1. DOP! Henriikka OPEN Vartiainen
Polkuja UUTEEN OPSIIN OPPIMISEN LAAJENEVISSA YMPÄRISTÖISSÄ
2. KUUMA KYSYMYS
Mitä lastemme ja nuortemme
t u l i s i O P P I A , t i e t ä ä j a k y e t ä
tekemään tÄMÄN AJAN JA
T u l e va i s u u d e n y h t e i s k u n n a s s a ?
3. Kansalaisuus
‣Tieto
globaalista
‣Herkkyys
ja
kunnioitus
muita
kul4uureja
kohtaan
‣Osallistuminen
kestävän
kehityksen
edistämiseen
Henkiset ja moraaliset
luonteenpiirteet
‣Rehellisyys
‣Itsesäätely
‣Vastuullisuus
‣Sitkeys
‣Empa@a
‣Itseluo4amus
‣Omasta
hyvinvoinnista
huoleh@minen
‣Työurasuuntauneisuus
‣Elämisen
(arjen)
taidot
Kollaboraatio
‣Toisilta
oppiminen
‣Toisille
jakaminen
‣Toisen
ajatuksen
tai
ehdotuksen
edelleen
kehi4ely
‣Verkostoituminen
‣Myötäeläminen
‣Yhteenkuuluvuuden
tunteminen
Kriittinen ajattelu ja
ongelmanratkaisu
‣Projek@n
suunni4elu
‣Projek@n
toteutus
‣Ongelman
ratkaisu
‣Päätöksenteko
‣Digitaalisten
työvälineiden
hyödyntäminen
Luovuus ja mielikuvitus
‣Taloudellinen
ja
sosiaalinen
yri4eliäisyys
‣Uusien
ideoiden
tavoi4elu
ja
tuo4aminen
‣Toiminnan
johtaminen
Viestintä
‣Suullinen
vies@ntä
‣Kirjallinen
vies@ntä
‣Digitaalisten
työvälineiden
käy4ö
‣Taito
kuunnella
SYVÄLLINEN
OPPIMINEN
(Fullan
&
Langworthy,
2013)
4.
5. HAASTE
M i t e n e r i l a i s i a k o u l u j e n u l k o p u o l i s i a
y m p ä r i s t ö j ä - j a y h t e i s ö j ä , f y y s i s i ä
s e k ä v i r t u a a l i s i a , vo i d a a n
hyödyntää formaalissa
k o u l u o p p i m i s es s a n y k y i s t ä l a a j e m m i n
s e k ä t ava l l a , j o k a t u k e e t ä m ä n
v u o s i t u h a n n e n o p p i m i s e n j a
o s a a m i s e n e d i s t ä m i s e n t avo i t t e i t a ?
6.
7.
8. To
be
a
competent
participant
involves
the
mastery
of
a
range
of
tools
and
instruments
(Säljö,
2010)
11. Olemassa oleva a n k u l t t u u r i i n
s o s i a a l i s t u m i s e n s i j a a n n y k y a i k a a
l u o n n e h t i vat n o p e a s t i m u u t t u va y h t e i s k u n t a
ja ennakoimat o n t u l e va i s u u s . S e k ä
p a i k a l l i s e t e t t ä s u u r e t g l o b a a l i t o n g e l m at
haastavat j atkuva a n k u l t t u u r i s t e n
k ä y t ä n t e i d e n u u s i n t a m i s e e n s e k ä
RAJOJEN YLITTÄMISEEN
e r i l a i s e n o s a a m i s e n j a a s i a n t u n t i j u u d e n
hyödyntämiseksi
12. YHTENÄ KESKEISEN MUUTOKSEN
AJURINA ON OLLUT NOPEASTI
KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON
MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN
YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN
SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN
FORMAALIN KOULUTUKSEN
ULKOPUOLELLA
(Thomas
&
Brown,
2011;
Jenkins
ym.,
2008)
14. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
15. OSALLISTAVA KULTTUURI
MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA
TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE.
OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ
OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA
!
ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT
OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN
VIITOITTAMANA
OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA
RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA
RESURSSEJA
OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA
OPPIKIRJOIHIN
OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA
OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE
OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI
JULKI TUONUT
SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA
VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI
OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN
HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ
OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON
MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE
EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN
ERILAISUUS ON UHKA
OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA
SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI
(esim.
Jenkins
ym.,
2008
;
Thomas
ja
Brown,
2011;
NETP,
2010;
Enkenberg,
2014;
Bereiter
&
Scardamalia,
2003;
Scardamalia
ym.,2011;
Hakkarainen
ym.,
2013;
Eckert
ym.,
1997;
Wells,
2008;
Lemke,
2002;
Roth
ja
Lee,
2006
ym.)
