Mikkelin Veso 26.9

1. SDOPMIKKELI 26.9.2015
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA
FT Henriikka Vartiainen

2. #DOPNET
• 21. VUOSISADAN TAIDOT
• OSALLISTAVA OPPIMINEN
• OPPIMISEN LAAJENTUVAT YMPÄRISTÖT JA YHTEISÖT
!
• MONIALAISEN OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI
JA YHTEISSUUNNITTELU
!
!
Pienryhmätyöskentely:
Johdantoluento:
2
1

3. Mitä lastemme ja nuortemme
tulisi OPPIA, tietää ja kyetä
tekemään tÄMÄN AJAN JA
Tulevaisuuden yhteiskunnassa?
KUUMA KYSYMYS

4. 21. VUOSISADAN TAIDOT
AJATTELUTAVAT
‣Luovuus,
krii,nen
aja1elu,
ongelmanratkaisu,
päätöksenteko,
oppiminen
TYÖSKENTELYTAVAT
‣Kommunikoin:
ja
kollaboraa:o
TYÖSKENTELYN VÄLINEET
‣Tieto-­‐
ja
vies:ntätekniikka
‣Informaa:on
lukutaito
ELÄMISEN TAIDOT
‣Kansalaisuus,
elämänura,
henkilökohtainen
ja
sosiaalinen
vastuullisuus
Binkley
ym.,
2011
ATC21S

5. Kansalaisuus
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul1uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
Henkiset ja moraaliset
luonteenpiirteet
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa:a
‣Itseluo1amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh:minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
‣Projek:n
suunni1elu
‣Projek:n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
Kollaboraatio
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi1ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
Viestintä
‣Suullinen
vies:ntä
‣Kirjallinen
vies:ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy1ö
‣Taito
kuunnella
Luovuus ja mielikuvitus
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri1eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi1elu
ja
tuo1aminen
‣Toiminnan
johtaminen
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
(Fullan
&
Langworthy,
2013)

7. http://www.oph.fi/ops2016/tavoitteet

9. ”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei
pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg, 2010)

10. Miten erilaisia koulujen ulkopuolisia
ympäristöjä- ja yhteisöjä, fyysisiä
sekä virtuaalisia, voidaan
hyödyntää formaalissa
kouluoppimisessa nykyistä laajemmin
sekä tavalla, joka tukee tämän
vuosituhannen oppimisen ja
osaamisen edistämisen tavoitteita?
HAASTE

11. OSALLISTAVA
OPPIMINEN
LAAJENTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA - YHTEISÖT

14. To
be
a
competent
participant
involves
the
mastery
of
a
range
of
tools
and
instruments
(Säljö,
2010)

16. Kohde
Toimijat
Välineet

17. RAJOJEN YLITTÄMISEEN
erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden
hyödyntämiseksi
Olemassa olevaan kulttuuriin
sosiaalistumisen sijaan nykyaikaa
luonnehtivat nopeasti muuttuva yhteiskunta
ja ennakoimaton tulevaisuus. Sekä
paikalliset että suuret globaalit ongelmat
haastavat jatkuvaan kulttuuristen
käytänteiden uusintamiseen sekä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN

18. YHTENÄ KESKEISEN MUUTOKSEN
AJURINA ON OLLUT NOPEASTI
KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
FORMAALIN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA
(Thomas
&
Brown,
2011;
Jenkins
ym.,
2008)

19. ” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”

20. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)

21. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ
OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN
VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA
OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI
JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN
ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
KOULUKULTTUURI

22. ”The unequal access to the
opportunities, experiences, skills,
and knowledge that will prepare
youth for full participation in the
world of tomorrow”
THE PARTICIPATION GAP
Jenkins ym., 2008

23. ”meidän tulisi kyetä jatkuvasti
uudistamaan toimintakulttuuriamme
organisoivia käytänteitä ja
kasvattamaan lapsissamme taitoja,
jotka tämän mahdollistavat”
prof. emeritus Jorma Enkenberg

