallisetmuutokset ja taloussuhdanteidenailahtelutpakottavatsenyhämutkikkaampieneturistiriitojen ja paineidenkohteeksi. Kouluapitäisikehittääalituisesti, ja kiireesti. Senpitäisipystyävastaamaanaina vain paremminesimerkiksityömarkkinoiden, monikulttuurisuuden jamuuttuvienkasvatusihanteidenvaatimuksiin, jotka voivat kuitenkin olla keskenäänhyvinkinerilaisia.KirjassaanKoulun pirulliset dilemmat Jari Salminen tarkasteleenäitänykyisiäristiriitaisiahaasteita, koululaitoksenhistoriassaankohtaamiajännitteitäsekäyleistäkoulunkehittämisenkysymystä. Salminen esitteleekoulunseitsemänpirullistadilemmaa, joidenympärille koulu ainarakentuu. Kirjassaselviää, mistäkoulussaoikein on kysymys, ja miksisiihenkohdistetutvaatimuksetosoittautuvatvalitettavanuseinperinlyhytnäköisiksi. Teos tuokouluakoskevatajankohtaisetkysymyksetkiintoisalla ja yleistajuisellatavallakenentahansatutustuttaviksi.Kasvatustieteendosentti Jari Salminen toimiiHelsinginyliopistonopettajankoulutuslaitokselladidaktiikanyliopistonlehtorina. Tutkijanahän on erikoistunutkasvatus- ja kouluhistoriaan, josta on julkaissutmonografioita ja artikkeleita. Erityinentutkimusintressi on kohdistunutyksityistenkoulujenkehitykseen ja asemaanyhteiskunnassa. Politiikkaradio http://areena.yle.fi/radio/1566516/ Koulun pirulliset dilemmat.Mikä on koulu? Mitä on kasvatus? Onkokoulunopetussuunnitelmaideologiaa? Mitkäovatkoulunseitsemänpirullistadilemmaa? Jari Salminen kertooSakariSirkkasenhaastateltavanamuunmuassa, pitäisikösuvivirsikirjoittaauusiksi. OpetusministeriJukkaGustavssonkommentoipuhelimitseHyvinkäänviikonloppuistatragediaasekäkertoo, voiko olla olemassasosialidemokraattistaopetussuunnitelmaa.
MarttiHellström:Luenkirjaaniin, että koulu on systeemi, kompromissi, jota pitääkoossaetujen ja paineiden ”kauhuntasapaino”. Maailmakoulunympärillämuuttuu ja muutos kiihtyy. Kouluun kohdistuutyytymättömyyttä ja vaatimuksiakaikilta: poliittisiltapäättäjiltä, ideologisilta, uskonnollisilta ja edunvalvonnallisiltaryhmittymiltä, hallinnolta ja senvirkamiehiltä, asiantuntijoilta, ammattilaisiltakansalaisjärjestöiltä, oppilailta ja heidänvanhemmiltaan. Muutospuheensävymuuttuuyhävelvoittavammaksi Koulu on yhteiskunnallistentoiveidenpohjatontynnyri, kaikkeudenkeskus, kaikkien ongelmien ratkaisuyhtäaikaa. Keskenään ristiriitaisiahaasteita Salminen kutsuupirullisiksidilemmoiksi. Vaikka ne ovatääripäitä, niitäyritetäänkouluissatoteuttayhtäaikaatasapainoillen- vaikkatehtävä on mahdoton. Koulu ja opettajajoutuvatsuodattamaantoisilleenvastakkaisiavaatimuksia, etsimäänkompromisseja ja suojelemaanomaahallintakykyään. Nämä dilemmat voivat itseasiassa olla se jännitekenttä, jokapitääkoulunkasassa. Niidenvuoksikoulujen muutos on ehkäniinvaikeaa. Niitäeivoiratkaista tai poistaa tiedonavulla - ne ovatarvoratkaisuja. Niidenkanssa on vain elettävä
Barometri nostaa esiinjoukonmetadiskursseja, jotkajossainmielessäovatikuisia ja sellaisenalopullisestiratkaisemattomia. Siitähuolimattakunakinaikakautena ne on ratkaistavasen ajan teemoja ja haasteitavasten. Klassisendialektiikanmukaan se merkitseesynteesiä, sellaistasekä-että –ratkaisua, jokaratkaiseesiinäajassaolevankehitystehtävän. On kohtuullisensubjektiivista, että olen merkinnyt vihreällä ne vastinparit, joiden kohdalla juuritällähetkelläkannattaahakeatasapainoa. Teemoja voipitää myös tsekkauskriteereinä, joitavastenhahmoteltujaratkaisujavoitestata!Otetaanesimerkiksi lahjakkuus vs tasa-arvo. Charles Handy pelkistiaikoinaan opetuksen yhdenlauseenopiksi. “Kerrooppilaallemissähän on hyvä.” Kaikkimuuhoituusenjälkeenitsestään.
Teesien luokitteluateemoihin.
Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
”Maailma ei ole oppiainejakoinen”SELITE: Ongelmaperustainen (ProblemBased Learning) ja muut ainerajat ylittävät opiskelumetodit ovat lisääntyneet ammatillisessa koulutuksessa. Samansukuisessa "ilmiöpohjaisessa opetuksessa ja opiskelussa oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt. Ilmiöitä tarkastellaan aidossa kontekstissaan, ja niihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen. Lähtökohta poikkeaa perinteisestä oppiainejakoista koulukulttuurista, jossa usein opeteltavat asiat on hajotettu suhteellisen pieniksi ja irrallisiksi palasiksi." (Ilmiöpohjaisuus) Vuonna 2030 temaattinen, ilmiöitä eri yhteyksissään käsittelevä opetuksen ja oppimisen tapa on työntynyt tasavoimaisena ainejakoisen rinnalle perusopetuksen kaikilla luokka-asteilla.Kommenteissa asetutaan enimmäkseen tukemaan teesiä, mutta varoitellaan menemästä äärimmäisyyksiin. Argumenteissa erot vaikuttavat suuremmilta kuin asteikkovastauksissa, vaikka useimmiten painotetaan kultaista keskitietä. ”Tarvitaan sekä ilmiöpohjaista opetusta (esim. isommat monialaiset harjoitustyöt ja projektit) että niihin valmistavaa yksittäisten aineiden opetusta. Kumpikaan ei sulje toisiaan pois vaan täydentää toisiaan.” Panelistit tunnistavat, että koulutuksen eri vaiheissa ja sisällöissä tarpeet ja mahdollisuudet ovat erilaiset. ”Välineaineita täytynee opettaa myös erikseen, jotta perusasiat tulevat hallintaan, mutta kokonaisuuksien ymmärtäminen edellyttää asioiden käsittelyä kokonaisuuksina.” Tiedotusvälineitä povataan opetusvälineeksi oppiainerajat ylittävään kokonaisuuksien hallintaan. ”Media (televisio, lehdet, radio) ja kaikki sähköiset tietolähteet netissä on otettava jatkuvaksi osaksi oppimista.”Muutos on väistämättömänäkin paneelin enemmistön mukaan pitkä ja työläs kulkea. ”Suunnitteluvaiheessa suurin este on opettajien opetussuunnittelutyöperinne ja ainejakoisuudessa roikkuminen. Toteuttamisvaihe voi olla myös vaikeaa joillekin opettajille; asian toteutus yhdessä ei aina helppoa.” Argumentointi asteikon molemmissa päissä on osin ristiriitaista. Ainekeskeisyyden aste voi luonnollisesti vaihdella eri kouluasteilla, mutta kiinnostavaa on, että asiantuntijat sijoittavat painotuksen eri vaiheisiin. Yksi vapauttaa oppiaineista jo ala-asteella ja toinen vasta yliopistossa.Paneeli pitää tulevaisuusväitettä sekä todennäköisenä että toivottavana. ”Maailma ei ole oppiainejakoinen.” Vain muutama panelisti on eri mieltä: "On käsittämätöntä, että tällaista ajetaan perusopetukseen". Ne jotka äänestivät todennäköinen, perustelevat asiaa siltä kannalta, että vuosi 2030 on riittävän kaukana, jotta tällainen muutos ehtii tapahtua ja että asiaa ajetaan tähän suuntaan. Kiistakysymyksen olennainen kysymys saattaakin olla ajoitus ja se, että muutokselle raivataan hallinnollista ja mentaalista tilaa. Tulevaisuusteesin osalta vallitsee suuri yksimielisyys, jolloin tulevaisuuskysymys luokittuu keinokysymykseksi (Metodi). LinkitPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004Perusopetuksen tuntijako (OPM)Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2004Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta? Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet? Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.
Asetelma ei ole ristiriidaton.
Suomen Kuvalehti 10.8.2012, Uhanalainen (Pauliina Penttilä, Hannu Kyyriäinen)
KESUn työelämäpainotus, järjestelmätasolla toisen asteen erillisyys (ks. Lukiomittari), oppilaitosmuotojen väliset relaatiot, jatkumot
ylioppilaskirjoitusten historian ja yhteiskuntaopinkokeissapärjäsihyvin, jos on päivittänytosaamistaanseuraamallalaajastiyhteiskuntaa ja mediaa.” TätämieltäoliMunkkiniemenyhteiskoulunlehtori Petri SarjanensyksynreaalistaHelsinginSanomienhaastattelussa (HS 1.4.2011). "Sellaisetoppilaatpärjäävät, jotkaovatvalinneetmahdollisimmanpaljonvalinnaisia, soveltavia ja syventäviäkursseja." Jos lehtoriauskooniinenääeiriitäpelkkämuistipänttääminenylioppilaskirjoituksissakaan!SamanpäivänHelsinginSanomissaolitoinenkinuutinen, jokasignaloisamansuuntaista. Lääketieteellistentiedekuntien haut uusitaan. Viimevuodet on päntättyGalenoksenlääkärin “raamattua” yksin ja preppauskursseilla, mutta se meno on nytloppu. Uudetpääsytestiteivätperustujatkossaollenkaankirjoihin, eivätedeslukionkurssikirjoihin. Testitpohjataankemian, fysiikan ja biologianlukiokurssienainekohtaisiinoppimistavoitteisiin, jotka