KOULUKULTTUURI
16. THE PARTICIPATION GAP
” T h e u n e q u a l acces s t o t h e
o p p o r t u n i t i es , e x p e r i e n c es , s k i l l s ,
and knowledge that w i l l p r e p a r e
y o u t h f o r f u l l p a r t i c i p at i o n i n t h e
world of tomorrow”
Jenkins ym., 2008
17. ” m e i d ä n t u l i s i k y e t ä j atkuva s t i
uudistamaan toimintakulttuuriamme
o r g a n i s o i v i a k ä y t ä n t e i t ä j a
kasvattamaan lapsissamme taitoja,
jotka tämän mahdollistavat ”
prof. emeritus Jorma Enkenberg
18. OSALLISTAVA OPPIMINEN 2.1
!
prof. emeritus Jorma Enkenberg
• Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti
• Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä
• Tavoitteena harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa yhdessä tapahtuvan toiminnan
muodossa tutkimalla ilmiöitä ja etsimällä ratkaisuja ongelmiin
• Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset)
työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet
• Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien
muodostama ekosysteemi
• Ajattelu:
”thinking in redesigning”
19. va at e i t a k o u l u n t o imi n t a k u l t t u u r i n
muutokses t a o n es i t e t t y m o n es t a k i n
s u u n n a s t a , m u t t a e r i l a i s i a
o p p i m i s y m p ä r i s t ö j ä , - y h t e i s ö j ä j a
- v ä l i n e i t ä y h d i s t ä v ä l l e o p p i m i s e l l e o n
tarjolla hyvin vähän
OPPIMISTUTKIMUKSEEN
P E R U S T U V I A
OPETUSMALLEJA
22. ”Everybody is a
FISH
GENIUS
But if you judge a
by its ability to climb a tree, it
will live out its whole life
believing it is stupid.”
Albert Einstein
23. TAVOITE
Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) pyrkii
edistämään oppijoissa niitä
osaamisia, jotka tämän
mahdollistavat rakentavat
tulevaisuuden yhteiskunnassa
kansalaiselta ja työntekijältä
vaadittavia taitoja
24. Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan
OSALLISTAVA OPPIMINEN
(KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA)
DOP
Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina
VÄLINEET YHTEISKEHITTELY
(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT) (OPETUSMALLI)
Omat välineet
Oppijat suunnittelijoina
OPPIMISEN VIITEKEHYS
25. DOPOPPIMISEN KONTEKSTI
KOULUYHTEISÖ
(oppijat,
opePajat,
muu
henkilökunta)
YHTEISKEHITTELY
ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
(esim.
tutkijat,
museo-‐oppaat)
YHTEISÖÖN LIITTYMINEN
(esim.
Openmetsä)
AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ
TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET
(oppijoiden
oman
mielenkiinnon
suunnassa)
TODELLISEN MAAILMAN
KOHTEIDEN TUTKIMINEN
(esim.
ilmiötä
väliPävä
museoartefakX,
luontokohde)
JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT
(esim.
ilmiöön
tai
sitä
edustavaan
kohteeseen
liiPyvä
tutkimusdata,
oppijoiden
tuoPamat
digitarinat)
VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN
SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA
TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
(esim.
tutkimussuunnitelmat,
luonnokset
jne.)
AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA
TYÖSTÄMISEN VÄLINEET
(esim.
asiantunXjan
toimintaa
väliPävät
miPavälineet,
oppijoiden
omat
älypuhelimet)
VUOROVAIKUTUKSEN
VÄLINEET
(esim.
kommunikoinXin,
julkaisemiseen,
jakamiseen)
VÄLINEET KOHTEET TOIMIJAT
PÄIVÄKOTI/KOULU/
YLIOPISTO
LUONTO-JA
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
TEKNOLOGIA-YMPÄRISTÖ
26. DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI
Ilmiö kontekstissaan
Yhteisölliset resurssit
Työvälineresurssit
Informaatioresurssit
Oppimistehtävä
Kouluyhteisö
Perheet
Asiantuntijat
Harrastajat
Ajattelun
välineet
Tekemisen
välineet
Vuorovaikutuksen
välineet
DOP pyrkii sijoittamaan
oppimisen laajentuvaan ja
muuntuvaan oppimissysteemiin,
joka kannustaa kannustaa
oppilaita, opettajia ja
asiantuntijoita uutta luovaan
toimintaan.
Digitaalinen
media
Painettu media
Todelliset kohteet
27. DOP 1. ORIENTATION
1. ILMIÖN/HAASTEEN
ACTIVITIES !!