24. vaateita koulun toimintakulttuurin
muutoksesta on esitetty monestakin
suunnasta, mutta erilaisia
oppimisympäristöjä, -yhteisöjä ja
-välineitä yhdistävälle oppimiselle on
tarjolla hyvin vähän
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
OPETUSMALLEJA
PERUSTUVIA

25. DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 2.1
JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN

26. OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1
!
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti
• Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä
• Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin
• Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet
• Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi
• Ajattelu:
prof. emeritus Jorma Enkenberg
”thinking in redesigning”

27. DESIGNuudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ

28. OSALLISTAVA OPPIMINEN
(KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
YHTEISKEHITTELYVÄLINEET
(OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT)
Omat välineet
Sosiaalinen media
Oppijat tutkijoina
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
DOP
Var$ainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.

29. Albert Einstein
GENIUS
”Everybody is a
FISH
But if you judge a
by its ability to climb a tree, it
will live out its whole life
believing it is stupid.”

30. Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä
osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa
kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
TAVOITE

31. KOULUYHTEISÖ
(oppijat,
opeLajat,
muu
henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY
ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
(esim.
tutkijat,
museo-­‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN
(esim.
Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ
TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET
(oppijoiden
oman
mielenkiinnon
suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN
KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim.
ilmiötä
väliLävä
museoartefak>,
luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT
(esim.
ilmiöön
tai
sitä
edustavaan
kohteeseen
liiLyvä
tutkimusdata,
oppijoiden
tuoLamat
digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN
SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
(esim.
tutkimussuunnitelmat,
luonnokset
jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA
TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim.
asiantun>jan
toimintaa
väliLävät
miLavälineet,
oppijoiden
omat
älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN
VÄLINEET
(esim.
kommunikoin>in,
julkaisemiseen,
jakamiseen)
TOIMIJATKOHTEETVÄLINEET
PÄIVÄKOTI/KOULU/
YLIOPISTO
LUONTO-JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA-
YMPÄRISTÖ
DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
Var$ainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica>ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta>ons
in
Educa>on,
Humani>es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.

32. Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun
välineet
Tekemisen
välineet
Vuorovaikutuksen
välineet
Digitaalinen
media
Painettu media
Todelliset kohteet
DOP pyrkii sijoittamaan
oppimisen laajentuvaan ja
muuntuvaan oppimissysteemiin,
joka kannustaa kannustaa
oppilaita, opettajia ja
asiantuntijoita uutta luovaan
toimintaan.
DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa>on
and
Informa>on
Technologies.

33. DOP 1. ORIENTATION
ACTIVITIES
!!
3. INQUIRY
2. INQUIRY PLAN4. GENERALIZATION
• Discussion about things that
interest in a forest
• Discussion about research
perspectives
• Studying the research narratives
and story analysis
• Selection and anchoring of
open challenge
• Research perspective
• Forming ideas and selection of
research theme
• Forming ideas and selection of
inquiry object
• Selection of inquiry tools
• Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju
• Gathering of inquiry tools
• Carrying out the inquiry
• Discussion about inquiry
• Departure from Punkaharju
• Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
PUNKAHARJU
1. ILMIÖN/HAASTEEN
ARTIKULOINTI
!!!
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN
RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä
• Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Työskentely laajennetussa
oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen
• Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit,
haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen,
yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
JA YMPÄRISTÖ
!
2. KONTEKSTIN
SUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo
Var$ainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.

34. Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa>on
and
Informa>on
Technologies.
!
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc>onal
approach
for
media>ng
the
prac>ces
of
authen>c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa>on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/
s11422-­‐012-­‐9416-­‐0

35. Esi- ja alkuopetuksen projekteja
• Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book
Creator- muodossa. !
• Tutkimusretki metsään KellarpellonVekkulit
Projektin esittely !
• Vekarat eläinten jäljillä KellarpellonVekarat
• Vesi KellarpellonVeijarit
• Vesseleiden metsäretkikirja KellarpellonVesselit
• Norppa lähellämme KellarpellonViikarit. Ryhmän
yhteinen tuotos, digikirja!
• Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla,
KellarpellonVintiöt, esikouluryhmä Projektin
esittely!
• !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen
pedagogiikan toteuttajina
!
• Kärpässienet
!
• Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen
oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
• Talvikalastusprojekti
!
• Pettuleipäprojekti
!
• Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk
(Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa.
Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä
Book Creator -kirja.
• Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
• Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä
metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk!
!
Opettajaopiskelijoiden projekteja
• Laukansaaren Torppa
!
• Veteraanien ruokamuistot
!
• Siirtolohkareen tarina
!
• Naava-Räp
DOP!
OPPIMISPROJEKTEJA

