Dop

2,220 views

Published on

Design-suuntauntueen pedagogiikan taustaa, olemus ja kokemuksia käytännössä

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
2,220
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1,570
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Dop

  1. 1. Design-suuntautunut pedagogiikka Jorma Enkenberg Professori (Emer.) jeeberg@gmail.com @jormaenkenberg (Twitter) Mikkeli 15.11.2012 1
  2. 2. 2 ”Creativity and imagination are the key elements of 21st century learning.” (Thomas&Brown, 2011) Mikkeli 15.11.2012
  3. 3. 3 Vallitsevista pedagogisista käytänteistä Riippumatta siitä, mistä maasta tai maanosasta oli kysymys, kolme yleisintä pedagogista käytäntöä olivat: Monisteiden täyttäminen Samatahtinen ja samassa toimintojen seuraannosa tapahtuva työskentely Osallistuminen lopussa kokeeseen (Law, Pilgrum & Plomp, 2008) Mikkeli 15.11.2012
  4. 4. 4 Mitä oppijat preferoivat? Englannissa (v. 2008) 15-vuotiaita pyydettiin nimeämään kolme heidän toiveitaan parhaiten vastaavaa oppimistapaa. Tulos: Ryhmissä opiskelu (55 %) Käytännön asioiden tekeminen (39 %) Ystävien kanssa opiskelu (35 %) Tietokoneen käyttö (31 %) Yksin työskentely (21 %) . Opettajan opettaminen (20 %) Mikkeli 15.11.2012
  5. 5. 5 Koulun todellisuus Kouluissa yleisimmin esiintyviä oppimisen muotoja olivat: Kirjasta ja taululta kopiointi (52 %) Opettajan puheen kuuntelu (35 %) Luokkakeskustelu (29 %) Muistiinpanojen tekeminen opettajan selittämisen pohjalta (25 %) Työskentely tietokoneympäristössä (16 %) Mikkeli 15.11.2012
  6. 6. 6 Yleistyksiä Koulut ja oppilaitokset näyttävän jakavan samat ja vaikeasti muutettavissa oleva kulttuuriset peruskäytännöt (vrt. polkuriippuvuus) Tutkimus ja käytäntö näyttävän loittonevan kaiken aikaa toisistaan (oppilaitosten ongelmien ratkaisu tapahtuu harvoin tutkimusperustaisesti) Oppilaitoksia leimaa konservatiivisuus ja pyrkimys ongelmien eteen tullessa paluu ”normaaliin” (vrt. oman edun varjelu) Mikkeli 15.11.2012
  7. 7. 7 Ajankohtaisia kysymyksiä Miten oppilaitokset saadaan kehittämään toimintaansa esim. suuntaan, johon tutkimus viestittää (vrt. oppimistutkimus)? Mitä lastemme ja nuorten tulisi tietää ja kyetä tekemään tulevaisuudessa (vrt. työ ja tulevaisuuden todennäköinen arki)? Mitä oppimisympäristöistä ja vastaavasti opetussuunnitelmasta tulisi ajatella (vrt. kehittyvä teknologia ja uudet ideat esim. yliopistosta)? Mikkeli 15.11.2012
  8. 8. 8 Koulun nyt ”Koulu on oppilaan ikään sidottu, opettaja-keskeinen prosessi, joka edellyttää oppilaan kokoaikaista läsnäoloa pakollisen opetussuunnitelman viitekehyksessä”. (Ivan Illich, 1971) Mikkeli 15.11.2012
  9. 9. 9 Toisaalta Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa meillä on käytettävissä välineitä, jotka sallivat muodolliset rajat ylittävän (vrt. oppilaitokset) kanssakäymisen, informaation jakamisen sekä yhdessä tapahtuvan työskentelyn. (Hannon 2009) Mikkeli 15.11.2012
  10. 10. Koulua ja opetusta koskevasta päätöksenteosta Poliitikot tekevät koulua koskevia ratkaisuja tutkimukseen perustumattomien uskomusten pohjalta (Schank (2011). Näitä ovat mm.: -kaikille samat oppiaineet, -oppilaiden ryhmittely iän perusteella, -pitäminen joitakin oppiaineita muita tärkeämpänä (matematiikka, luonnontieteet tai taideaineet), -siihen uskominen, että kaikilla oppilailla on lopulta samat tarpeet ja mielenkiinnon kohteet Mikkeli 15.11.2012 10
  11. 11. Koulun ja oppilaitosten ongelmiksi ovat muodostumassa (Thomas&Brown, 2011): Nykyinen opetuksen organisointi, em. oppilaiden iän mukainen ryhmittely, oppiainejakoinen opetussuunnitelma, samat sisällöt kaikille, samatahtisuus Oppilaiden luontaiset ja preferoimat oppimistavat Yhteiskunnan haluttomuus rahoittaa oppilaitoksia (kouluja) Neljä/viisi erilaista työuraa elämän aikana Opitun merkitys ja vaikutusten ennakointi (vrt. työhön/arkeen liittyvien ongelmien monimutkaisuus ja niiden systeeminen luonne) Mikkeli 15.11.2012 11