ARTIKULOINTI !!!
• Discussion about things that
interest in a forest
• Discussion about research
perspectives
• Studying the research narratives
and story analysis
• Selection and anchoring of
open challenge
4. GENERALIZATION 2. INQUIRY PLAN
3. INQUIRY
• Research perspective
• Forming ideas and selection of
research theme
Forming ideas and selection of
inquiry object
• Selection of inquiry tools
• Agreement on forms of work
• Arrival at Punkaharju
• Gathering of inquiry tools
• Carrying out the inquiry
• Discussion about inquiry
• Departure from Punkaharju
• Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
PUNKAHARJU
3. AINEISTON KERUU
4. RATKAISUN
RAKENTAMINEN JA
JAKAMINEN
• Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä
• Oppimista ohjaavan tehtävän
artikulointi ja kiinnittäminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Työskentely laajennetussa
oppijayhteisössä
• Tutkimusten suorittaminen
• Aineiston keruu (esim. video,
audio, kuvat, havainnoinnit,
haastattelut jne.)
• Kootun aineiston järjestäminen,
yhdistäminen ja analysointi
• Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
! JA YMPÄRISTÖ
2. KONTEKSTIN
SUUNNITTELU
!
OPETUSMALLI
http://www.openmetsa.fi/dopvideo
28. Luokanopettaja (6.lk): ”6. Luokkalaisten kanssa tutustuttiin metsäjaksoon
koska ympäristöopissa, fysiikka-kemiassa tulee metsät ja metsän käyttäminen
yhtenä isona, heti alotusjaksona”
Lastentarhanopettaja: ”Se lähti siitä kun eskarin vierestä kaadettiiin puita ja
kummankin ryhmän lapset oli nenä ikkunassa ja miettimässä et miksi se puu
kaadetaan ja minkä ikänen se on ja lähti hyvin luontevasti siitä lasten kysymyksistä ”
Lastentarhanopettaja (DOP kouluttaja): ” Mulla on ainakin noista monista
projekteista on se kokemus että sinne jää aina se sellainen joku siemen itämään, et
kun me haluttais tietää, kun sieniä oli tutkittu ja sitten niinku että no miten ne
käävät sitte, mistä ne käävät on tullu sinne puuhun, et aina olis joku… mihin voitas
lähtee seuraavaksi, et näissä on niinku tavallaan se, et se saattaa tulla näiltä
asiantuntijoiltakin mut se saattaa tulla myöskin tavallaan sen tekemisen ja kaikkien
näitten vuorovaikutusten ja niitten välineitten kauttakin, mutta siinä sen, tää
kokonaisuus on aika, sikäli nään sen sellasena ekosysteemisenä joka saattaa
pyöräyttää jonkin seuraavan syklin liikkeelle…”
ILMIÖ OPPIMISTEHTÄVÄ
OPETTAJA, OPS
OPPIJAT, LÄHIYMPÄRISTÖ
ASIANTUNTIJAT, TUTKIMUS
29. Luokanopettaja (1.lk): ”sit valittiin aiheeks vesi, josta eniten lapset keksi
kysymyksiä … ja sit niitä erityisesti kiinnosti uppoaminen ja kelluminen… et ne
oli sitten ne et mitä me lähettiin tutkimaan”
VANHEMMAT
Lastentarhanopettaja: ”siellä oli monilla lapsilla erilaisia kysymyksiä ja myö
pyydettiin myös vanhemmilta et jos lapset kysyy kotona jotain metsään liittyviä
kysymyksiä niin laittakaa Wilman kautta niitä meille… et myö pyritään, meillä oli
siis projektina tää koko vuoden ja myö pyrittiin vastaamaan niihin kaikkiin
kysymyksiin”
OPETTAJA, ASIANTUNTIJA
Luokanopettaja (6.lk): ”mullahan oli tyttöjä jotka heitti sitten siinä
metsäkysymyksessä et miks metsiä tuhotaan … ja alkuun nä aattelin et eihän nyt
tällästa voi … periaatteessa kysyä, mielessäni, mut onneks taas niinku aattelin et ei
pidä sensuroida … nehän aatteli kriittisesti ja niillähän oli tietty näkökanta mikä oli
varmaan tullu … ylipäätään mielikuvista maailmalta … ja sit mä
metsäasiantuntijoille kerroin etukäteen et on tän tyyppinen kysymys, että miettikää
miten hienosti te pystytte siihen vastaamaan … että koska musta sekin oli oivallus
että siis uskaltaa kysyä ”
TUTKIMUSKYSYMYKSET
OPPIJAT
