Viikoittainen liikkumisen suositus synnyttäneille (normaali synnytys).
Jaksamista vauva-arkeen – omat voimavarat huomioiden
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikunta-synnytyksen-jalkeen/
Päivitetty liikkumisen suositus aikuisille
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli aikuisten uudistunutta liikkumisen suositusta Terveysliikuntapäivillä 22.10.2019.
Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Nuoren urheilijan väsymys: jaksaminen ja arjen hallinta. Jari ParkkariUKK-instituutti
Dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkarin esitys 3.2.2020 Tampere-talossa Nuoren urheilijan illassa. Parkkari toimii olympiajoukkueen lääkärinä ja Tampereen Urheilulääkäriaseman ylilääkärinä.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus – vertaisohjaajan tietopaketti osa 3UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy liikuntaryhmissä liikkumisen turvallisuuteen.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa avataan kunnon eri osa-alueita ja niiden harjoittamista liikuntaryhmissä.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
liikunnanohjaus, ukk-instituutti, liikuntaryhmät, ryhmäliikunta, järjestöt, vertaisohjaaja
Ohjaustaitojen itsearviointi – vertaisohjaajan tietopaketti osa 6UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy aloittelevan ohjaajan omien ohjaustaitojen arviointiin ja sisältää työkalun itsearviointiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Viikoittainen liikkumisen suositus synnyttäneille (normaali synnytys).
Jaksamista vauva-arkeen – omat voimavarat huomioiden
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikunta-synnytyksen-jalkeen/
Päivitetty liikkumisen suositus aikuisille
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli aikuisten uudistunutta liikkumisen suositusta Terveysliikuntapäivillä 22.10.2019.
Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Nuoren urheilijan väsymys: jaksaminen ja arjen hallinta. Jari ParkkariUKK-instituutti
Dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkarin esitys 3.2.2020 Tampere-talossa Nuoren urheilijan illassa. Parkkari toimii olympiajoukkueen lääkärinä ja Tampereen Urheilulääkäriaseman ylilääkärinä.
Ikäihmisten ohjaaminen – vertaisohjaajan tietopaketti osa 5UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy ikäihmisten liikuntaryhmien ohjaamisen erityispiirteisiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositus: Vireyttä liikkumalla
Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille kertoo terveyden kannalta riittävän viikoittaisen liikkumisen määrän ja antaa esimerkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Uudistettu suositus julkistettiin 16.12.2019. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka muuttui samalla yli 65-vuotiaiden liikkumisen suositukseksi.
#liikkumisensuositus #vireyttäliikkumalla
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/yli-65-vuotiaiden-liikkumisen-suositus
Liikuntaryhmässä liikkumisen turvallisuus – vertaisohjaajan tietopaketti osa 3UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy liikuntaryhmissä liikkumisen turvallisuuteen.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tässä osassa avataan kunnon eri osa-alueita ja niiden harjoittamista liikuntaryhmissä.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
liikunnanohjaus, ukk-instituutti, liikuntaryhmät, ryhmäliikunta, järjestöt, vertaisohjaaja
Ohjaustaitojen itsearviointi – vertaisohjaajan tietopaketti osa 6UKK-instituutti
Vertaisohjaajan kuusiosaiseen tietopakettiin on koottu liikuntaryhmien ohjaamisen perusteita. Näistä jokainen voi poimia itselleen ja omaan ohjaustoimintaan parhaiten sopivia vinkkejä.
Tämä osa keskittyy aloittelevan ohjaajan omien ohjaustaitojen arviointiin ja sisältää työkalun itsearviointiin.
Tietopaketin ovat koostaneet UKK-instituutin asiantuntijat Pauliina Husu ja Katriina Ojala. Paketti on tuotettu STEAn tuella.
versio 2, kevät 2020
Liikehallinnan havainnointi ja harjoittaminen vammojen ehkäisyssä, Kati PasanenUKK-instituutti
Terve Urheilija webinaarisarja: Liikehallinnan havainnointi ja harjoittaminen vammojen ehkäisyssä -esitysdiat 15.11.2016.
Filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti, valmentaja Kati Pasanen, UKK-instituutti
Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla, Anna OjalaUKK-instituutti
Terve Urheilija -webinaarisarja: Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla -verkkoluennon esitysdiat. Elintarviketieteiden maisteri Anna Ojala toimii ravitsemusasiantuntijana Tampereen Urheilulääkäriasemalla
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Liikkumisen suositusten lyhyt historia
UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni kertasi liikkumisen suositusten historiaa Terveysliikuntapäivillä 22.10.2019.
Lue lisää uudistuneesta liikkumisen suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
TEKO-webinaari: Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä. Kirsti SiekkinenTervekoululainen
Terve koululainen -hankkeen Move!-webinaarisarjan päättäneen verkkoluennon teemana oli Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä kouluyhteisössä. Asiantuntijana terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti Kirsti Siekkinen Likesistä.
Verkkoluento pidettiin 27.11.2018.