on kuvattuvuoden 2003 opetussuunnitelmanperusteissa. Olennaista on, että testinojaaopetussuunnitelmantavoitteisiin, eimallisisältöihin. Oppijaeivoihakeaoikeusturvaasiitä, että sitä tai tätäasiaaeiollutkirjassa. Oikeusturvapitäärakentaaomanpäänsisään.Miksimuutoksiinsittenmennään? "Tavoitteenaon hakijoiden tasa-arvo", sanoovalintakokeenkehittämistyöryhmääjohtavadosenttiJormaParankoTurunyliopistosta. Muitakinsyitä on. Opintojenalkuviivästyy. Koulutukseenpäässeissä on tuoreitaylioppilaitaollutvuosivuodeltavähemmän. Tänävuonnalääkärikoulutukseenvalituistasamanvuodenylioppilaitaolialleviidennes ja hammas- ja eläinlääketieteessävielävähemmän."Galenoksenympärille on syntynytmittavavalmennuskurssi- ja kirjallisuustuotanto, mikätekeepyrkimisestäkalliin ja pitkänprosessin", Parankojatkaa. Olettaasopii, että uudistuksellatavoitellaan myös tehojaitsekoulutukseen ja oppimiseen. Itseohjautuvan oppimisen kykyjätullaanmittaamaan myös yllätyksillä, joitajärjestetäänkokeessajaettavanlisäaineiston ja siihenperustuvientehtävienavulla.Uutisetkertovatsiitä, että muistinvaraisenpänttäämisen arviointi eienääriitä oppimisen laatujärjestelmäksieikätulevan oppimisen ennustajaksi. Signaalitovattuhansillenuorillemerkityksellisiä. Jos oppimisen - kuten myös opetuksen - strategiana on suorittaapakollisetkurssitparhainarvosanoinoptimiajassa, niintehtävä on kannattanutrajatamahdollisimmantarkastioppikirjaan ja opettajanluentoihin. On hyväksytty “oikeusnormi”, etteikoulun (lukion) tenteissälipsutaoppikirjan ja opetetunulkopuolelle. Tavallista on ollutpäinvastoinrajata ja tärpätäoppikirjastakinjoitakinosiavähemmäntärkeinäpois. Tälle opetus- ja oppimistavallevoiennustaakoviaaikoja.Mitensittenkannattaajatkossaopiskella? Aivanensimmäiseksikannattaapoisoppiaajatusoppimisestakaurapuurona ja kalanmaksaöljynä. Hyödyllistä, vahvistavaa ja ahdistavaa! Tyhjennettyynmuistitilaanvoikalustaasopivastiavointa ja uteliastamieltä ja herkkyyttäinnostumiseen ja kokeilemiseen. Opettajiinpätevätsamatneuvot. Pelkkäavomielieiriitä. Monimutkaisessamaailmassatarvitaantukkutaitoja - kuten kieli-, kommunikaatio- ja teknologiaosaamiset - jotka on edelleenkamppaillen ja sitkeydellävalloitettava. Pohdittuyhdistelmätällaisiaavaintaitoja on listattuparissakinvakavastiotettavassapaperissa. EU on tehnytkahdeksanavaintaidonlistan ja OECD omansa. Tämän tarkastelunpohjaksiotetaanjälkimmäinen, jota kehitellään myös Opetushallituksessa.Kompetenssilla (valmiudella) tarkoitetaanyleensä sitä, että ihmisellä on asianhoitamisessa, tehtävänsuorittamisessa tai ongelmanratkaisemisessatarvittavatasenteet, tiedot ja taidot sekäkykykäyttääniitäluovalla ja tilanteenvaatimalla - useinvuorovaikutteisella - tavalla.OECD:nDeSeCo-tutkimuksessamääriteltiinkuusivuottasittenkolmelaaja-alaistaavainkompetenssinippua. Ensimmäisenkomponentinmukaanihmisetjoutuvattulevaisuudessakäyttämäänyhäenemmänerilaisiainformaatioteknologianvälineitä ja sosiokulttuurisiatekniikoitaollakseenvuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Toiseksiihmisten on osattavatoimiarakentavassakanssakäymisessähyvinerilaistenihmisten ja kulttuurienkanssa. Kolmanneksiyksilötjoutuvat ja pääsevätyhteisöjenkinjäseninäaiempaaenemmänvastuuttamaanitsensäomastaelämästään ja senvalinnoista.Tiivistetystikyseessäovatkyvytkieleen, kommunikaatioon ja reflektiivisyyteen. Kukinkompetenssi on monienyksittäistenkykyjennippu, jotkavuorostaanjaetaankolmeenalakohtaan.
Nykykoulu tekee töitä lähinnä työkalujen kanssa. Murroseroosio on kalvanut kaksi muuta, jotka aikaisemmin syntyivät sosialisaation kautta itsestään siinä määrin kuin tarvittiin. Kun pääsuunta oli operoida samuuksilla ei syntynyt painetta erilaisten ryhmien huomioonottamiseen tai maailmankuvan kyseenalaistamiseen.A. Työkalujen vuorovaikutteinen käyttö (kieli, tieto, teknologia)1 AKyky käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä vuoro-vaikutteisesti1 BKyky käyttää tietoa ja informaatiota vuorovaikutteisesti1 CKyky käyttää teknologiaa vuoro-vaikutteisesti B. Vuorovaikutus heterogeenisten ryhmien kanssa2 AKyky tulla hyvin toimeen toisten kanssa2 BKyky tehdä yhteistyötä toisten kanssa2 CKyky hoitaa ja ratkoa risti-riitojaC. Autonominen toiminta3 AKyky muodostaa kokonaiskuva ja toimia sen mukaan3 BKyky suunnitella ja toteuttaa elämän-suunnitelmia ja henkilökohtaisia projekteja3 CKyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoja ja tarpeita.