30. YHTEISTYÖ, KOLLEGAT
Luokanopettaja (6.lk): ”hyvä projekti mutta se niinku se harmitti et
kollegat oli vähän sitä mieltä et .. tuota tää on menee aikaa ja ei pysty
niitä opsin perusteita noudattaa täysin ja jotenkin ollaan niin
orientoituneita siihen vanhoihin rakenteisiin ”
YHTEISTYÖ, ESIKOULU-PÄIVÄKOTI
Lastentarhanopettaja: ”ehkä ongelmakohtana sit ollu se että meillä
se tyssää siihen et me ollaan samassa rakennuksessa yhtenäiskoulun
kanssa, 1-9 jatkuu seinän takana, mutta se kuilu on silti siinä”
Luokanopettaja (2.lk): ”niin meillä oli oikein mukava yhteistyöprojekti eskareiden
kanssa jotka on siinä meidän koulun läheisyydessä … ja me saatiin eskareiden
henkilöstöresurssi käyttöön ja sitte koulun puolelta saatiin pädejä ja
tutkimisvälineitä ja se oli oikein hedelmällinen ja hieno, hieno mukava
kokonaisuus ”
RAKENNE
Yläkouluopettaja (aineenopettaja): ”Mää aattelisin mä oon yläkoulussa
opettajana niin että siellä se rakenne hankaloittaa… haluaisin kovasti toteuttaa
tällalailla monia juttuja mut sitten kun mulla on yks tunti viikossa sille yhdelle
ryhmälle niin se siinä on ”
YHTEISÖLLISET RESURSSIT KOULUYHTEI SÖ
31. Luokanopettaja (6.lk): ”ne (oppilaat) itte keksi heti et vois jotain metsuria tai
metsäkoneenkuskia tai sitten tällästä jotain metsäalan ihmistä haastatella ja sit
paikallinen metsänhoitoyhdistys, niin otin yhteyttä sinne ja sieltä sit alko avautuu
ne kontaktit ”
Lastentarhanopettaja: ”Meillä edellisenä vuotena oli ollu 5 vuotias mukana meillä
museoretkellä missä museoympäristöön tutustuttiin tohtori X seurassa ja hän muisti
että se oli niin mukava ja se ties niin paljon metsästä et voiskohan se lähtee meidän
kanssa uudestaan, niin hän kävi sitten”
Luokanopettaja (1.lk): ”kyllä yks isä oli ihan innoissaan kun se oli tyttärensä
kanssa ne oli oikeesti pohtinu sitä tiheys-käsitettä ja niinku yrittäny sitä avata …
niinku tälle tytölle et mitä se tarkottaa … et se isä oli taas ollu hirveen innoissaan
siitä kun ne oli yhessä tutkineet sitä ilmiötä siellä kotona”
!
Ympäristökasvattaja: ”pitäs käyttää vielä enemmänkin niinku just niitä lasten
harrastusryhmiä… … sen polun niinku käyttäminen hyväkseen et se menee
myös niinku … paitsi että vanhempiin mutta myös niinku lasten harrastuksien
puolelle mikä on niinku ikääänkuin sit sitä vapaa-aikaa ja koulusta irrallista”
!!
Luokanopettaja2 (2lk): ”joskus se asiatuntijahan löytyy siitä ryhmän sisältä……
jotenkin tuntuu et jo alakouluikäset on jo semmosii et ne on tosi harrastuneita
jostain asioista voi tietää tähtitieteestä esimerkiksi aivan valtavan paljon …
… sitä ei pidä unohtaa ”
!!
OPPIJAT HARRASTAJAT VANHEMMAT ASIANTUNTIJAT
YHTEISÖLLISET RESURSSIT LAAJENNETTU YHTEISÖ
32. PAINETUT ja DIGITAALISET RESURSSIT, TODELLISET KOHTEET,
MITTAUKSET, MALLIT, SIMULAATIOT
Luokanopettaja (6.lk): ”mentiin metsään ja siinä oli sitä ennen tietysti
haettu tietoo netistä, oppikirjoista ja sitten niitten omien kokemusten
perusteella”
Lastentarhanopettaja: ”myö keskityttiin ehkä mittaamaan ja sit meillä just
kun kaadettiin puita niin käytiin laskemassa niitä vuosirenkaita ja otettiin
puunympäryksestä mittaa ja vertailtiin tuota että kuinka pitkä on 40 vuotias
mänty ja kuin 40 vuotias joku toinen puu ja niin edelleen… ja sellasta
vertailua et sit löyty niitä erinäisiä aukkoja aukkoja sieltä puitten rungoista ja
myö tehtiin katottiin miten kuiva puu käyttäytyy et löydettiin niitä pieniä
pillejä sieltä ja miten se puu imee nestettä ja sit myö katottiin kasvatettiin
omia pieniä puita et katottiin miten pienestä siemenestä se puu lähtee
kasvamaan ja tammesta saatiin tammenterholla ja kuusen siemenestä
saatiin alkuja….”