  12. 12. Design-suuntautunut pedagogiikka (Vartiainen, Liljestrom ja Enkenberg, in press) pyrkii - vastaamaan em. kritiikkiin ja ottamaan huomioon esim. oppijoiden luontaiset oppimistavat (vrt. Thomas&Brown ja Schank erityisesti) - sijoittamaan oppimisen ympäristöön, joka haastaa osaamis- ja innovaatiokeskeisille yhteisöille ominaisia taitoja (vrt. Scardamalia & Bereiter, ATCS21-projekti) - korostamaan poikkitieteellistä näkökulmaa ilmiöihin/oppimisen kohteisiin (vrt. Fischer) - tavoittamaan oppimisessa hiljaista, piilossa olevaa, asiantuntijayhteisöille ominaista tietoa - edistämään oppilaiden osallistumista paikallisille kulttuureille ominaisiin käytänteisiin (vrt. Jenkins ja muut, 2008 sekä Banks ja muut, 2006) Mikkeli 15.11.2012 12
  13. 13. 13 Joitakin design-suuntautunutta pedagogiikkaa organisoivia käsitteitä Design (prosessina) Merkitsee osallistumista kulttuurisiin, uudelleen tuottamisen käytänteisiin (practices of cultural reproduction; Balsamo, 2010) Oppimisaihio (learning object) Digitaalinen representaatio todellisesta ilmiöstä ja välineistä, jotka auttavat rakentamaan siitä tulkintoja ja merkityksiä. Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) Perustuu kollaboratiiviseen, luonto- ja kulttuuriympäristön todellisia kohteita ja ilmiöitä kuvaavien oppimisaihioiden suunnitteluun. Mikkeli 15.11.2012
  14. 14. Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) oppimisteoreettinen viitekehys Itseoppiminen 14 Osallistuminen yhteisön toimintaan Oppimiskäsitys Omat välineet Oppilas suunnittelijana Oppimisen konteksti Medioivat välineet Socsiaalinen media Mikkeli 15.11.2012 Yhteiskehittely Oppilas tutkijana
  15. 15. Design-suuntautuneen oppimisen suunnittelun periaatteita Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin, käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä (oppimisen prinsiippi) Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns. ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (epistemologinen prinsiippi) Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen prinsiippi) Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen prinsiippi) Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja teknologioita (teknologinen prinsiippi) Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä (toimijuuden prinsiippi) Mikkeli 15.11.2012 15
  16. 16. Oppimisympäristö Mikkeli 15.11.2012 16
  17. 17. Esimerkkejä oppijoiden rakentamista ohjaavista kysymyksistä (driven question), kun ilmiönä oli metsä Mikkeli 15.11.2012 17
  18. 18. 18 Esimerkkejä oppimisaihioista http://www.rajupusuwiki.fi/index.php/Etusivu Mikkeli 15.11.2012
  19. 19. Kehittelytyössä ja opettajien kursseilla mukana olleet opettajat ovat kokeneet lähestymistavan kiinnostavana, mielekkäänä ja nähneet siinä uusia mahdollisuuksia kehittää luutuneita käytäntöjään. Jotkut opettajat ovat jatkaneet edelleen menetelmän muokkaamista tai laajentaneet sen soveltamista uusille alueille. Oppilaat ovat poikkeuksetta toteuttaneet innolla oppimisprojekteja ja lopussa myös monesti ylpeillen esitelleet lopputuloksia sekä oppilastovereilleen että muille oppimisyhteisön jäsenille. DOP-oppimisprojekteissa kaoottisuus on toistuvasti järjestynyt itsestään. Yllättävää on myös ollut se, miten toimivia yhteistoiminnallista tiimeistä on lopulta tullut, vaikka niiden jäsenet ovat edustaneet niin erilaisia osaamisia sekä valmiuksia. Erityisvaikeuksia omaavia oppilaita on monesti ollut usein vaikea erottaa ryhmän muista jäsenistä. Kokemus osoittaa, että design-suuntautunut pedagogiikka voi tehokkaasti haastaa ja muuttaa niitä uskomuksia, joita meillä jokaisella tapaa olla siitä, miten oppimista ja opetusta tulee organisoida. Mikkeli 15.11.2012 19
  20. 20. 20 ”Education is a self-organizing system, where learning is an emerging phenomena.” (Sugata Mitra: http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven _education.html) A self-organizing system is not an organism that changes its structure as a function of its experience and environment but rather the system consisting of the organism and environment taken together. (Ashby, 1962) Mikkeli 15.11.2012
