Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

DOP! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä

DOP! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä
Luentodiat /Henriikka Vartiainen
KOKEMÄKI 23.3.2016
Keuda, Sataedu & JAO

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

DOP! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä

  1. 1. DOP! DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä F T H e n r i i k k a Va r t i a i n e n KOKEMÄKI 23.3.2016 Keuda, Sataedu & JAO henriikka.vartiainen@gmail.com Designed by Freepik
  2. 2. DOP ! TYÖ PAJ APÄIVÄN OHJELM A JOHDATUS 21. VUOSISADAN OPPIMISEEN 
 TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄTAIDOT JA OSALLISTAVA OPPIMISKULTTUURI JOHDATUS DOP!-OPPIMISEEN MITÄ SE ON JA MITEN SE PYRKII VASTAAMAAN 21. OPPIMISHAASTEISIIN? PIENRYHMÄTYÖSKENTELY ! ILMIÖIDEN IDEARIIHI JA DOP! OPPIMISPOLKUJEN YHTEISSUUNNITTELU Kokemäki 23.3.2016 Designed by Freepik
  3. 3. tulevaisuuden Työelämätaidot? Designed by Freepik
  4. 4. 0 2 4 6 8 10 12 14 -2 -4 -6 -8 1969 1979 1989 1 9 9 9 MONIMUTKAINEN VIESTINTÄ Tietoa tai toimintapaa etsivä, selittävä tai luova vuorovaikutus ihmisten kanssa. Esim. toisten opettaminen, työkavereiden innostaminen, asiakkaan kohtaaminen palvelutilanteessa jne. ! ! Frank Levy and Richard J. Murnane (2005). How Computerized Work and Globalization Shape Human Skill Demands. MIT IPC Working Paper . ! MONIMUTKAINEN ONGELMANRATKAISU Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen, joihin ei ole olemassa sääntöihin pohjautuvaa vastausta. Esim. sairauden diagnosointi tapauksessa, jossa potilaan oireet vaikuttavat oudoilta tai huonosti toimivan auton korjaaminen tilanteessa, jossa tietokone ei kykene diagnosoimaan tai raportoimaan ongelmaa KEHOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT Fyysiset tehtävät, joihin liittyy tiettyjä säännönmukaisuuksia ja toistuvia (yksinkertaisia) liikesarjoja. Esim. pillereiden laskeminen ja pakkaaminen purkkeihin KEHOLLISET EI-RUTIINITEHTÄVÄT Fyysiset tehtävät, joita ei voida hyvin kuvata jos-sitten (If- Then) säännönmukaisuuksilla, sillä ne vaativat ympäristön havainnointia ja siihen suhteessa olevaa , usein hienovaraista lihaskontrollia . Esim. rekan ajaminen TIEDOLLISET RUTIINITEHTÄVÄT Rutiininomaiset ajattelutehtävät, joihin sisältyy säännönmukaisuuksia, esim. kuluraportin tekeminen, muodollisen lomakkeen täyttäminen tar arviointi. Voidaan usein tehdä tietokoneella. Economy-Wide Measures of Routine and Non-Routine Task Input: 1969 - 1998 TYÖNTEON VAATIMIEN OSAAMISTARPEIDEN KEHITYSTRENDI
  5. 5. 05 04 03 02 01 MERKITYKSEN ANTO Kyky löytää syvempiä merkityksiä siitä mitä on ilmaistu tai julkituotu (kriittinen ajattelu) IHMISSUHDETAIDOT Kyky olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa suoralla ja syvällisellä tavalla. Kyky aistia muiden reaktioita sekä heidän tavoitteitaan. UUTTA LUOVA JA JOUSTAVA AJATTELU Ajattelun ja toiminnan taitavuus (ongelma)tilanteessa. Kykyä ylittää tavanomaiset ajattelu- ja toimintatavat ratkaisuun pääsemisessä. MONIKULTTUURINEN OSAAMINEN Kyky toimia erilaisissa kulttuurisissa tilanteissa ja hyödyntää erilaista osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. LASKENNALLINEN AJATTELU Kyky kuvata käsitteellisesti (mallintaa) suuria tietomääriä, kyky ymmärtää aineistoja sekä tehdä niistä johtopäätöksiä VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄ http://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf 2020TULEVAISUUDENTYÖELÄMÄTAIDOT Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute Designed by Freepik