INFORMAATIORESURSSI T
VÄL INEET
33. OPPIJAT, OPETTAJAT, VANHEMMAT
Luokanopettaja (1.lk): ”me tehtiin koulussa niitä tutkimuksia… pihalla ja sitten
tota …osa lapsista teki myöskin kotona myös niitä kellumis- ja uppoamiskokeita ja
raportoi niitä sitten, mitä tuloksia saivat ”
!
Luokanopettaja (1.lk): ”siihen sitten hankittiin tietoa, ne oli kotona
vanhempien avustuksella sitten etsineet tietoa … haastatelleet
vanhempia ja isovanhempia ja sitten tota netistä etsineet ja tietokirjoista,
mutta vanhempien avustuksella… koska on kuitenkin aika vaikeesta
ilmiöstä kysymys”
Lastentarhanopettaja: ”meillä joka kerta on joku lapsista valokuvaajana ja
sitten myöskin nää aikuiset jokainen työllistetty et joku kirjotti muistiin lasten
hyvät oivallukset koska sitä tulee jatkuvasti… vanhemmat, hyö kävi paljon
perheinä retkillä ja lähettivät sit meille sähköpostiin esimerkiksi Pakkalan petäjä
… hyö olivat käyneet katsomassa sitä ja mitanneet sen ympäryksen ja
lähettäneet sit valokuvia niin myös niinku hirmu paljon perheet sitoutu siihen
samaan projektiin ja tekivät siihen liittyviä retkiä”
INFORMAATIORESURSSI T
VÄL INEET
34. ” n ä ä y h t e i s ö l l i s e t r es u r s s i t o n s e m i k ä
t ä s s ä o n s e o i va l l u s … … t ava l l a a n s e e t
s i e l t ä t u l e e n i i n k u j o t a i n s e l l a i s t a m i t ä m e
e i v i e l ä t i e d e t ä j a j o t a k u k a a n m e i s t ä e i
osaa ajat e l l a , e i l a p s i e i k ä v ä l t t ä m ä t t ä
se amat ö ö r i a i k u i n e n t ä s s ä a s i a s s a va a n s e
t u l e e , s i t t u l e e j o t a i n u u t t a ”
!
Päiväkodinjohtaja
35. Kutsumme kaikkia
tutkimuksesta ja
opetuksen
kehittämisestä
kiinnostuneita
kasvattajia
liittymään
mukaan DOP-oppimisen
laajenevaan
verkostoon!
!!!!
TWITTER
‣Viserrä
meille
twi0eriin
@HenriikkaV
ja
jaa
DOP-‐kokemuksia,
‣
kysymyksiä
ja
projekteja
hastagilla
#dopnet
INSTAGRAM
‣Ja
kuvia
hastagilla
#dopnet
OPENMETSÄ
‣Osallistu
metsäoppimisen
resurssin
tuo0amiseen
@ EMAIL
‣Kirjoita
meille:
henriikka.var3ainen@uef.fi
36. Tule mukaan !
Metsä ja museo
OSALLISTAVANA
OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ -hanke
37. METSÄ JA MUSEO OSALLISTAVANA
OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ
Kohderyhmä: Savonlinnan seudun esiopetuksen ja perusopetuksen opetushenkilöstö & koulujen ja
esiopetuksen oppilaat
!
Hankkeen johto ja hallinnointi: Savonlinnan kaupungin sivistystoimi,
sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen
!
Hankeverkosto:
- Savonlinnan seudun perusopetuksen kouluja
- Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Savonlinnan kampus
- Metsämuseo Lusto, Punkaharju
- Metsäntutkimuslaitos, Punkaharju
- Suomen Metsäkeskus
!
Hankkeen tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on Savonlinnan opettajankoulutuksessa tutkimusperusteisesti kehitetyn
oppimisympäristön ja siihen kiinteästi liittyvän pedagogisen mallin (DOP) jalkauttaminen paikallisesti sekä
valtakunnallisesti
38. 1. ILMIÖN/HAASTEEN
• Processing of data and
interpreting of findings
• Reporting on the learning
project
• Evaluation of meaning of
project
ARTIKULOINTI !!!