Luentotallenne ja muut webinaarisarjan tallenteet ja esitysmateriaalit ovat katsottavissa osoitteessa https://www.tervekoululainen.fi/webinaari
Ylikuormitus ja alipalautuminen, Piia KaikkonenUKK-instituutti
Terve Urheilija -webinaarisarja: Ylikuormitus ja alipalautuminen - testaus ja toteaminen -verkkoluennon esitysdiat. Liiikuntatieteen tohtori Piia Kaikkonen toimii testauspäällikkönä Tampereen Urheilulääkäriasemalla.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi esimiehen hyvinvointiMyCoach Oy
Marika Nikkinen ja Marja Kaijala keskustelevat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja esimiehen hyvinvoinnista. Kuuntele nauhoite youtube linkin kautta http://youtu.be/EBb-rBh9WcI ja lue blogi osoitteessa www.mycoach.fi
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Petteri Kallion esitys itsensä johtamisesta ja ajanhallinnasta:
Istutko iltakaudet koneen ääressä? Onko tekemättömiä töitä yhä enemmän, vaikka käytät myös vapaa-aikaasi rästitöiden tekemiseen? Mitä teet kun sähköpostisi pursuilee avaamattomia viestejä, puhelin soi ja työkaverit pommittavat jatkuvasti kysymyksillä? Tuntuuko, että toimisto on kuin
keskeytystehdas? Voisiko asialle tehdä jotain?
Itsensä johtaminen, oman työn suunnittelu ja ajankäyttö ovat stressin vähentämisen avaimia. Työ on muuttunut merkittävästi digitalisaation myötä, mutta suurin osa työtavoistamme johtaa jopa satojen vuosien päähän. Tarvitsemme siis entistä parempia tapoja johtaa itseämme ja työkaluja ajanhallintaa selvitäksemme nykyaikaisessa tietotyössä paremmin
Tämän setin aikana käyn läpi tehokkaan työskentelyn
avaimia, siten että työn hallinnan tunne lisääntyy.
Luennon aikana esitellään paljon esimerkkitapauksia, jotka demonstroivat, että työtapoja muuttamalla ja uusia menetelmiä kokeilemallaon mahdollista saada paljon enemmän aikaan vähemmällä, jopa nopeammin ja paremmin. Luennon materiaali perustuu sekä tutkimukseen että käytännön omakohtaisiin kokeiluihin.
Luennon pohjaksi on rakennettu myös pieni verkkokysely, jolla luennon sisältöä voidaan tarkemmin kohdistaa asiakkaan tärkeimpiin kehittämiskohteisiin
Luentoa on pidetty sekä isoissa että pienissä organisaatioissa,
johtajille sekä työntekijöille.
“Hyvät konkreettiset esimerkit, mitä työlle voisi tehdä.”
“Alamme heti kokeilemaan muutamaa juttua.”
" Huippuosaaja, viihdyttävä ammattimies"
Liikehallinnan havainnointi ja harjoittaminen vammojen ehkäisyssä, Kati PasanenUKK-instituutti
Terve Urheilija webinaarisarja: Liikehallinnan havainnointi ja harjoittaminen vammojen ehkäisyssä -esitysdiat 15.11.2016.
Filosofian tohtori, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti, valmentaja Kati Pasanen, UKK-instituutti
Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla, Anna OjalaUKK-instituutti
Terve Urheilija -webinaarisarja: Ravitsemusvalmennus urheilijan polulla -verkkoluennon esitysdiat. Elintarviketieteiden maisteri Anna Ojala toimii ravitsemusasiantuntijana Tampereen Urheilulääkäriasemalla
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Liikkumisen suositusten lyhyt historia
UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni kertasi liikkumisen suositusten historiaa Terveysliikuntapäivillä 22.10.2019.
Lue lisää uudistuneesta liikkumisen suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
TEKO-webinaari: Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä. Kirsti SiekkinenTervekoululainen
Terve koululainen -hankkeen Move!-webinaarisarjan päättäneen verkkoluennon teemana oli Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä kouluyhteisössä. Asiantuntijana terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti Kirsti Siekkinen Likesistä.
Verkkoluento pidettiin 27.11.2018.
Luentotallenne ja muut webinaarisarjan tallenteet ja esitysmateriaalit ovat katsottavissa osoitteessa https://www.tervekoululainen.fi/webinaari
Ylikuormitus ja alipalautuminen, Piia KaikkonenUKK-instituutti
Terve Urheilija -webinaarisarja: Ylikuormitus ja alipalautuminen - testaus ja toteaminen -verkkoluennon esitysdiat. Liiikuntatieteen tohtori Piia Kaikkonen toimii testauspäällikkönä Tampereen Urheilulääkäriasemalla.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi esimiehen hyvinvointiMyCoach Oy
Marika Nikkinen ja Marja Kaijala keskustelevat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja esimiehen hyvinvoinnista. Kuuntele nauhoite youtube linkin kautta http://youtu.be/EBb-rBh9WcI ja lue blogi osoitteessa www.mycoach.fi
Sparraava esimies
Kuinka motivoida nuoria työssä?