  6. 6. 10 09 08 07 06 MONIMEDIATAITO Kyky arvioida kriittisesti sisältöjä, joiden esittämisessä on käytetty eri medioita. Kyky hyödyntää viestinnässä eri medioita houkuttelevalla tavalla. RAJOJA YLITTÄVÄ OSAAMINEN Kyky ymmärtää eri tiedonalueisiin yhdistyviä ilmiöitä, käsitteitä ja toimintatapoja kokonaisvaltaisesti (systeemisesti) DESIGN-AJATTELU Kyky esittää ja kehittää työtehtäviä sekä työskentelyprosesseja niin, että tulos vastaa odotuksia. TOIMINNAN JA TIEDONKÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Kyky erottaa olennainen informaatio. Kyky ymmärtää miten tehostaa tiedonkäsittelyä ja toimintaa tilanteessa soveltamalla siihen eri työvälineitä sekä tekniikoita VIRTUAALINEN YHTEISTYÖ Kyky olla läsnä ja sitoutua työskentelemään tuottavasti virtuaalisen työryhmän jäsenenä VAPAASTI KÄÄNNETTYNÄ http://cdn.theatlantic.com/static/front/docs/sponsored/phoenix/future_work_skills_2020.pdf 2020TULEVAISUUDENTYÖELÄMÄTAIDOT Institute for the Future for the University of Phoenix Research Institute Designed by Freepik
  7. 7. I-OSAAMISPROFIILI ! • Syvä osaaminen ja tietämys (ko. ammatin erityiset tiedolliset ja taidolliset ydinosaamiset ja niiden kehittäminen) •Puurtaa yksin siilossaan tarkasti määriteltyyn työtehtäväänsä keskittyneenä ! EK, OIVALLUS 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus Designed by Freepik
  8. 8. T-OSAAMISPROFIILI! • Vertikaali: syvä osaaminen ja tietämys (ko. ammatin erityiset tiedolliset ja taidolliset ydinosaamiset ja niiden kehittäminen) ! • Horisontaali: laaja-alainen osaaminen ja innostuminen (asiantuntijuuden jakaminen, monialaisuus) EK, OIVALLUS, IMB 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus Designed by Freepik
  9. 9. ! Luovuus Design-ajattelu Yritteliäisyys Verkosto-osaaminen Nuotittomuus EK, OIVALLUS, IMB 2010; 2011; www.ek.fi/oivallus Tulevaisuuden työ muistuttaa jazz- improvisaatiota. Mukana on ryhmä toisiaan täydentäviä osaajia, joilla jokaisella on oma rooli ja vahvuutensa. Tavoite tiedetään, mutta siihen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. 
 Myöskään työtehtävät eivät ole tarkasti määriteltyjä. Välillä sooloillaan ja vetuvastuu voi vaihtua lennossa, mutta aina puhalletaan yhteen hiileen. Improvisointi, luovuus ja yhdessä tekeminen tarjoavat monia erilaisia mahdollisuuksia edetä kohti lopputulosta. (Sawyer, 2000; Oivallus) Designed by Freepik
  10. 10. AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ TUNTEMUKSIA IDEOITA Designed by Freepik
  11. 11. ! oppimiSen JA KoulutuKSEn HAASTEITADesigned by Freepik
  12. 12. ELÄMISEN TAIDOT ‣Kansalaisuus,  elämänura,  
 henkilökohtainen  ja  
 sosiaalinen  vastuullisuus   TYÖSKENTELYN VÄLINEET ‣Tieto-­‐  ja  vies7ntätekniikka     ‣Informaa7on  lukutaito TYÖSKENTELY-
 TAVAT ‣Kommunikoin7  ja   kollaboraa7o   AJATTELUTAVAT ‣Luovuus,  krii<nen   aja=elu,  ongelmanratkaisu,   päätöksenteko,  oppiminen   Binkley ym., (2011) 21.VUOSISADAN TAIDOT ATC21S 1 2 34 Designed by Freepik
  13. 13. KANSALAISUUS ! HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET VIESTINTÄ KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU KOLLABORAATIO ‣Taloudellinen  ja  sosiaalinen   yri=eliäisyys   ‣Uusien  ideoiden    tavoi=elu  ja   tuo=aminen   ‣Toiminnan  johtaminen ‣Rehellisyys   ‣Itsesäätely   ‣Vastuullisuus   ‣Sitkeys   ‣Empa7a   ‣Itseluo=amus   ‣Omasta  hyvinvoinnista   huoleh7minen   ‣Työurasuuntauneisuus   ‣Elämisen  (arjen)  taidot ‣Suullinen  vies7ntä   ‣Kirjallinen  vies7ntä   ‣Digitaalisten  työvälineiden  käy=ö   ‣Taito  kuunnella   ‣Projek7n  suunni=elu   ‣Projek7n  toteutus   ‣Ongelman  ratkaisu   ‣Päätöksenteko   ‣Digitaalisten  työvälineiden  hyödyntäminen   ‣Toisilta  oppiminen   ‣Toisille  jakaminen   ‣Toisen  ajatuksen  tai  ehdotuksen  
 edelleen  kehi=ely   ‣Verkostoituminen   ‣Myötäeläminen   ‣Yhteenkuuluvuuden  tunteminen ‣Tieto  globaalista   ‣Herkkyys  ja  kunnioitus  muita
  kul=uureja  kohtaan   ‣Osallistuminen  kestävän  
 kehityksen  edistämiseen SYVÄLLINEN OPPIMINEN Fullan  &  Langworthy  2013 LUOVUUS JA MIELIKUVITUS Designed by Freepik
  14. 14. UTELIAISUUS Kyky esittää kysymyksiä ja tutkia miten maailma toimi LUOVUUS Kyky tuottaa uusia ideoita ja soveltaa niitä käytännössä KRIITTISYYS Kyky analysoida informaatiota ja ideoita sekä tehdä perusteltuja argumentteja ja päätöksiä VIESTINTÄ Kyky ilmaista ajatuksia ja tuntei-
 ta selkeästi ja itsevarmasti erilai- sissa medioissa ja muodoissa YHTEISTYÖ Kyky työskennellä rakentavasti toisten kanssa MYÖTÄTUNTO Kyky tuntea empatiaa toisia kohtaan ja toimia sen mukaisesti MALTILLISUUS Kyky rakentaa yhteyksiä sisäisiin 