3. DOP-PROJEKTIN
TOTEUTUS
5. Verkostotapaaminen,
kevät 2015
(konferenssi)
4. DOP-PROJEKTIN
JAKAMINEN
• DOP ja OPS keskustelut
• Verkoston muodostaminen
• Ekosysteemien jakaminen
• Työskentelysääntöjen laatiminen
• Oppimiskohteiden/ilmiön valinta
• Resurssien kartoittaminen
(informaatioresurssit, työvälineet,
yhteisölliset resurssit)
• Tutkimus-/toimintasuunnitelman
laatiminen
• Oppilaiden projektit
• Aineiston keruu (opepäiväkirja,
oppijoiden toiminnan
dokumentointi)
!•
Digitaalisen artefaktin
tuottaminen ja julkaiseminen
Openmetsässä
• Projektien esittely
seminaarissa (ITK)
KOULU
LAAJENNETTU
OPPIMISYHTEISÖ-
! JA YMPÄRISTÖ
2. DOP-PROJEKTIN
SUUNNITTELU
1. Verkostotapaaminen, syksy 2014
(seminaari 25.11.2014)
2. Verkostotapaaminen
3. Verkostotapaaminen
4. Verkostotapaaminen
1) Avausseminaari Ti 25.11.2014. Esitellään
hanketta, sen taustoja ja suunnitellaan pajaan
osallistuvien opettajien kanssa DOP-p
!rojektiaihioita.
2) DOP-yhteisö. Muodostetaan verkosto
(Connected professional community), jota yhdistää
jaettu kiinnostus opetuksen kehittämiseen ja uuden
OPS:n jalkauttamiseen. Verkosto pyrkii tukemaan
opettajien ammatillista kehittymistä sekä koulun
toimintakulttuurin muutosta kokoamalla yhteen
opettajat, tutkijat ja asiantuntijat. Verkosto-tapaamisia
on säännöllisesti koko hankkeen ajan ja
n!e järjestetään mukaan lähtevillä kouluilla.
3) DOP-oppimisprojektit. Mukaan lähtevät
opettajat toteuttavat oppimisprojektin omien
oppilaidensa kanssa. Projektien lähtökohtana toimii
DOP, sen keskeiset suunnitteluperiaatteet ja
toimintamalli. Oppimisprojektin suunnittelua ja
toteutusta tuetaan tarjoamalla opettajille:
• yhteiskehittelyverkosto (pedagoginen ja sosiaalinen
tuki; opettajat, tutkijat, asiantuntijat)
• teknologiaympäristö (Openmetsä) sekä tukea sen
käyttöön
• materiaali- ja matkatukea (opintovierailu
!Punkaharjulla, verkostotapaamiset, konferenssi)
4) DOP-tutkimus. Mukaan lähtevät opettajat
osallistuvat mallin yhteiskehittelyyn yhdessä
tutkijoiden kanssa ja sitoutuvat kokoamaan
tutkimusaineistoa projekteista:
•Pitämällä henkilökohtaista opettajapäiväkirjaa
• Osallistumalla ryhmäkeskusteluihin
(verkostotapaamisten nauhoitus)
• Dokumentoimalla oppijoiden projektia (esim.
oppilaiden tuottama materiaali, Openmetsä)
•!Mahdollisuus myös jatko-opintoihin
5) DOP-loppuseminaari. Opettajille tarjotaan
mahdollisuutta osallistua ja esitellä projekteja
(esitys/posteri) ITK-konferenssissa huhtikuussa
2015
39. O n n i s t u n e e l l e t y ö s k e n t e l y l l e
t i i m i s s ä o n o m i n a i s t a k a k s i a s i a a :
t e h t ä v ä t u l e e r at k a i s t u k s i j a
t i i m i n j ä s e n e t ovat t y y t y v ä i s i ä
t y ö s k e n t e l y t a p a a n , j o l l a r at k a i s u
t u o t e t a a n . T y ö s k e n t e l y s s ä a u t t a a
u s e i m m i t e n s e , e t t ä t y ö s k e n t e l y y n
l i i t t y v i s t ä s ä ä n n ö i s t ä s ov i t a a n
h e t i a l u s s a .
40. !!!
!
!
ITSE TYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET:
Miten
työtä
jaetaan
työryhmän
sisällä?
Kuka
ase0aa
deadlinet?
Mitä
tehdään,
jos
joku
lipeää
sovituista
aikatauluista?
Mitä
tehdään,
jos
jäsenillä
on
erilaisia
käsityksiä
lopputuloksen
laadusta?
Mitä
!
tehdään,
jos
jäsenillä
on
erilaisia
tapoja
työskennnellä?
TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Toimiiko
joku
työryhmän
vastuuhenkilönä?
Miten
ao.
henkilö
valitaan?
Kierrätetäänkö
vastuuta
(toivo0avaa)?