Ks. http://p21.org/overview/skills-frameworkFhe Framework presents a holistic view of 21st century teaching and learning that combines a discrete focus on 21st century student outcomes(a blending of specific skills, content knowledge, expertise and literacies) with innovative support systems to help students master the multi-dimensional abilities required of them in the 21st century.The key elements of 21st century learning are represented in the graphic and descriptions below. The graphic represents both 21st century skills student outcomes (as represented by the arches of the rainbow) and 21st century skills support systems (as represented by the pools at the bottom). While the graphic represents each element distinctly for descriptive purposes, the Partnership views all the components as fully interconnected in the process of 21st century teaching and learning.The elements described below are the critical systems necessary to ensure 21st century readiness for every student. Twenty-first century standards, assessments, curriculum, instruction, professional development and learning environments must be aligned to produce a support system that produces 21st century outcomes for today’s students.Twenty-First Century Student Outcomes and Support Systems Download the Framework for 21st Century Learning 2-page PDF Download the full P21 Framework Definitions document Twenty-First Century Student OutcomesThe elements described in this section as “21st century student outcomes” (represented by the rainbow) are the skills, knowledge and expertise students should master to succeed in work and life in the 21stcentury.1. Core Subjects and 21st Century Themes2. Learning and Innovation Skills Creativity and InnovationCritical Thinking and Problem SolvingCommunication and Collaboration3. Information, Media and Technology SkillsInformation LiteracyMedia LiteracyICT Literacy4. Life and Career Skills Twenty-First Century Support SystemsThe elements described below are the critical systems necessary to ensure student mastery of 21st century skills. 21st century standards, assessments, curriculum, instruction, professional development and learning environments must be aligned to produce a support system that produces21st century outcomes for today’s students. 1. Twenty-First Century Standards2. Assessment of 21st Century Skills3. Twenty-First Century Curriculum and Instruction4. Twenty-First Century Professional Development5. Twenty-First Century Learning Environments
Viimeiset sata vuotta kouluinstituutioiden käytäntöä on muokannut yliopistoista alas valuva tarkentuva ja lisääntyvä ”ainejakoinen” tiedon luomisen, ylläpidon ja kehittämisen systeemi. Suomen kuvalehden koulupuu on siitä hieno kuvaus. Se on nerokas ja systemaattinen malli, josta on seurannut useita toisiaan ruokkivia itseorganisoivia prosesseja. Niitä yhdistää sama drivingforce. Kaivamalla syvemmälle ja rajatummin löydetään parhaat malmiot! Sen kehitystä luova käyttövoima on yhden näkemyksen mukaan kulutettu loppuun ja toisenlaiset ajatukset alkavat organisoida ajatteluamme ja vähitellen myös instituutioitamme ja vihdoin organisaatioitamme.
OtavanOpistonmenoillaan ja tuloillaanolevatoppimiskokeilutsijoitettunaosaamispohjaiseenkarttaan.
Ammatillisen koulutuksen dynamiikkasyntyyvuorovaiktuksestamuuttuvantyö- ja elinkeinoelämänkanssa. Kiinnostaviaovatpyrkimyksetkuvataeräänlaistaammatillistayleissivistystäkutentässämallissa, jossaydintaidotperustellaantoimintaympäristönkeskeisillämuutostrendeillä.Lähde on arvostettuyhdysvaltalainentulevaisuudentutkimuskeskus Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020
Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