36. ESIMERKKEJA KUINKA DOP-PROJEKTEISSA VOIDAAN
HARJOITELLA LAAJA-ALAISIA TAITOJA
Ajattelu ja oppimaan
oppiminen
Projekteissa harjoitellaan yhteissuunnittelua ja –toteutusta, asetetaan tavoitteita ja arvioidaan
toimintaa. DOP haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan.
Kulttuurinen osaaminen,
vuorovaikutus ja ilmaisu
Tarkastellaan lähiympäristön läsnä olevia ilmiöitä monipuolisesti ja monitieteellisesti, tuotetaan ja
jaetaan niistä (digitaalinen) tuotos (re-designing, reframing), josta toiset voi oppia, myös koulun
ulkopuolella. Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin
vahvistumisen. Vuorovaikutus koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa on vahvasti läsnä.
Itsestä huolehtiminen ja
arjen taidot
Koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä harjoitellaan näitä taitoja, jossa oppilailta
vaaditaan enemmän (kuin perinteisessä koululuokassa) oman toiminnan suunnittelua, vastuun
ottoa ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia.
Monilukutaito On läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita
rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee
luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet.
Tieto- ja
viestintäteknologinen
osaaminen
Teknologia- ja tietoresursseja käytetään monipuolisesti ja laajasti. Tarvittavia resursseja niin
välineiden kuin myös tietoresursseiden osalta etsitään (myös koulun ulkopuolelta), kokeillaan, ja
niitä käytetään luovasti. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa
olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta
Työelämätaidot ja yrittäjyys Taitojen harjoittelu näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja
toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja
verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin.
Osallistuminen,
vaikuttaminen ja kestävän
tulevaisuuden rakentaminen
On vahvasti läsnä projekteissa, koska ilmiö/teema nousee lähiympäristöstä ja tavoitteena on
yhdessä suunnitella ja tuottaa tuottaa (yhteiskehitllä) sekä julkaista jotakin sellaista, josta
kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää.
KM Anu Liljeström
DOP!

37. 1. Pohtikaa pienryhmissä
kiinnostavia paikallisia
ilmiöitä, joilla yhteys
globaaliin tai sellaisia
kulttuurisia käytänteitä,
joita olisi tarve uudistaa.
!
2. Valitkaa edellä ideoitujen
ilmiöiden joukosta se, jota
koulun DOP-oppimisprojekti
voisi tarkastella. Tämän
jälkeen lähtekää yhdessä
suunnittelemaan miten hyvän
projektin kahdeksan
ominaisuutta (Martinez &
Stager, 2013) voisivat DOP-
oppimisprojektissa toteutua.
MONIALAISEN OPPIMISPROJEKTIN IDEOINTI JA YHTEISSUUNNITTELU
DOP-käsikirja:
www.slideshare.net/Henriikka/dop21
Ajatukset
kootaan yhteiseen
alustaan:

38. Hyvän oppimisprojektin
KAHDEKSAN OMINAISUUTTA
1. Tarkoitus ja relevanssi (Purpose and relevance) On kysyttävä:
Onko suunniteltu projekti oppijoille aidosti merkityksellinen? Herättääkö
se heissä siinä määrin mielenkiintoa, että he ovat valmiita käyttämään
siihen omaa aikaansa, voimiaan sekä luovuuttaan?
!
2. Aika (time). Oppijoilla tulee olla käytettävissään riittävästi aikaa
ajatteluun, suunnitteluun, toimeenpanoon, korjailuun, suunnan
muuttamiseen, sekä projektin korjailuun.
!
3. Monimutkaisuus (complexity). Parhaimmat projektit yhdistävät
useita oppiaineita ja tukeutuvat oppijoiden olemassa olevaan tietoon
ilmiöstä/asiasta. Ne myös hyödyntävät jokaisen oppijan asiantuntemusta.
Onnekkaat arvaukset, oivallukset ja ideat ovat yhteydessä parhaisiin
tuloksiin.
!
4. Intohimo (intensity). Projektit muodostavat periaatteessa
erinomaisen lähteen oppijoita innostavan ja kiinnostavan työskentelyn
harjoitteluun.
!
5. Yhteys (connection). Onnistuneiden projektien aikana oppijat
rakentavat yhteyksiä toisiin oppijoihin, asiantuntijoihin, eri tiedonalueisiin,
tehokkaisiin ideoihin sekä ympäröivään maailmaan - usein teknologian
välittämänä.Tuloksia tuottava kollaboraatio on usein seurausta oppijoiden
omien tarpeiden huomioonottamisesta. Kollaboraaatio voi ilmetä esim.
toisten oppijoiden toiminnan havainnointina, kysymyksen esittämisenä tai
projektin ajan jatkuvana työskentelynä pienryhmässä.
!
6. Käsiksi pääsy (access). Oppijoilla tulee olla projektin aikana
käytettävissään riittävä määrä tarpeellisiksi kokemiaan konkreettisia ja
digitaalisia materiaaleja. Kannettavat tietokoneet ja padit ovat useimmiten
suureksi avuksi. Materiaali voi käsittää kirjoja, työvälineitä, laitteita,
ohjelmistoja sekä Lego-palikoita mm..
!
7. Jaettavuus (shareability). Oppijoiden aikaansaamat tulokset tulee
voida jakaa muiden kanssa. Tulosten jakamisella on merkittäviä
motivationaalisia vaikutuksia suoriutumisen kehittymiseen. Jakaminen lisää
toiminnan relevanssia, tukee vastavuoroista oppimista, tarjoaa uusia
näkökulmia projektityöskentelyn kohteena olevaan ilmiöön sekä lisää
oppimistoiminnan autenttisuutta.
!
8. Uutuusarvo (novelty). Projektien ideat/aiheet/kohteet ovat harvoin
niin tärkeitä, että jokaisen oppijan jokaisessa luokassa tulisi niitä toteuttaa
samanmuotoisena. Oppijat voivat oppia toistensa innovatiivisista/uusista
ideoista toistamatta ko. projektia orjallisesti tavalla, jolla joku toinen
onaiemmin sen läpikäynyt.Tuloksia tuottavassa oppimisyhteisössä
oppiminen hyödyntää muiden saavutuksia ja oivalluksia ja rakentaa uutta
niiden pohjalle. Näin tieto ja toiminta tulevat luonnollisella tavalla jaetuksi
ilman pakottamista toistoon.
!
!Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in
trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58.
!vapaasti suom. prof. (emeritus) Jorma Enkenberg: doplpr.blogspot.fi

39. !
MEIDÄN SAIMAA
ennen, nyt ja tulevaisuudessa
P R O J E K T I S U U N N I T E L M A S U L K AVA N Y H T E N Ä I S KO U L U S TA ( O K M )
KM Anu Liljeström
ESIMERKKI
monialaisen
DOP-oppimisprojektin
suunnitelmasta