Kymmenen teesiä hyvään johtamiseen
Nuorten odotukset työelämältä ovat muuttuneet, esimiehiltä edellytetään yhä enemmän. Hyvä esimies on roolimalli, kannustaja ja innostaja. Sparraava esimies – Kuinka motivoida nuoria työssä? -pamfletti kertoo, millainen pomo pärjää tulevaisuudessa ja saa nuoret työntekijät kukoistamaan.
Pamfletilla herätellään esimiehiä sekä nuorten kanssa työskenteleviä motivoimaan ja johtamaan nuoria paremmin työpaikoilla. Esitellyt teesit perustuvat T-Median ja TATin vuosina 2011–2013 toteuttamien Työnantajakuva- sekä Nuoret ja johtaminen -tutkimusten tuloksiin.
1. Hyvä esimies luottaa. 58 prosenttia nuorista pitää tärkeänä työtehtävien räätälöimistä oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Hyvä pomo antaa vastuuta sitä haluaville ja huomioi nuoren yksilönä.
2. Ei minuutit, vaan tulokset. Fiksu työnantaja ymmärtää, että työntekijöiden oma elämä ja toiveet eivät ole työn vihollisia. Kun on yhdessä määritelty selkeät tavoitteet, työntekijä voi keskittyä työsuorituksiin parhaaksi katsomallaan tavalla.
3. Paras palaute kulkee molempiin suuntiin. Palaute toimii parhaiten, kun sitä saa välittömästi ja töiden ohessa, hyvin perusteltuna. Kannattaa luoda ilmapiiri, jossa myös nuori uskaltaa antaa palautetta.
4. Palkitse nuorta tämän arvojen mukaisesti. Hyvä esimies tietää, mikä motivoi työntekijöitä, ja innostaa antamaan parastaan. Hyvästä työstä pitää myös maksaa; palkka on nuorille yksi tärkeimmistä työpaikan valintakriteereistä.
5. Sparraa nuoresta taituri. Sparraaminen on kaikessa yksinkertaisuudessaan kannustamista, innostamista ja vastuun antamista. Jopa 95 % nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään.
6. Avaa mieli ideoille. Älä tapa intoa torppaamalla ideoita heti, typerästäkin ideasta voi jalostua jotain innovatiivista. Kannattaa pitää korvat herkkinä sille, miten oman talon tulokkaat voisivat opettaa organisaatiota.
7. Jäykistelyn aika on ohi. Nuoret toivovat työpaikalle rentoa ilmapiiriä. Se, että työpaikalla on kivaa, ei tarkoita sitä, että töitä ei hoidettaisi hyvin.
8. Jaa tietoa avoimesti. Tehokkaasti johdetussa yrityksessä työntekijät tietävät, missä mennään. Tieto liikkuu ja sitä tarjoillaan ymmärrettävästi. Nuoret haluavat oppia jatkuvasti uutta, hyvä tiedonkulku palvelee myös tätä tarkoitusta.
9. Perustele ohjeesi paremmin. Nuoret eivät lämpene ajatukselle, että jotakin tehdään vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Perustele ja valmistaudu myös kuulemaan kritiikkiä. Nuoret haluavat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin.
10. Anna hyvän kiertää. Auttaminen lisää tutkitusti onnellisuutta. Jaa anteliaasti asiantuntijuuttasi nuoremmille, voitte oppia molemmat jotakin uutta.
Ammattina esimies. Esimiestyön tehtäväkenttä tarkasteltuna erilaisten roolien kautta. Miten johdamme itseämme toimimaan kulloinkin tarpeellisessa roolissa, sen sijaan että ajaudumme tiedostamatta omalle mukavuusalueelle.
Petteri Kallion esitys itsensä johtamisesta ja ajanhallinnasta:
Istutko iltakaudet koneen ääressä? Onko tekemättömiä töitä yhä enemmän, vaikka käytät myös vapaa-aikaasi rästitöiden tekemiseen? Mitä teet kun sähköpostisi pursuilee avaamattomia viestejä, puhelin soi ja työkaverit pommittavat jatkuvasti kysymyksillä? Tuntuuko, että toimisto on kuin
keskeytystehdas? Voisiko asialle tehdä jotain?
Itsensä johtaminen, oman työn suunnittelu ja ajankäyttö ovat stressin vähentämisen avaimia. Työ on muuttunut merkittävästi digitalisaation myötä, mutta suurin osa työtavoistamme johtaa jopa satojen vuosien päähän. Tarvitsemme siis entistä parempia tapoja johtaa itseämme ja työkaluja ajanhallintaa selvitäksemme nykyaikaisessa tietotyössä paremmin
Tämän setin aikana käyn läpi tehokkaan työskentelyn
avaimia, siten että työn hallinnan tunne lisääntyy.