Entä sekä että?SELITE:Älykkyys ja luovuus ovat saman asian kaksi eri puolta tai synonyymejä, samoin kuin lahjakkuus ja innovaatiokyky. HowardGardnerin moniälykkyysteorian mukaan kahdeksan älykkyyden eri tyyppiä ovat kielellinen, matemaattis-looginen, musiikillinen, avaruudellinen ja visuaalinen, visuaalinen, intrapsyykkinen (kyky ymmärtää itseä) ja interpsyykkinen (kyky olla vuorovaikutuksessa) älykkyys sekä kyky ymmärtää luontoa. Moniälykkyysteoria ei tarkoita sitä, etteikö yhdellä tavalla lahjakkaalla ihmisellä voisi olla älykkyyttä myös toisessa lajissa. Gardnerin mukaan kysymys on pikemminkin kulttuurista, joka arvostaa tai painottaa eri älykkyyden lajeja eri tavoin. Länsimaissa painotetaan nykyisin erityisesti matemaattista ja kielellistä lahjakkuutta, mutta tämä painotus on muuttunut vuonna 2030. Silloin korostuvat erityisesti vuorovaikutuskyvyt ja kyky ymmärtää ja tuottaa kuvia.ZygmuntBauman (1993) sanoo, että nykyisessä ajassamme modernin ja postmodernin välinen ristiriita ilmenee esimerkiksi siten, että pyrimme korostamaan yhtaikaa pyrkimyksen heterogeenisuutta ja homogeenisuutta. Toisaalta arvostamme, arvotamme ja korostamme yksilöllisiä erottuvuuksia ja individualistisia toimintamuotoja ja pyrimme toisaalta samanaikaisesti niiden hallintaan ja kollektivisoimiseen esimerkiksi erilaisten normalisointi-, legitimaatio- ja määrittelykeinojen avulla. Edellinen toimintamalli on Baumanin käsitteiden mukaisesti postmoderniin kulttuuriimme kuuluva ilmiö, kun taas jälkimmäinen pyrkimys on modernin yhteiskunnan ja Valistuksen ideaaleista lähtevän tasa-arvon tavoitemalli. Molemmat ovat voimassa tässä ajassa ja todellisuudessa, eikä kumpikaan ole hänen mukaansa toista tärkeämpi. Ilmiöllä on vaikutusta siihen, miten ymmärretään ja tullaan ymmärtämään yksilöiden väliseen tasa-arvoon ja erilaisuuteen liittyvät uhat ja mahdollisuudet.Teesi ei ollut helppo sulateltava. Vastaajien määrä jäi kolmannen kierroksen yhteisen osion kysymysten toiseksi pienimmäksi. Individualistinen, jokaisen yksittäisen oppilaan omista tarpeista ja lahjakkuuksista lähtevä ohjaava ja mentorimainen opetus nähtiin sekä todennäköisenä että toivottavana (68% molemmat). Silti joka viides ei osannut kertoa mielipidettään väittämän toteutumisen todennäköisyydestä. Samaa teemaa käsittelevä kysymys esitettiin hiukan erilaisessa muodossa ulkopaneelin toisella kierroksella ja siellä nousivat esille samankaltaiset teemat kuin kolmannella kierroksella. Jakaumat eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska asioita kysyttiin eri tavoin.Kommenttien mukaan suurin osa panelisteista ei halua nähdä tasa-arvoa ja lahjakkuuksien tukemista vastakkaisina asioita, vaan ennemminkin niin, että molemmat ovat tärkeitä. Suomalainen koulu ei hevillä laske irti pitkästä tasa-arvon perinteestään. Vastauksissa korostui kautta linjan ajatus siitä, että yksilöllisen lahjakkuuden tukeminen ei saa sulkea moniarvoisuutta, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä pois. Tasa-arvo nähtiin samanlaisuuden ja samanlaiseksi kasvattamisen asemesta erilaisten ihmisten väliseksi oikeudenmukaisuudeksi. Aihe johti panelistit pohtimaan syvemminkin sitä, mitä tasa-arvo todella on, ja miten sitä voidaan koulussa tulevaisuudessa toteuttaa, samoin kuin sitä, mitä merkitsee lahjakkuus ja kuinka sitä voi tukea. Kommenteissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei riitä että tuetaan oppilaita siinä, missä he ovat vahvoja. Heitä on tuettava myös niissä asioissa, joissa he ovat suhteellisesti heikompia. Tästä näkökulmasta esitettiin useita erilaisia tavoitteita tai tarpeita. Ensinnäkin tasa-arvon toteuttaminen edellyttää sitä, että kaikki oppijat erilaisista lähtökohdista huolimatta saavuttavat ainakin tyydyttävän tieto- ja taitotason yhteiskunnassa ja elämässä selviytymistä varten. Toiseksi todettiin, että on haastavaa määritellä sitä, missä vaiheessa lahjakkuuden erityisyyttä pitäisi alkaa korostaa, saati että sitä miten tämä prosessi vaikuttaisi muuhun painotukseen. Nykyisin järjestelyin yhtälö ei toteudu ilman huomattavaa lisäresursointia. Kommenteissa ei juurikaan mietitä sitä, miten lahjakkuuden tukeminen koulussa toteutettaisiin. Liian varhainen painotus lahjakkuuden kehittämiseen johtaa vaikeuksiin myöhemmin: "Missä on absoluuttinen viisaus joka mittaa lapsen arvon pienenä ja päättää älykkyysrakenteen. Kylmää moinen ajatus." Jos lapsen lahjakkuus ja älykkyyden taso määritellään tai edes nimetään liian varhain, lapsesta voi tulla "lahjakkuuteensa liittyvien odotusten vanki." Kolmanneksi, kaikki eivät ole monilahjakkuuksia. Jollain alueella lahjakas saattaa kaivata paljonkin tukea jollain