40. !
MEIDÄN SAIMAA - ennen, nyt ja tulevaisuudessa
projektisuunnitelma Sulkavan yhtenäiskoulusta (OKM)
Ilmiö ja teema
Keväällä 2015 yhteisessä lukuvuoden 2015-2016 suunnittelukokouksessa päätetään yhteinen
yläteema ja ilmiö oppimiskokonaisuudelle. Ilmiö pyritään valitsemaan siten, että se voidaan
luontevasti liittää lähiyhteisöjen ja ympäristöjen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. (Esimerkki-ilmiönä ja
teemana Meidän Saimaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa, kts. liite). Ilmiön ja yläteeman valinnassa
voidaan käyttää myös oppilaiden ääntä esim. kyselyn avulla tai neuvottelemalla oppilaskunnan kanssa.
Keväällä päätetään yhteinen aikataulu (projektihetket ja -päivät) sekä suunnitellaan alustavasti
lopputuloksen ja projektin julkaisemista ja esittelyyn liittyviä asioita (mahdollisesti perinteiset
kevätmessut).
Ideointi ja suunnittelu
Oppilaille esitellään alkusyksystä yhteinen teema/ilmiö. Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan
millaisista erilaisista näkökulmista ilmiötä voidaan tarkastella ja mitä siitä voisi rakentaa. Oppilaita
rohkaistaan ideoimaan koulun ulkopuolisia ympäristöjen ja yhteisöjen sekä oppilaiden olemassa
olevien taitojen ja tietojen hyödyntämistä. Ideointia voidaan toteuttaa myös kirjaamalla kysymyksiä
ilmiöstä, jolloin ilmiö jakautuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi.Tallennetaan ideat kaikkien nähtäville ja
parannettavaksi (sähköinen).Tehdään sähköinen kyselylomake ideoinnin ja suunnittelun tueksi, johon
myös huoltajat ja mahdollisesti koulun ulkopuoliset asiantuntijat voivat vastata. Kyselyn toteuttavat ja
kokoavat valitut vastuuluokat. Opettajat avaavat oman oppiaineensa ja osaamisen kautta miten he
voisivat liittyä luontevasti projektin toteuttamiseen. Kartoitetaan mahdolliset ilmiöön liittyvät
asiantuntijat, jotka voisivat tarvittaessa olla apuna.
Projektin toteutus
Ideoista muodostetaan teemaan liittyviä työpajoja, jotka toteutetaan kahtena tai kolmena
projektipäivänä. Oppilaiden annetaan valita mihin työpajaan he haluavat osallistua. Ensimmäisenä
projektipäivänä tehdään pienryhmien sekä teemaryhmien työpajan yhteiset pelisäännöt projektin
toteuttamiselle, joihin palataan eri vaiheissa ja niitä voidaan tarvittaessa muokata. Työpajoissa
suunnitellaan ja päätetään mikä on lopullinen tavoiteltava tuotos ja kuinka siihen päästään. Toisena
projektipäivänä kerätään materiaalia sen toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua
koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja tai mahdollisesti työpajojen sisälle
muodostuneet pienryhmät suunnittelevat projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla voidaan
aineistoa laajentaa. Kolmantena projektipäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat
projektipäivän aikana tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa
lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi. Työpajoihin
pyritään saamaan koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Alussa tehdyn kyselyn perusteella kartoitettua
lähiympäristön ja oppilaiden huoltajien asiantuntemusta pyritään hyödyntämään.
!Opettajia kannustetaan tekemään liitännäisprojekteja teemaan ja ilmiöön liittyen luokan tai
useamman luokan yhteisinä projekteina kouluvuoden varrella. Google Apps for Education
-ympäristön käyttäminen otetaan osaksi projekteja.
Projektin julkaisu ja esittely
Projektin tuotokset julkaistaan koulun verkkosivuilla. Niistä uutisoidaan paikallislehdissä.
Lopputuloksia esitellään yhtenäiskoulun kevätmessujen yhteydessä keväällä 2016.
Projektin arviointi
Vastuuluokka/ -luokat laativat kyselylomakkeen projektin toteutuksesta ja onnistumisesta ja
kokoavat tulokset projektin arviointia varten. Kyselyyn vastaavat oppilaat, opettajat sekä
mahdollisuuksien mukaan oppilaiden huoltajat. Opettajat arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen
kannalta toimintamallin onnistumista ja tekevät sen perusteella tarkennuksia paikalliseen
opetussuunnitelmaan. Arvioinnin perusteella muotoutuu seuraavien vuosien yhteinen toimintamalli
monialaisten kokonaisuuksien käsittelystä. Projektiin liitetään myös tutkimusperusteista arviointia
Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan OKL:n tutkijoiden toimesta.Toimintakulttuurin kehittämisessä ja
arvioinnissa sovelletaan Design-suuntautuneen pedagogiikan toimintamallia ja tutkimusryhmän tukea.
KM Anu Liljeström
Monialaisen projektin kulku