Mitkä
ovat
!
vastuuhenkilön
vastuut?
VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Milloin
viesHtään,
mitä
viesHtään
ja
millä
välineellä
sitä
toteutetaan
(esim.
kasvokkain,
sähköpos!
H,
FB,
twi0er)?
TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET
Mikä
on
itsekunkin
jäsenen
aikataulu?
Vastaako
joku
jäsenistä
tapaamisien
organisoinnista?
Missä
ja
milloin
tapaamiset
toteutetaan?
Mitä
tehdään,
jos
joku
myöhästyy?
Mitä
tehdään,
jos
joku
ei
tule
paikalle?
!
MUITA SOPIMUKSIA
Voivatko
jäsenet
nauKa
kahvia
tai
syödä
kokoontumisien
aikana?
Mitä
tapahtuu,
jos
joku
dominoi
keskustelua?
Mitä
tehdään,
jos
joku
ei
ole
tyytyväinen
työryhmän
työskentelyyn?
Miten
risHriidat
selvitetään?
!!!!! Työryhmätyöskentely onnistuu
todennäköisimmin, jos työryhmän jäsenet
oppivat tuntemaan toisensa ja toistensa
vahvuudet, työryhmällä on työskenlelyä
varten sovitut säännöt, työryhmällä on
vastuuhenkilö, työskentelyn aikana
viestintäkanavat pidetään avoinna sekä
työryhmä tietää, miten välttää
eteentulevia vaikeuksia.
TYÖSKENTELYSÄÄNNÖISTÄ SOPIMINEN
41. DOPOPPIMISTUTKIMUS
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Making
learning
whole:
an
instrucHonal
approach
for
mediaHng
the
pracHces
of
authenHc
science
inquiries.
Cultural
Studies
of
Science
EducaHon.
8
(1),
51-‐86.
DOI:
10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
EducaHon
and
InformaHon
Technologies.
DOI:10.1007/s10639-‐013
9284-‐6
Liljeström,
A.,
Var3ainen,
H.,
Vanninen,
P.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
First-‐year
teacher
educaHon
students
reflecHons
and
interpretaHons
about
sustainable
development
and
enhancing
learning
pracHces:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.)
Proceedings
of
the
InternaHonal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
EducaHon
(STE2013).
IADIS
Press.
53-‐63.
Vanninen,
P.,
Liljeström,
A.,
Var3ainen,
H,.
Enkenberg,
J.,
Pellikka,
I.
&
Pöllänen,
S.
(2013).
Forest
in
teacher
educaHon:
The
Open
Forest
portal
as
a
novel
resource
for
learning:
Teoksessa
T.
Issa,
N.
M.
Sharef,
T.
Issa
&
P.
Isaías
(toim.).
Sustainability,
Technology
and
EducaHon.
Proceedings
of
InternaHonal
Conference
on
Sustainability,
Technology
and
EducaHon
(STE2013).
IADIS
Press.
111-‐114.
Var3ainen,
H
&
Enkenberg,
J.
(2013).
Learning
from
and
with
museum
objects:
design
perspecHves,
environment,
and
emerging
learning
systems.
EducaHonal
Technology
Research
&
Development,
61(5),
841-‐862.
Var3ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2014).
ParHcipant-‐led
photography
as
a
mediaHng
tool
in
object-‐oriented
learning
in
museum.
Visitor
Studies,
17(1),
66-‐88.
Var3ainen,
H.
&
Enkenberg,
J.
(2013).
ReflecHons
of
design-‐oriented
pedagogy
for
sustainable
learning:
An
internaHonal
perspecHve.
Journal
of
Teacher
EducaHon
for
Sustainability,
15
(1),
43-‐53.
Var3ainen,
H.,
Liljeström,
A.,
&
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-‐oriented
pedagogy
for
technology-‐enhanced
learning
to
cross
over
the
borders
between
formal
and
informal
environments.
Journal
of
Universal
Computer
Science,
18(15),
2097–2119.
Var3ainen,
H.
(2014).Principles
for
Design-‐Oriented
Pedagogy
for
Learning
from
and
with
Museum
Objects.
PublicaHons
of
the
University
of
Eastern
Finland.
DissertaHons
in
EducaHon,
HumaniHes,
and
Theology.,
no
60.
University
of
Eastern
Finland,
2014.
42. kirjallisuutta
Balsamo,
A.
(2010).
Design.
Interna'onal
Journal
of
Learning
and
Media,
1(4),
1–10.
Binkley,
M.,
Erstad,
O.,
Herman,
J.,
Raizen,
S.,
Ripley,
M.,
&
Rumble,
M.
(2011).