 tunteisiin ja kehittää henkilö-
 kohtaista harmoniaa ja tasapainoa KANSALAISUUS Kyky sitoutua rakentavasti yhteiskuntaan ja osallistua sitä ylläpitävään prosessiin 8KOMPETENSSIA SirKenRobinson(2015) Designed by Freepik
  15. 15. ”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan” (Sahlberg, 2010)
  16. 16. ”Mikäli haluamme, että opiskelijamme ja lapsemme hankkivat sen osaamisen, jota tarvitaan tietoperustaisissa, innovaatiokeskeisissä yhteisöissä ja organisaatioissa, meidän tulee sijoittaa oppiminen ympäristöön, jossa tuo osaaminen on toiminnan edellytys”. ! ! ! ! ! Bereiter, C., & Scardamalia, M. (2003). Learning to work creatively with knowledge. Teoksessa E. De Corte, L. Verschaffel, N. Entwistle, & J. van Merriënboer (Toim.), Unravelling basic components and dimensions of powerful learning environments. EARLI Advances in Learning and Instruction Series.
  17. 17. Elää päässä ja kirjoissa ”TIEDÄ MITÄ” explisiittinen tieto ”TIEDÄ MITEN” Elää ihmisissä ja heidän käytänteissää TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown ”TIEDÄ KUKA” hiljainen tieto
  18. 18. O S A L L I S T AVA O P P I M I N E N Syötä tekstiä kirjoittamalla Vygotsky 1978; Rogoff 1995; Wenger, 1998; Sfard, 1998; Wells, 2008; Cole & Engeström, 1993; Hakkarainen, 2010 ! ! !
  19. 19. NOPEASTI KEHITTYNYT TEKNOLOGIA ON MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN MUODOLLISEN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA   (Thomas  &  Brown,  2011;  Jenkins  ym.,  2008)
  20. 20. OSALLISTAVA KULTTUURI
  21. 21. OSALLISTAVA KULTTUURI MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE. ! ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
 (esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen   ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.)
  22. 22. OSALLISTAVA KULTTUURI MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE. OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA ! ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN
 OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI (esim.  Jenkins  ym.,  2008  ;  Thomas  ja  Brown,  2011;  NETP,  2010;  Enkenberg,  2014;  Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen   ym.,  2013;  Eckert  ym.,  1997;  Wells,  2008;  Lemke,  2002;  Roth  ja  Lee,  2006  ym.) KOULUKULTTUURI
  23. 23. ”EPÄTASA-ARVO, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuuksia osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden maailmaan” OSALLISTUMISEN KUILU Jenkins ym., 2008
  24. 24. ”meidän tulisi kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä ja kasvattamaan lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat” prof. emeritus Jorma Enkenberg
  25. 25. AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ TUNTEMUKSIA IDEOITA Designed by Freepik
  26. 26. DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 2.1 JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN
  27. 27. IDEA SUUNNITELMA RATKAISUEHDOTUS Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä vaadittavia taitoja TAVOITE
  28. 28. Albert Einstein NERO ”Jokainen on KALAN mutta jos tuomitset sen kyvystä kiivetä puuhun, voi se elää koko elämänsä uskoen olevansa idiootti.”
  29. 29. IDEA SUUNNITELMA RATKAISUEHDOTUS DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA ! • Pyrkii edistämään oppijoiden osallistumista paikalliselle kulttuurille ominaisiin käytänteisiin niitä kehittäen ja uudistaen
 ! • Oppimisen konteksti on koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien muodostama ekosysteemi
  30. 30. IDEA SUUNNITELMA RATKAISUEHDOTUS ! ! ! • Tavoittelee oppimisessa asiantuntijoille ominaista, heidän toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa ! • Korostaa syvällisen oppimisen edistämisen opettamisstrategioita (tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, 
 dokumentointi, useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.) 