41. Tulokset
Projektin tuloksena on toteutettu uuden opetussuunnitelman mukainen monialainen
oppimiskokonaisuus, jonka toteutus ja tulokset julkaistaan digitaalisina myös muiden hyödynnettäviksi.
Projektiin osallistuvat kaikki Sulkavan perusopetuksen oppilaat ja opettajat. Oppimiskokonaisuudessa
oppilaiden aito osallisuus toteutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lisää
oppimismotivaatiota ja oppimisen mielekkyyttä sekä laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista.Ajattelun
ja oppimaan oppimisen taitoja kehitetään projektissa yhteissuunnittelun, -toteutuksen ja tavoitteiden
asettelun sekä arvioinnin kautta. Projekti haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan. Kulttuurinen
osaaminen ja ilmaisu tulee projektissa lähiympäristön läsnä olevan ilmiön monipuolisena tarkasteluna
sekä sitä uudelleen suunniteltuna ja toteutettuna tuloksena ilmaistuna (re-designing). Lähiympäristön
ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Itsestä huolehtiminen ja
arjen taidot harjaantuvat projektissa erityisesti koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä,
jossa oppilailta vaaditaan enemmän oman toiminnan suunnittelua ja mm. toiminnan turvallisuuden
arviointia. Monilukutaito on läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden
julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa.
Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä
tekijänoikeudet.Tieto- ja viestintäteknologian osaamisen tavoitteet ovat laajasti mukana projektissa ja
yhteisenä tavoitteena on ottaa uusi oppimisympäristö projektin avulla jokapäiväiseen käyttöön.
Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka
voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta.Työelämätaidot ja yrittäjyys näyttäytyy projektissa
erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien
vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin.
Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on läsnä projektissa, koska
teema liitetään lähiympäristöön ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista jotakin sellaista, josta
kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää.
Opettajat toteuttaessaan projektia yhdessä oppilaiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittelevät
koulun toimintakulttuuria (vrt. osallistava kulttuuri). He hyödyntävät yhdessä uutta pedagogiikkaa,
fyysisesti ja virtuaalisesti laajenevaa oppimisympäristöä ja uutta teknologiaa.
!
!
!
!
!
!
!
!
!
!
Työpajoiksi voisi muodostua esimerkiksi seuraavat:
1. Kalastus - jossa eri ryhmät voisivat mm. keskittyä
● uistimen ja kalastusvälineiden suunnittelu, valmistaminen ja testaaminen
● kalapaikkojen kuvaaminen ja kartoitus
● ammattikalastajan työhön tutustuminen ja sen kuvaaminen
● kalastusvälineet, veneet, koneet ja laitteet
!
2. Tiedepaja
● Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen tekeminen
● Muu Saimaaseen kohdistuva luonnontieteen tutkimus
● Muun tieteenalan tutkimus, kontekstina Saimaa
!
3. Monenlaiset kulttuuripajat ja niiden yhdistelmät
● näytelmät,
● tanssiesitykset,
● musiikki
● kuvataidepaja
● valokuvaus
● käsityöt
!
4. Kulttuurihistoriapajat
● pienoismallit, kuvaus Saimaan merkityksestä
● eri historian aikakaudet ja elämä Saimaalla
● vanhat valokuvat - uudet valokuvat - miltä tulevaisuudessa näyttää
5. Sulkavan Suursoudut - matkailu, liikunta ja vapaa-aika
● mainosvideo ulkomaalaisille soutuvieraille Saimaasta
● Kyselytutkimuksen tekeminen Sulkavan ja Saimaan mahdollisuuksista
● Tulevaisuuden matkailu Saimaalla
6. Pelasta Saimaa - tai Saimaan asukkaat... kannanotto ja vaikuttaminen
7. Ihmisen riippuvuus Saimaasta
● Elinkeinot ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Jokaisen pajan lopputuloksena on yhteisesti jaettava ja hyödynnettävä digitaalinen tuotos (video,
kuvakertomus, digitoitu piirros, tarina, verkkosivu, taulukko, tutkimusraportti, digitaalinen peli jne.)
sekä kuvaus työskentelyprosessista.
KM Anu Liljeström