Luennon aikana esitellään paljon esimerkkitapauksia, jotka demonstroivat, että työtapoja muuttamalla ja uusia menetelmiä kokeilemallaon mahdollista saada paljon enemmän aikaan vähemmällä, jopa nopeammin ja paremmin. Luennon materiaali perustuu sekä tutkimukseen että käytännön omakohtaisiin kokeiluihin.
Luennon pohjaksi on rakennettu myös pieni verkkokysely, jolla luennon sisältöä voidaan tarkemmin kohdistaa asiakkaan tärkeimpiin kehittämiskohteisiin
Luentoa on pidetty sekä isoissa että pienissä organisaatioissa,
johtajille sekä työntekijöille.
“Hyvät konkreettiset esimerkit, mitä työlle voisi tehdä.”
“Alamme heti kokeilemaan muutamaa juttua.”
" Huippuosaaja, viihdyttävä ammattimies"
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa - vai voidaanko? Tommi VasankariUKK-instituutti
Johtaja Tommi Vasankarin puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Urheilijan tärkein energianlähde on hiilihydraatti, olit sitten kestävyysurheilija tai voimalajin urheilija.
Tässä diaesityksessä on sinulle työkaluja, joilla suunnitella harjoittelua ja valmistautumista kohti juoksutapahtumaa.
Haluatko juoksuryhmällesi luennon aiheesta vai kaipaatko henkilökohtaisempaa opastusta ravinnosta! Ota yhteyttä sähköpostilla arttu@proximafinland.fi tai varaa aika http://www.proximafinland.fi/ajanvaraus/
Tutustu lisää juoksukouluun ja tule mukaan https://www.proximafinland.fi/juoksukoulu-tampere/
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Kodin ja urheiluseuran yhteispeli | Sairaala NEOMehiläinen NEO
Teemailta Mauno Koivisto -keskuksessa urheilevien lasten ja nuorten vanhemmille, valmentajille ja joukkueenjohtajille kodin ja urheiluseuran yhteispelistä. Puhujina jääkiekkovalmentaja Jukka Koivu (TPS), liikuntalääkäri Harri Helajärvi (NEO) ja johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen (NEO).
Reserviläisten toimintakyky ja sotilaan tärkein ase @ 2014-09-13 MMMika Martikainen
Kuntotestaustilaisuudessa pidetty herättelevä esitys reserviläisten (sekä varusmiesten) fyysisen kunnon kehityksestä sekä "sotilaan tärkeimmästä aseesta".
Viikoittainen liikkumisen suositus raskauden aikana (normaali raskaus).
Hyvää oloa odotusaikaan – omaa kehoa kuunnellen
Uudistettu suositus julkistettiin helmikuussa 2021. Kymmenen vuotta käytössä ollut liikuntapiirakka jäi samalla historiaan.
Tutustu suositukseen tämän esitysmateriaalin avulla. Lue lisää suosituksesta ja ota erilaiset suositusaineistot käyttöösi UKK-instituutin verkkosivuilta https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/liikkumisen-suositus-raskauden-aikana/
HYVINVOINTIA JA TEKNOLOGIAA – aktiivisuutta ja apuvälineitä arkeen -hyvinvointiteknologian seminaari, TAMK 28.11.2014
Lyhyt versio seminaariesityksestäni:
Hyvinvointimittarit ja niistä kertyvän datan analyysi - Miksi mittaisin hyvinvointiani? / Pekko Vehviläinen, Digital Health Solutions Oy
Valmentajan ja urheilijan paineensiedon kehittaminen kilpailutilanteessaMehiläinen NEO
Koulutus valmentajille ja joukkueenjohtajille: valmentajan ja urheilijan paineen siedon kehittäminen kilpailutilanteessa. Voiko eturistisidevammoja ehkäistä?
4. Disclaimer
• Minulla ei ole mitään liikunta-, terveys- tai
terveydenhoitoalan koulutusta
• …vielä?
• Kaikki esityksen sisältö on vain minun suodattamaani ja
edelleen jakamaani tietoa ja kokemusta eri lähteistä, kuten
kirjat, Internet, media, kaverit, muut (ammattitaitoisetkin)
ihmiset
• + etten ole menestynyt missään urheilulajissa mitenkään
mainittavasti, koska se vaatisi minun olevan..
• .. urheilija, joka tällä iällä ja taustalla saattaa olla ns. turha
toivo
6. Kuka ja mitä?
• ”kilpakuntoilija”
• kestävyysurheilu
• lajit: triathlon (uinti, pyörä, juoksu), hiihto ym.
• saavutukset – ”taso”:
– Leppävirran koululaisten maastojuoksukisat 3-4
luokat 1,2 km, sijoitus 3/32 !