  31. 31. IDEA SUUNNITELMA RATKAISUEHDOTUS ! • Oppimistoiminnan mahdollistajana uudet mediat, teknologiset työvälineet (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) sekä teknologian välittämät kulttuuriset käytänteet 

  32. 32. KEHITTÄMISEKSI YHTEISKEHITTELY (KOHTEELLISUUS) Rajojen ylittämiseen haastava KEHITTÄMISKOHDE (Bereiter  &  Scardamalia,  2003;  Scardamalia  ym.,2011;  Hakkarainen  ym.,  2013;  Enkenberg,  2014;  VarRnen,  Liljetsröm  &  Enkenberg,  2012;  Akkerman  &  Bakker;  2011)   Designed by Freepik Erilaisen taustan sekä osaamisen omaavat henkilöt työskentelevät yhteisen, jaetun kohteen/haasteen ! ! Korostaa rajojen ylittämistä, yhdessä tapahtuvaa suunnittelua, ideoiden ja osaamisen jakamista sekä toisilta oppimista 
 
 Tavoitteena on kehittää sekä syvällistä että laaja-alaista osaamista
  33. 33. OPISKELIJAT YHTEISKEHITTELIJÖINÄ OPISKELIJAT SUUNNITTELIJOINA OPISKELIJAT ARKKITEHTEINÄ Oppimisprojektin lähtökohtana aito, avoin ja merkityksellinen ongelma, haaste tai tarve, joka edellyttää rajojen ylittämistä ! ! ! Suunnittelun kohteena sekä lopputulos että keino, jolla sinne päästään (oppimisprojektin suunnittelu ja toteutus) 
 ! ! Oppimisen tiloja ja oppimisympäristöjä muotoillaan vastaamaan todellisia tarpeita sekä mielenkiinnon kohteita Korostaa opiskelijan aktiivista osallistumista! Designed by Freepik
  34. 34. KOULUYHTEISÖ 
 (oppijat,  opeLajat,  
 muu  henkilökunta) YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA 
 (esim.  tutkijat,  museo-­‐oppaat) YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim.  Openmetsä)   AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden  oman  mielenkiinnon  suunnassa) TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN 
 (esim.  ilmiötä  väliLävä  museoartefak>,   luontokohde) JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim.    ilmiöön  tai  sitä  edustavaan   kohteeseen  liiLyvä  tutkimusdata,   oppijoiden  tuoLamat  digitarinat) VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim.  tutkimussuunnitelmat,  luonnokset  jne.) AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET 
 (esim.  asiantun>jan  toimintaa  väliLävät   miLavälineet,  oppijoiden  omat  älypuhelimet) VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET (esim.  kommunikoin>in,  julkaisemiseen,   jakamiseen) TOIMIJATKOHTEETVÄLINEET PÄIVÄKOTI/KOULU/ YLIOPISTO LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ DOPOPPIMISEN KONTEKSTI Var$ainen,  H.  (2014).Principles  for  Design-­‐Oriented  Pedagogy  for  Learning  from  and  with  Museum  Objects.  Publica>ons  of  the  University  of   Eastern  Finland.  Disserta>ons  in  Educa>on,  Humani>es,  and  Theology.,  no  60.  University  of  Eastern  Finland,  2014.  