toisella alueella jotta hän voisi kehittää ja ennen kaikkea hyödyntää lahjakkuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla: "Vahvuuksien lisäksi pitää tukea myös heikkouksia. Muutoin sosiaalisesti heikko muusikko ei löydä yleisöänsä eikä mestarivisualisti pysty kommunikoimaan verbaalisesti ideoitaan." Ja neljänneksi, hyvässä koulussa tavoitellaan muutakin kuin pelkästään lahjakkuuksien korostamista. Elämässä on muutakin arvokasta kuin lahjakkuuden tasoon liittyvä menestyminen. On tärkeää kannustaa niitä, jotka eivät välttämättä ole ulkoa päin mitattavilla mittareilla lahjakkaita: "Liian voimakas "synnynnäisten" lahjakkuuksien korostaminen vie pohjaa hankittujen ominaisuuksien arvostukselta. Kuitenkin surkeinkin laulaja voi loputtomasti kehittää laulutaitoaan, vaikka ei konserttilavoille koskaan ylläkään. Useimmat ihmiset pystyvät kehittämään lähes mitä tahansa taitoja ainakin mukavalle harrastusasteelle ja oppimaan sen parissa koko ajan uutta. Koulun pitäisikin kannustaa systemaattiseen itsensä kehittämiseen – yhdessä muiden kanssa. Pelkästä lahjakkuudesta ei juuri ole iloa. Superlahjakkaankin on opittava työntekoa ja lahjojensa kanavointia yhteisön hyväksi – muutoinhan lahjakkuutta ei edes tunnisteta.”Millaisia sitten olisivat ne asiat, joita monilahjakkuuden nimissä pitäisi tukea? Osa panelisteista luettelee taitoja ja tietokokonaisuuksia. Puhutaan elinikäisen oppimisen edellyttämistä osaamiskokonaisuuksista: vuorovaikutustaidot, kuvanlukutaito, medialukutaito, mielikuvien tuottamisen taito, kyky kuvata merkityksiä, matemaattiset taidot, muiden kunnioittamisen taito. ”Minusta tuntuu, että vuorovaikutustaidoilla on aina ollut kysyntää. Kuvien tuottamisen arvostuksen nousuun en kovin paljon jaksa uskoa, koska välineet tulevat yhä helpommin kaikkien saataville. Uskon, että mielikuvien tuottaminen muuttuu yhä keskeisemmäksi – merkityksen avaaminen yksinkertaisten mallien kautta. Tähän pääsee tarinoiden tai diskreetin matematiikan kautta. Toivottavana pitäisin ennen kaikkea empatian arvon nousua ja kykyä kuvata merkityksiä yksinkertaisilla malleilla. Gardnerin jäsentelyssä tämä ehkä liittyy matemaattisen kyvyn lisäksi vuorovaikutustaitoihin ja hypoteettisesti mukaan esitettyyn eksistentiaaliseen kykyyn ja luonnonymmärrykseen.”Vastauksissa korostettiin myös sitä, että opettajat tarvitsevat sekä tukea että uudenlaisia työkaluja erilaisten temperamenttien, oppimistyylien, persoonallisuusprofiilien ja ehkä myös kulttuuriin liittyvien tapojen ja uskomusten kanssa työskentelyyn. Yksi ratkaisu voi olla nykyistä yhteisöllisempi työtapa. "Tiimiopettajuus ja nykyisen 45/75 minuutin oppituntijaon purkaminen olisi keinoja päästä siihen, että useampi opettaja voisi toimia ohjaajana ryhmässä, jossa voitaisiin jakautua lahjakkuuksien ja luontaisten oppimistyylien ja kiinnostusten mukaan työskentelyryhmiin. Kuitenkin kaikki tekisivät töitä saman ilmiön ympärillä."LähteetBauman Z. (1993) Postmodern Ethics. Blackwell. Oxford UK & Cambridge USA.Gardner H. (1993) Multiples Intelligences: New Horizons. New York: Basic Books.Gardner, H. (2004) Changing minds: The art and science of changing our own and other people's minds. Boston: Harvard Business School Press.Howard Gardnerinkotisivuhttp://www.howardgardner.com/
Lahjakkaiden – mitä se ikinätarkoittakaan – ja “lahjattomien” – vielähämärämpiilmaus – väliselläulapallaseilaavatsuuretideologiat. Se on osaltaansokeuttanutnäkemästä sitä, että olennaistaonkin se, että ihmisetkauttaaltaanovatomanlaisiaan ja oppisivatparemmin, jos se osattaisiinottaahuomioon. Pullonkaulaksi on muodostunutresursinenajattelutapa, jonkamukaaneriaistaminen ja henkilökohtaistaminen on enemmänresursoijankuinitse “erilaisen” omionaisuus. Oppiminen eiotatullakseenilmankätilöä. Kun lahjakkuus ja tasa-arvo laitetaanvastakkain – kutenväitteessäpuolittaintehdään – vastaajaasetetaanpuntariin, jossavastakunnonkeskustelusaattaaerinäkemyksetyhteyteenkeskenään. Koulun uudistus on omiaanjakamaanvastaajiajäsenkirjanmukaan.
Monet asiantuntijattuntevattarvettaasettaaehtojaväitteelle. Toivottavuudenedellytys on se, etteipelatanollasummapeliä, jossayhden tukeminen on toiseltapois.