– triathlonissa puolimatkalla ”keskiverron” ja
”parhaan viidesosan” välissä (Joroinen 2013/2012)
7. Tarinani
• lapsena sitä mitä sattui kulloinkin
kiinnostamaan
• jääkiekkoa ala-aste – yläaste, kunnes
kiinnostus lopahti teini-iän myötä
• …kaikkeen
• lukioaikoina pätkiä punttisalia, välissä hiihtoa,
hölkkää – mitä nyt kulloinkin sattui
kiinnostamaan
8. Tarinani jatkuu…
• intti alkoi, kun painoin eniten elämässäni
siihen mennessä
• ….ja se ei ollut lihasta
• intin jälkeen oli lähtenyt yli 10 kg pois ja
elämäni parhaassa kunnossa
• mahtava tunne, mutta se ei vielä täysin
kantanut aktiivisempaan liikuntaan – taas
kausiluonteisesti sitä mitä huvitti tehdä
11. Miksi ja miten minä aloitin
tavoitteellisemman kuntoilun?
• Esimerkin voima!
• Isä lenkkeili ja juoksi maratonin tai pari vuodessa
• ”Enhän minä voi nuorempana olla huonompi (hitaampi)”
• Ensimmäinen puolimaraton syksy 2008
– aivan totaalisen rikki maalissa!
• Ensimmäinen maraton syksy 2009 – yli odotusten!
• Tauko v. 2010 - selkäleikkaus
• Triathlon mukaan 2011 vammojen takia ja triathlonkoulu
kuulosti kiinnostavalta haasteelta
• Ensimmäinen puolimatkan triathlon 2012
• Maratoneja pari, puolimaratoneja kymmenkunta
12. Ai mitäkö seuraavaksi?
• haaveena olla teräsmies, Ironman!
• Olla entistä nopeampi, vahvempi ja kovempi
• Vaihtoehtoja nykyään löytyy ja hyvä niin…
• ..koska monipuolisuus motivoi ja vähentää
tylsistymisen vaaraa.
• 1,5 kk päästä Vaarojen Maratonille Kolille…
15. Miksi fyysistä kuntoa tarvitaan?
Puolustusvoimat: Kuntotestaajan käsikirja 2011:
” Fyysisen aktiivisuuden sekä kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja
verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomat. Niitä on tutkittu
maailmanlaajuisesti paljon. Fyysisen aktiivisuuden, eri liikuntamuotojen ja
kunnon eri osa-alueiden vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistön
toimintakykyyn tiedetään vähemmän.
Liikunnan vaikutukset luuston vahvuuteen on osoitettu selvästi.
Monipuolisella voimaharjoittelulla, joka kehittää lihaskestävyyttä,
lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja motorista taitoa, on toimintakykyä
edistävä vaikutus. Liikunta auttaa myös painonhallinnassa.
Ylipaino lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän- ja
verisuonitauteihin sekä heikentää tuki- ja liikuntaelimistön
toimintakykyä.
Liikunta kohentaa mielialaa, vireystilaa, parantaa unen laatua; se lievittää
myös masennusoireita. ”
17. Palataan takaisin aamun
määritelmiin…
• Toimintakyky on kokonaisuus, joka koostuu
fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja
eettisestä osatekijästä. Toimintakyvyn
käsitteellä kuvataan sekä yksilön että joukon
kokonaisvaltaista valmiutta selviytyä kaikista
tehtävistä ja olosuhteista.
18. Palataan takaisin aamun
määritelmiin…
• ”Yksilön fyysinen toimintakyky on muun
muassa kykyä tehdä kuntoa ja taitoa vaativaa
lihastyötä. Fyysinen kunto muodostaa
yhdessä motoristen taitojen kanssa fyysisen
toimintakyvyn, joka on kiinteässä yhteydessä
psyykkiseen toimintakykyyn ja motivaatioon.
• Fyysinen kunto koostuu fyysisen
toimintakyvyn eri osa-alueista, joita ovat
muun muassa kestävyys, voima ja nopeus.”
19. Kerrataanpas..
• Fyysinen kunto: (lihasten) voima, kestävyys,
nopeus =>
• Fyysinen toimintakyky: kyky tehdä kuntoa ja
taitoa vaativaa lihastyötä. Vaatii fyysisen
kunnon + motoristiset taidot =>
• Toimintakyky: fyysistä, psyykkistä, sosiaalista
ja eettistä kykyä selviytyä tehtävistä ja
olosuhteista. Vaatii fyysisen toimintakyvyn
lisäksi ”henkistä toimintakykyä”
20. Eli.. fyysinen kunto
• .. on yksi fyysisen toimintakyvyn
edellytyksistä.
• .. ja fyysinen toimintakyky on yksi
toimintakyvyn edellytyksistä.
• Haluamme olla toimintakykyisiä! Vai?
21. Mutta..
• ..koska fyysisellä toimintakyvyllä on yhteys
toimintakykyyn (yläkäsite), jonka osa-alueena on
niin sosiaalisia, psyykkisiä kuin muitakin kykyjä
• liittyy fyysinen kunto myös muuhunkin kuin
fyysiseen toimintakykyyn
• ja samoin toisinpäin -> toimintakyvyn osa-alueet
vaikuttavat myös fyysiseen kuntoon
• Eri mieltä?