42. Kutsumme kaikkia
tutkimuksesta ja
opetuksen
kehittämisestä
kiinnostuneita
kasvattajia
liittymään
mukaan DOP-
oppimisen
laajenevaan
verkostoon!
!
!
!
!
OPENMETSÄ
‣Osallistu
metsäoppimisen
resurssin
tuoLamiseen
TWITTER
‣Viserrä
meille
twiLeriin
@HenriikkaV
ja
jaa
DOP-­‐kokemuksia,
‣
kysymyksiä
ja
projekteja
hastagilla
#dopnet
@ EMAIL
‣Kirjoita
meille:
henriikka.var3ainen@uef.fi
INSTAGRAM
‣Ja
kuvia
hastagilla
#dopnet

43. DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instruc>onal
approach
for
media>ng
the
prac>ces
of
authen>c
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
Educa>on.
8
(1),
51-­‐86.
DOI:
10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-­‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
Educa>on
and
Informa>on
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-­‐013
9284-­‐6
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
Vanninen,
P.,
Var3ainen,
H.
&
Pöllänen,
S.
(2014).
The
Openforest
portal
as
an
open
learning
ecosystem:
Co-­‐developing
in
studing
of
a
mul>disciplinary
phenomenon
in
a
cultural
contexts.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Educa>onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2014).
IADIS
Press.
Liljeström,
A.,
Var3ainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-­‐year
teacher
educa>on
students
reflec>ons
and
interpreta>ons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
prac>ces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2013).
IADIS
Press.
53-­‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
Var3ainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educa>on:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
Educa>on.
Proceedings
of
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2013).
IADIS
Press.
111-­‐114.
Var3ainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspec>ves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
Educa>onal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-­‐862.
Var3ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
Par>cipant-­‐led
photography
as
a
media>ng
tool
in
object-­‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-­‐88.
Var3ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Reflec>ons
of
design-­‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
interna>onal
perspec>ve.
Journal
of
Teacher
Educa>on
for
Sustainability,
15
(1),
43-­‐53.
Var3ainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-­‐oriented
pedagogy
for
technology-­‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
Var3ainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-­‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
Publica>ons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
Disserta>ons
in
Educa>on,
Humani>es,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
Var3ainen,
H.
(2014).
Designing
par>cipatory
learning.
In
P.
Kommers,
T.
Issa,
T.
Issa,
D-­‐F.
Chang
&
P.
Isaías
(Eds.),
Proceedings
of
the
Interna>onal
Conference
on
Educa>onal
Technologies
(ICEduTech
2014)
and
The
Interna>onal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
Educa>on
(STE2014).
IADIS
Press.
Var3ainen,
H.
(2015).
Osallistavan
oppimisen
uudelleenmuotoilua.
Teoksessa
J.
Julkunen
(Toim.)
Porrassalmi
VIII.
Etelä-­‐Savon
kulLuurin
vuosikirja
2015.
Var3ainen,
H.,
Pöllänen,
S.,
Liljeström,
A.,
Vanninen,
P.
&
Enkenberg,
J.
(submiLed).
Designing
connected
learning:
Emerging
learning
systems
in
a
crai
teacher
educa>on
course.

44. Balsamo,A. (2010). Design. International Journal of Learning and Media, 1(4), 1–10.
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century
skills (pp. 17–66). NewYork: Springer.
Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.
Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).
Cambridge: Cambridge University Press.
Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html
Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).
NewYork:Taylor & Francis/Routledge.
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY.
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-
Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and
Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713
Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts
(Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.
Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science
Education, 8(1), 51–86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and
Information Technologies, 9(3), 583–601.
Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58.
Oivallus loppuraportti (2011). Saatavilla: http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,
tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.
Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft
Science, 20(3), 33-49.
Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.
Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161
Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New
York: Cambridge University Press.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and
teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer.
Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design
Education, 20(2), 109–136.
Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,
26(1), 53–64.
Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:
Blackwell Publishing.
kirjallisuutta