Koulu ennen pitkää matkii vallitsevaa organisoitumisen muotoaSELITE: Vuonna 2030 työelämä on organisoitunut lähes kauttaaltaan tiimipohjaiseksi ja koulun eri oppisisällöt läpäiseväksi tehtäväksi on muodostunut ryhmämuotoiseen työskentelyyn valmentaminen. Lähtökohtana on määritelmä, jonka mukaan "tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään. Ryhmä määritellään kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet." ( Tilastokeskus)Teesin voi ymmärtää niin, että yksilöllisen oppimisen päälle on kerrostumassa oppimista, jossa oppiva subjekti on ryhmä (tiimi) tai yhteisö. Mikään organisaatio ei oppimispsykologisessa mielessä voi luonnollisesti oppia, mutta menestyä se voi. Työ- ja yrityselämä sekä havainnot vaikkapa sosiaalisesta pääomasta ovat nostaneet esiin kehittymismahdollisuuksia, joita voi sekä opettaa että oppia. Työelämässä lisääntyy tiimi- ja prosessipohjainen tekemisen tapa, jossa erilaiset osaamiset ohjataan täydentämään toisiaan. Toiminta organisoituu tavallaan juuri päinvastoin kuin perinteisessä koulussa. Luokkamuotoisessa koulussa kaikki oppivat samaa asiaa samaan aikaan samassa tilassa. Työssä oppiminen tapahtuu usein juuri päinvastoin. Kukin tekijä tekee ja oppii erilaista, vaikkakin yhteisen tavoitteen ja suunnitelman mukaan. Yhdessä - ei vain rinnakkain - tekeminen on olennaista eikä se läheskään aina vaadi samassa tilassa ja ajassa olemista.Kannanotot ryhmämuotoiseen oppimisen organisoimiseen ovat barometrille otollisesti laajakirjoisia ja osin polaarisia. Molemmissa asteikon päissä on arvokkaita havaintoja siitä, mikä voisi olla mahdollista ja siitä mistä ei kannattaisi missään tapauksessa luopua. Monella asiantuntijapanelistilla on epäilyksiä ryhmäoppimisesta. ”Tätä on jotenkin vaikea hahmottaa. Jos sattuu huonoon ryhmään tai dynamiikka ei toimi, voi tästä tulla painajaismainen juttu. Yksi dominoi, muut kuuntelee tyyliin tms.” Lapsi ei ole pieni aikuinen. Siksi ehkä deweylainen ajatus siitä, että mallinnetaan aikuisten yhteiskunta ja opitaan sitten siinä, ei yksinomaisena toimi. "Tiimioppiminen ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat varteenotettavia pedagogisia ratkaisuja. Kuitenkaan niiden varaan ei voida pelkästään koulutusta rakentaa. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tiimitaidot ja yhdessä oppiminen ovat keskeisiä elementtejä. Myös tieto voi olla kollegiaalista." Monissa kommenteissa näkyy jälkiä oppivien organisaatioiden ”disipliineistä”, joissa korostetaan yhteisiä tavoitteita ja lähtökohtia (shared vision, mentalmodels) sekä yhteisöllistä ja kokonaisvaltaista toimintatapaa (teamlearning, systemsthinking). Paneelista muistutetaan, että yhteisömuotoinen oppiminen aina perustuu sen jäsenten yksilölliseen oppimiskykyyn ja osaamiseen (personalmastery). Ryhmäytynyt työmuoto innostaa panelisteja pohtimaan sosiaalista rakentumista monelta kulmalta. "Kokonaan ei kannata laittaa nuoria pieniin ryhmiin, jotka eivät muutu. Mutta monia töitä voisi tehdä entistä enemmän pienissä ryhmissä, jotta nuoret valmistautuisivat tulevaisuuteen ja siellä oleviin toimintamalleihin. Lisäksi myös ohjattavuus paranee, jos ryhmät ovat pienempiä ja opettajalla/vertaisohjaajalle/mentorilla on enemmän aikaa yksilölle. Tällaisessa tilanteessa nuoret opettavat myös toisiaan." Monen mielestä ryhmäytyminen ei sovi vielä ensimmäisellä kouluportaalla, mutta ”ehkäpä jo toisella asteella valmiudet tähän malliin ovat hahmottuneet!””On asioita, joissa isot ryhmät ovat OK (jalkapallo 3 hengen joukkueissa aika tylsää) ja pienet jossain toisessa eli enemmänkin tarvepohjaisesti kuin itsearvona. Pahimmillaan tämä on lauma- ja ryhmätyhmyyttä.” Tärkeä kysymys on, "miten pysyvästä on kyse? Ala-asteella pysyvä ryhmä on hyvä turvallisien ja pysyvien ihmissuhteiden vuoksi. Yläasteella ryhmät voisivat vaihdella esim. eri oppilaiden mukaan." "Ehkä tiimejä muodostetaan aine/kokonaisuuskohtaisesti eri koulujen oppilaista?" Pysyvät ryhmät tuntuvat useimmista liian totaaliselta ratkaisulta. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa saattaa lisääntyä myös epäsymmetrinen ja hajautunut ryhmätoiminta. "Luovan työn osalta on jo nähtävissä että tällainen pysyvä samoissa tiloissa työskentelevä tiimi on korvautumassa geograafisesti hajaantuneilla vaihtuvilla virtuaalitiimeillä eli verkostomaisemmalla työskentelyllä." ”Erilaiset projektit ja "ilmiöiden tutkimiset" varmasti ajavat opetusta tähän suuntaan.”Saattaa olla, että koulu alkaa ennemmin tai myöhemmin matkia sitä organisoitumisen muotoa, joka on yleisimmin yhteiskunnassa käytössä. 1900-luvun vallitseva organisoitumismalli oli tehdas. Suurien työläismäärien tehdashallit ovat Suomesta lähes kadonneet. Halleissa jauhavat koneet ja iso osa tuotannosta on ulkoistettu alihankkijoille. Teollinen malli organisoi sen sijaan edelleen tuotantoeläintaloutta. Halleja asuttavat nykyään naudat, siat ja kanat. Aivan tuulesta temmattu ei ollut yhden panelistin toteamus: "kasvatussikala-ajattelussa" tehokkuuden keskeisenä määritteenä on euro". Useimmat panelistit luultavasti voivat yhtyä asiantuntijatoivomukseen, "että oppilaat muodostavat vaihtelevia ryhmiä, joissa he oppivat erilaisia ryhmätyö- ja muita sosiaalisia taitoja. Kuitenkin on tärkeää, että oppilaat voivat kokea liittymisen ja ryhmäänkuulumisen vahvana. Se on tärkeää terveen itsetunnon ja minäkuvan rakentamisessa. Toivottavasti oppilaat pääsevät itse vaikuttamaan oppimisprosessiinsa entistä enemmän ja muokkaamaan oppimistapoja oman ryhmän/ryhmien kanssa.” Ryhmän muodostaminen saattaa erään panelistin mukaan muodostua kompastuskiveksi. ”Millähän perusteella yhteisö määriteltäisiin ...? Oppimistason perusteella, erityislahjakkuuden perusteella, "tykkäämis- ja toisten kanssa toimeen tulemisen perusteella" vai ihan sattumanvaraisesti. Kaikkiin ryhmittelyihin liittyy omat hyvät ja huonot puolensa! Mutta varmasti ajattelemisen arvoinen asia, jos ei lähesty ajatusta joko-tai –periaatteella.”LinkitThe Fifth Discipline http://www.fieldbook.com/ (esim. Schools that learn. A Fifth DsiciplineFieldbook for Educators, Parents and Everyone Who Cares About Education)Jyväskylän yliopiston Osaava –opettajien ryhmämuotoinen täydennyskoulutus http://ktl.jyu.fi/ktl/verme/osaavaverme .
Kyseessä onpuolittainenparadigmamurros, vaikkayksilöoppimineneimihinkäänkatoavaikkasenpäällealkaainstitutionaalistuakollektiivisen oppimisen muotoja. Työ- ja kansalaiselämässä “joukkuepelit” tarjoavatjonykyäänuseimmilleparhaatkicksit. Tässätalossaryhmäoppimisenideaa on kokeiltubänditoiminankautta. Niissä se on luonnostaankaikeaatoimintaaohjaava ja organisoiva idea.
Jakaumassaalkaa olla merkittävääkaatoatoivottavuudensuuntaan. Teesi on kypsymässädialogiseksi.
Suomi, perhesuhteidenkehitysmaa (juttuHesarissasunnuntaina 11.8.2012)HelsinginDiakonissalaitoksenohjelmajohtaja Antti Elenius pitää afrikkalaisesta sanonnasta: "Jos haluatkulkeakovaa, meneyksin. Jos haluatkulkeakauas, meneyhdessä.""Yhteisöllisyydessä on kyseihmisten ja erilaisuudensietämisestä, eikä se ole helppoa. Se rakentuukunnioittamallavanhempia.”"Suomalaiset ovathyviäjulkisessaelämässä, mutta eivätyksityisessä. Nepalissaasia on päinvastoin", sanoonepalilainen Bhola Dahal."Tärkeää on yhteisönharmonia ja perheentuki. Jakaminen ja välittäminenperheessä, sukupolvientuki ja isovanhemmat", hänsanoo.”Isoäitienhoitamistalapsista tulee hyviäihmisiä. Lapsetoppivathuolehtimaannuoremmistaan. He kuulevattarinoita, jotkainnostavat mutta kertovat myös vaikeuksista.”Nepalilaisensanonnanmukaan illallasaapuvavieras on kuinjumala. Se tarkoittaa, että vieraat on ravittavaruoalla ja rakkaudella. Pyyteetönvieraanvaraisuus on tie ihmistenhyvinvointiin, Dahaluskoo.
Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.
Yrityspelkistääolennaisintakehityshaastetta. Näytämmeolevanmatkallasuljetustaavoimeen ja hiemanvähemmänilmeisestiyksintekemisestäyhdessätekemiseen. Mitä se merkitsee?
K
Kshttp://envisioningtech.com/education/
Launched in 2009, the NMC Horizon Report > K-12 Edition broadened the reach of the NMC Horizon Report series to include primary, middle, and high schools. The K-12 Edition examines emerging technologies for their potential impact on and use in teaching, learning, and creative inquiry in pre-college education environments.
eDelfoihtpp://edelfoi.fi : avoimenlähdekoodinohjelmisto, jokamahdollistaaerilaisiäkyselyitä ja Delfoi-menetelmänmukaisiaprosesseja. Seuraavaksilyhyt demo siitä, mitenohjelmistoavoikäyttääbarometrinkaltaiseissatutkimusasetelmissa.