22. Voima, nopeus, kestävyys
• Fyysisen toimintakyvyn kolme osa-aluetta,
right?
• Toimintakykyyn taas tarvitaan fyysistä kuntoa
eli miten hyvin lihakset pystyvät suoriutumaan
eri tehtävistä
• Yleinen jako: lihaskunto-/voimaharjoittelu ja
kestävyysharjoittelu
23. Voimaharjoittelu vs.
kestävyysharjoittelu
• monesti näitä käsitellään erillään (myös
Kuntotestaajan opas)
• eivät sulje toisiaan (täysin) pois vaan lähinnä
tukevat toisiaan puolin ja toisin
• itse näkisin tilanteen niin, että tasapaino
näiden kahden (tai kolmen: voima, nopeus,
kestävyys) välillä pitää olla tasapainossa
suoritettavaan lajiin ja tavoitteeseen
(=tehtävä) nähden
26. Sydän sykkii ja
• saa muut elimet tekemään tehtäviään
• mutta jos se lakkaa toimimasta, ei muutkaan toimi
• onneksi: sydän on lihas – sitä voi harjoittaa
• tai oikeastaan harjoitat sitä aina ja jatkuvasti, sillä..
• ..”lepäämään” sitä et kuitenkaan tahdostasi huolimatta
saa!
• mitä paremmin sydän voi, sen paremmin voi myös muu
keho?
27. Syke
• toimii [kaikissa lajeissa ja tehtävissä] mittarina
kertomaan fyysisen rasituksen tason
• Polarin kehittäjät aikoinaan fiksuja – rasituksen tasoa
voi mitata sykkeen kautta luotettavasti
• pätevä tapa liikkumisen tehokkuuden ja kunnon
mittaamiseen
• sykkeen seuraaminen siis oiva apu harjoitteluun!
• Osaavimmat terveydenhoitoalan ihmiset osaavat
tulkita sykekäyristä ja arvoista paljon muutakin
mielenkiintoista…
29. Lihaskuntoharjoittelu
• nykyiset elintavat eivät juuri kehitä lihaksia
(ruumiillinen työ vähentynyt)
• lihaskuntoharjoittelu edistää päivittäisistä
tehtävistä selviytymistä vähäisemmällä
kuormituksella ja siten toimintakykyisyys
paranee ja säilyy mahdollisimman hyvänä läpi
elämän
30. ..Lihaskuntoharjoittelu
• lihaksiston voimaa, kestävyyttä, nopeutta ja
elastisuutta harjoitetaan lähinnä kahdella
pääperiaatteella: ylikuormituksella ja
spesifisyydellä
• ylikuormitus = rasitetaan lihasta suuremmilla
kuormilla mihin se on tottunut
• spesifisyys = intensiteetin, keston, harjoittelun
ja levon suhteen rytmittämistä ja niiden
vaihtelua
32. Miksi tarvitsemme kestävyyttä?
• ”Elimistö kuluttaa happea liikkumisen mahdollistavissa
fysiologisissa prosesseissa muutamia sekunteja
kestävää fyysistä ponnistelua lukuun ottamatta. ”
• ”Kun liikunnan rasittavuus kasvaa, myös elimistön
hapenottokyky (VO2) kasvaa.”
• ”Mitä kovempaa vauhtia juostaan sitä enemmän
elimistö kuluttaa happea. Pistettä, jossa elimistö ei
enää pysty kasvattamaan kuluttamansa hapen
määrää ja liikunnan kuormittavuutta, kutsutaan
maksimaaliseksi hapenottokyvyksi eli VO2max:ksi.”
33. Kestävyysharjoittelu
• Kun pyrimme harjoittelulla kasvattamaan
maksimaalista hapenottokykyä, haluamme siis
vähentää kuormitusta suhteessa haluttuun
toimintakykyyn (vauhti, matka, laji)
• eli toisin sanoen kestävyysharjoittelullakin
pyrimme toimintakyvyn kehittämiseen ja
ylläpitoon
34. Kestävyysharjoittelun positiivisia
puolia
• ”Maksimaalisen hapenottokyvyn paraneminen
on yhteydessä useisiin positiivisiin
terveysvaikutuksiin. Maksimaalisen
hapenottokyvyn nostaminen heikosta
keskitasoon vähentää riskiä sairastua sydän-
ja verisuonisairauksiin noin 50 prosentilla.