  21. 21. 21 Koulu/oppilaitos epäonnistuu usein koska se ei luota oppijoiden mahdollisuuksiin tai heidän kykyihinsä selviytyä monimutkaisista tilanteista. ”Everybody is a genius. But if you judge a fish by its ability to climb a tree, it will live out its whole life believing it is stupid”. (Albert Einstein) Mikkeli 15.11.2012
  22. 22. 22 Kirjallisuutta Ashby, W. R. (1962). “Principles of the self-organizing system,” in Principles of Self-Organization: Transactions of the University of Illinois Symposium, H. Von Foerster and G. W. Zopf, Jr. (eds.), Pergamon Press: London, UK, pp. 255-278. Banks, J. Au, K. Ball, P. Gordon, E. Gutierrez, K. Heath, S. Lee, C. Lee, Y. Mahiri, J. Nasir, N. Valdes, G. Zhou, M. (2007). Learning in and out of school in diverse environments. Life - long, Life -wide , Life -deep. The LIFECenter (The Learning in Informal and Formal Environments Center), Universityof Washington, StanfordUniversity, and SRI International. Bereiter, C. & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. In E.DeCorte, L. Verschaffel, N. Enstwistle & J van Merrienboer (Toim.) Powerful learning environments: Unravelling basic components and dimensions. Oxford: Elsevier Science. Brown, J.S., Adler, R. (2008). Minds on Fire. EDUCAUSE Review. January Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2008). Autenttinen oppiminen kehittää identiteettiä, Ostiensis, 14-17. Fischer, G. (2008). Transdisciplinary education and collaboration. Education in HCI in Education. Conbstribution to HCIC-2008. Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. (Deschooling society, 1971.) Suomentanut Aarne Valpola. Delfiinikirjat. Helsinki: Otava,. Law, N., Pelgrum, W. J., & Plomp, T. (Eds.). (2008). Pedagogy and ICT use in schools around the world: Findings from the SITES 2006 Study. Hong Kong: CERC, University of Hong Kong and Springer) Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2012). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education.(DOI) 10.1007/s11422-012-9416-0 National Education Technology Plan (2010).Transforming American Education. U.S. Department of Education. Office of Educational Technology. Mikkeli 15.11.2012
  23. 23. 23 Schank, R. (2011). Teaching minds. How cognitive science can save our schools. NY: Teachers College Press. Thomas, D.&Brown, J.S. (2011). A New Culture of Learning: Cultivating the Imagination for a World of Constant Change Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2011). Enlargement of Educational Innovation: An Instructional Model of the Case Forest Pedagogy. Proceedings of the 4th International Network-Based Education 2011 Conference The Social Media in the Middle of Nowhere. University of Lapland Publications in Education 25. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (arvioitavana). Emerging Learning Systems in Design-Oriented Education with Museum Learning Objects. Jätetty julkaistavaksi Educational Technology Research & Development-lehdessä. Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (submitted) Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning – an international comparison. Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (painossa).Introducing a design-oriented pedagogy to educate learners to meet the future needs. Journal of Universal Computer Science. Vartiainen, H.; Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2011). A Model for Design-Oriented Pedagogy to Educate Learners to Meet the Future Needs. Proceedings of the AcrossSpacess workshop in conjuction with the EC- TEL 2011. Palermo, Italy, Sebtember 2011. DOP-(Case Forest-)pedagogiikkaan liittyvää verkkomateriaalia: http://www.skogsstyrelsen.se/Projektwebbar/caseforest/Case-Forest-Pedagogy/ Mikkeli 15.11.2012

×