Defining
21st
century
skills.
In
P.
Griffin,
B.
McGaw,
&
E.
Care
(Eds.),
Assessment
and
teaching
of
21st
century
skills
(pp.
17–66).
New
York:
Springer.
Dillon,
P.,
&
Howe,
T.
(2003).
Design
as
narraHve:
objects,
stories
and
negoHated
meaning.
Interna'onal
Journal
of
Art
and
Design
Educa'on,
22(3),
291-‐298.
Enkenberg,
J.
(2014).
Aika
muu0aa
nykyinen
toimintakul0uuri.
Saatavilla:
h0p://www.Hedeseura.es/2014/01/aika-‐muu0aa-‐nykyinen-‐
toimintakul0uuri.html
Enkenberg,
J.
(2014).
Oppimisen
tulevaisuus.
Saatavilla:
h0p://design-‐oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-‐tulevaisuus.html
Enkenberg,
J.
(2012).
Design-‐suuntautunut
pedagogiikka
-‐
mistä
se
nousee
ja
mitä
se
on?
Saatavilla:
h0p://design-‐oriented.blogspot.fi/
2012_06_01_archive.html
Hakkarainen,
K.,
Paavola,
S.,
Kangas,
K.,
&
Seitamaa-‐Hakkarainen,
P.
(2013).
Socio-‐cultural
perspecHves
on
collaboraHve
learning:
Towards
collaboraHve
knowledge
creaHon.
In
C.
Hmelo-‐Silver,
C.
Chinn,
C.
Chan
&
A.
O'Donnell
(Eds.),
Interna'onal
handbook
of
collabora've
learning
(pp.
57-‐73).
New
York:
Routledge.
Jenkins,
H.,
Clinton,
C.,
Purushotma,
R.,
Robison,
A.
J.,
&
Weigel,
M.
(2008).
Confron'ng
the
challenges
of
par'cipatory
culture:
Media
educa'on
for
the
21st
century.
Chicago,
IL:
John
D.
and
Catherine
T.
MacArthur
FoundaHon.
Retrieved
Jan
28,
2014,
from
h0p://www.nwp.org/cs/public/print/
resource/2713
Kumpulainen,
K.,
&
Lipponen,
L.
(2012).
Crossing
boundaries:
Harnessing
funds
of
knowledge
in
dialogic
inquiry
across
formal
and
informal
learning
environments.
In
P.
Jarvis,
&
M.
Wa0s
(Eds.),
The
Routledge
Interna'onal
Handbook
of
Learning
(pp.
112-‐125).
London
:
Routledge.
Liljeström,
A.,
Enkenberg,
J.,
&
Pöllänen,
S.
(2013).
The
case
of
design-‐oriented
pedagogy:
What
students’
digital
video
stories
say
about
emerging
learning
ecosystems.
EducaHon
and
InformaHon
Technologies.
doi:10.1007/s10639-‐013
9284-‐6
Paavola,
S.,
Engeström,
R.
&
Hakkarainen,
K.
(2012).
Trialogical
approach
as
a
new
form
of
mediaHon.
In
A.
Morsh,
A.
Moen,
&
S.
Paavola
(Eds.)
Collabora've
knowledge
crea'on:
Prac'ces,
tools,
and
concepts
(pp.
1-‐14).Ro0erdam:
Sense
Publishers.
Pöllänen,
S.,
&
VarHainen,
L.
(2013).
Forest-‐themed
learning
games
as
a
context
for
learning
via
collaboraHve
designing
of
crass.
Techne
Series:
Research
in
Sloyd
Educa'on
and
CraK
Science,
20(3),
33-‐49.
Scardamalia,
M.,
Bransford,
J.,
Kozma,
R.,
&
Quellmalz,
E.
(2011).
New
assessments
and
environments
for
knowledge
building.
In
P.
Griffin,
B.
McGaw,
&
E.
Care
(Eds.),
Assessment
and
teaching
of
21st
century
skills
(pp.
231–300).
New
York,
NY:
Springer.
Seitamaa-‐Hakkarainen,
P.,
Viilo,
M.,
&
Hakkarainen,
K.
(2010).
Learning
by
collaboraHve
design:
Technology-‐enhanced
knowledge
pracHces.
Interna'onal
Journal
of
Technology
and
Design
Educa'on,
20(2),
109–136.
Thomas,
D.,
&
Brown,
J.
(2011).
A
new
culture
of
learning:
CulHvaHng
the
imaginaHon
for
a
world
of
constant
change.
Lexington,
KY:
CreateSpace.
Vygotsky,
L.
S.
(1978).
Thought
and
language.
Cambridge,
MA:
MIT
Press.