• Oman ikäluokan keskinkertaisen
toimintakyvyn saavuttaminen on mahdollista
jo hyvin kohtuullisella liikunnan määrällä. ”
35. Parantuneen VO2max:n aikaansaamat
terveysvaikutukset ovat:
• sydämen kuormitus laskee
• hapenkuljetus paranee
• tuki- ja liikuntaelimistön toiminta paranee
• säätelymekanismien toiminta tehostuu
• = toimintakyky paranee niin
urheilusuorituksissa kuin arkipäivän
tehtävissäkin
37. Kestävyysharjoittelusta vielä..
• kehittyäksesi, tarvitset kaikilla alueilla
harjoittelua
• pohja on kuitenkin peruskestävyydessä ja jos
se ei ole kunnossa, eivät kovemmatkaan
harjoitukset tahdo onnistua
38. Kestävyys lihaskunto
• kestävyys kärsii, mitä voimakkaampi tai
nopeampi lihas on
• mitä voimakkaampi lihas, sitä nopeampaa
yleensä pääsee
• mitä voimattomampi lihas, sen
kuormittuneempilihas ja kestävyyden rajat
tulevat nopeammin vastaan
39. Omia kokemuksia voimaharjoittelusta
kestävyysharjoittelun ohessa
• v. 2010-11 muutaman kuukauden
”punttikuuri”
– hiihdossa kädet ei väsyneet lähellekään niin
nopeasti ja paljon kuin edellisenä vuonna
– maitopurkki ”ei painanut mitään”
– vaatekaappi meni uusiksi
– juoksussa mäet nousi kepeämmin ylös
– paino nousi, mutta hyödyt kompensoi
41. Hyvä kunto? Esimerkkejä?
• ”Suunnistuksen sprintin maailmanmestari Boström osallistui testiin
muiden innokkaiden joukossa. Hänen ehdittyä 12 minuutin aikana
3950 metriä, monitoimimiehen tuttavat kettuilivat, ettei tulos
alkanut edes nelosella. Siitä sisuuntuneena tuore kultamitalisti
marssi järjestäjien luo ja pyysi lupaa yrittää seuraavassa erässä
uudelleen. Palautumisaikaa jäi muutama minuutti, kun Boström
pinkaisi jälleen matkaan. Tulokseksi tuli 4000 metrin ylitys.”
• ” Jarno Ruohonen (SalVo) voitti miesten klassisen
penkkipunnerruksen SM-kisan sarjan 105 kg mestaruuden. Kuvassa
Ruohonen saanut juuri voittoraudat 200 kg suorille käsille. ”
• vai ”Fitness-Jutta”?
42. Ihminen on yksilöllinen
• Sydämen koko ja kehon muut ominaisuudet vaihtelevat
yksilöittäin jo perintötekijöiden ym. vaikutuksesta
– kaikista ei voi tulla kestävyyskoneita tai maailman
vahvimpia miehiä, ei edes samasta henkilöstä
• Esim. naisilla on tilavuudeltaan kymmenyksen(?)
pienempi sydän ja keuhkot kuin miehillä – samaan
suorituskykyyn sukupuolet eivät pääse koskaan
• Samanlaisia eroja (suurempiakin) on myös saman
sukupuolen yksilöiden välillä
• Lyhytkasvuisesta kaverista tuskin UsainBoltin haastajaa
tulee, mutta voi tulla jotain muuta!
43. Avain onneen? Monipuolisuus
• Perusta: hyvä lihaskunto, kestävä sydän
• Näihin pääsee kasvattamalla lihaksia (myös
sydäntä) ja ne kasvavat vain harjoittelemalla
mahdollisimman monipuolisesti ja erilaisin
ärsykkein
• Älä siis juokse samaa kotikulmien lenkkiä, samalla
vauhdilla, samaan aikaan päivästä, samoilla
varusteilla, samat 40 vuotta putkeen
• …paitsi jos haluat olla maailman paras juuri
siinä…
44. Monipuolisuus?
• MM-hopeakeihäsmies Tero Pitkämäki:
– Penkkipunnerrus 175 kg
– Takakyykky 190 kg
– Vauhditon pituus 3,57 m
– 20m lentävä 2,08 s
• Marit Björgen, hiihtäjä: jalkakyykyssä 170
kg…ja iltapuku-hauis-kuva sai hiukan
julkisuutta viime vuonna..
46. Ravinto
• jostain se energia harjoitteluun ja päivittäisiin tehtäviin
on saatava
• yksi suurimpia haasteita siinä onkin syödä sen verran
kuin kuluttaa
• Terveyskirjasto.fi:
• ”Suomessa keskimääräinen painoindeksi on
suurentunut sekä miehillä että naisilla vuodesta 1982
vuoteen 2006. ”
• ”Samanaikaisesti lihavuus on huomattavasti yleistynyt
varsinkin miehillä. ”
47. Ravinto, ylipaino
• puhe ravinnosta, niin ylipaino, laihtuminen,
dieetit ym. liittyvät hyvin äkkiä mukaan
• keskustelu on aktiivista ja mielipiteitä,
uskomuksia, tiedettä kuin myös silkkaa huuhaata
löytyy joka nurkalta
• fakta:
• jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot.
• jos syöt vähemmän kuin kulutat, laihdut.
48. Ylipaino on ylivoimaa? Ei..
• ”Erityisesti lihavuus lisää tuki- ja liikuntaelinten
sekä sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamia
ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisiä. Paitsi
sairastuvuutta ja ennenaikaista eläkkeelle
jäämistä, lihavuus lisää myös kuolemanvaaraa.
Lihavuus on merkittävä
sepelvaltimotautikuolleisuutta lisäävä tekijä.
Painoindeksin suurenemisen myötä riski kuolla
sepelvaltimotautiin kasvaa painoindeksistä 22
alkaen 4–5 % kutakin painoindeksin
kokonaislukua kohti. ” Terveyskirjasto.fi
49. Laihtumiseen
• ..on siis hyvät syynsä niin yksilön tai joukon
(esim. kansan) kannalta
• Ylipainotuo välillisiä ja välittömiä kustannuksia
niin yksilölle kuin yhteiskunnalle ja se myös
lyhentää elämää
• ilmankos laihdutusbisnes on valtava ja kasvaa
koko ajan..
50. Ylipaino
• heikentää fyysistä toimintakykyä (ja kuntoa)
• joten se heikentää myös yleistä
toimintakykyämme
• joten sitä kannattaa välttää?
51. Miten syödä?
• kyse on valinnoista: valitset mitä suuhusi laitat
• ..ja miten paljon
• monipuolisuus on tässäkin valttia, jotta elimistön
tarvitsemia ravintoaineita saa kattavasti ja
riittävästi
• tietoa löytyy hurjasti, kunhan muistat
lähdekritiikin!
53. Ravitsemus ei ole helppoa ja
yksinkertaista, varsinkaan dieetti!
• dieetti = kuuri, siis väliaikaista. etkö haluakaan
ylläpitää toimintakykyäsi koko elämän ajan?
• pelkillä pussikeitoilla tai muilla
niukkuusdieeteillä ei pärjää kukaan, vaan
puutostiloja tulee väistämättä eri
ravintoaineiden kohdalla
54. Sen sijaan, että syöt tätä:
• ” maltodekstriiniä, inuliinia, kalsiumfosfaattia,
ferriidifosfaattia, kupariglukonaattia,
kaliumjodaattia, natriumseleniittiä,
aromivahventeita, kaliumkloridia, hiivauutetta,
emulgointiaineitta, askorbiinihappoa,
tokoferyyliasetaattia, nikotiiniamidia,
refinyyliasetaattia, kolekalsiferolia,
pyridoksiinihydrokloridia, syanokobalamiiniä,
tiamiinimononitraattia, askorbyylipalmitaattia,
alfa-tokoferolia” Nutrilett-tuotteiden sisältöä…
• miksi et söisi aitoa ruokaa?
55. Tai edes…
• tiedosta, mitä syöt ja mitä muuta voisit syödä
sen tilalla?
• jos syöt liikaa, etene hitain askelin kohti
kohtuutta
– kertarysäys pussikeittoihin ei muuta tee kuin
heikennä henkistä toimintakykyä kurjuuden kautta
56. Miten?
• Tiedosta ravitsemuksesi ongelmakohdat (jos
et osaa, käytä ammattilaista apuna)
• Tiedä mitä syöt
• Älä laihduta, vaan muuta tapoja ja
tottumuksia – hitaasti pala kerrallaan
• Säilytä monipuolisuus, tässäkin
• Kuluta kaikki energia mitä syöt
57. Nautintoaineista
• Tupakka, nuuska: lopeta, ellet ole jo niin tehnyt
(ei löydy mitään positiivista terveydellistä syytä
käyttää)
• Alkoholi: kohtuudella (vaikuttaa aina unen
laatuun, keskittymiskykyyn jne.), jos maistuu
(säilytä toimintakyky )
• Kahvi ymv.: kohtuus, suurkäytöllä negatiivisia
terveysvaikutuksia (mm. unen laatu alenee)
59. Omia kokemuksia ravitsemuksesta
• Hiukan ennen säännöllistä kuntoilua aloin aloin
yksi kerrallaan tekemään valintoja:
– tuotteissa huomio ravintosisältöihin
– einekset pois (”lihankaltainen aine 50%” saa yhä
voimaan pahoin…)
– rajoittamaan karkin, pullaan yms. syöntiä
– siirryin vähärasvaisempiin tuotteisiin
– vaihdoin maidon rasvattomaan
– sokerilimut ja sokerin kahvista pois
• Haluttu muutos tapahtui kuin itsestään!
62. Omia kokemuksia:
• kehon tunteminen huomattavasti parempaa
• en sairastele niin usein
• treenailu on omaa, ja hyvin usein myös kovin
idearikasta, aikaa
• näytän paremmalta
• jaksan paremmin
• kavereita
• itseluottamusta
64. Viisi vinkkiä hyvään fyysiseen
kuntoon ja hyvinvointiin
1. Aseta tavoitteet ja etene sitä kohti pala
kerrallaan, valinta valinnalta
2. Liiku, jo tänään, koska huominen ei ole
koskaan
3. Tee tietoisia valintoja ravitsemuksessa
4. Opi, opettele, koe
5. NAUTI