  35. 35. 0106 07 05 0304 02 (GLOBAALIN) KEHITTÄMISHAASTEEN TUNNISTAMINEN JA HAVAINNOINTI NÄKÖKULMIEN MUOTOILU (PAIKALLISEN) OSAAMISEN, RESURSSIEN JA TARPEIDEN SUUNNASSA KYSYMYSTEN JA TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN AINEISTON KOKOAMINEN, PROTOTYYPPIEN TEKEMINEN JA TESTAUS AINEISTON ANALYYSI AJATTELUN JA TOIMINNAN UUDELLEENMUOTOILU RATKAISUN RAKENTAMINEN , ARVIOINTI JA JAKAMINEN DESIGN- SYKLI
  36. 36. IDEA SUUNNITELMA RATKAISUEHDOTUS ILMIÖ Yhteisölliset resurssit Työväline- resurssit Informaatio- resurssit KEHITTÄMIS- HAASTE Kouluyhteisö Perheet Asiantuntijat Harrastajat Ajattelun välineet Tekemisen välineet Vuorovaikutuksen välineet Digitaalinen media Painettu media Paikalliset kohteet Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging   learning  ecosystems.  Educa>on  and  Informa>on  Technologies. DOP-INNOVAATIO EKOSYSTEEMI haastaa yhteisöjä ja instituutioita sitoutumaan pitkäkestoisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin, jotka tarjoavat tilaisuuksia, välineitä sekä verkostoja tietojen ja taitojen omaksumiseksi, joita 21. vuosisata kansalaisilta sekä työntekijöiltä edellyttää
  37. 37. AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ TUNTEMUKSIA IDEOITA
  38. 38. ! ! RAJAT YLITTÄVÄ KEHITTÄMIS- KOHDE PIENRYHMÄ- TYÖSKENTELY 1. Pohtikaa pienryhmissä globaaleja ilmiöitä 
 /kehittämiskohteita, joilla yhteys paikalliseen osaamiseen, resursseihin ja tarpeisiin.
 
 ! 2. Valitkaa edellä ideoitujen ilmiöiden/ kehittämiskohteiden joukosta se, jota rajat ylittävä oppimisprojekti voisi tarkastella. Tämän jälkeen lähtekää yhdessä suunnittelemaan luentomateriaalin tuella miten DOP! OPPIMISPOLKU voisi toteutua opiskelijoita  aktiivisesti osallistavalla ja 21.vuosisadan taitoja edistävällä tavalla. KS. MYÖS DOP! KÄSIKIRJA
  39. 39. EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN   =mallin   tarjoaminen   oppimisen   ympäristölle.   Oppiminen  pyritään  sijoiLamaan  laajentuvaan  ja  muuntuvaan  oppimissysteemiin,   joka   rakentuu   oppimistehtävästä,   oppimisyhteisöstä,   oppimisen   resusseista   ja   -­‐välineistä  sekä  niiden  yhdessä  muodostamasta  oppimisen  konteks>sta.         KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN  =tutustuminen  ilmiön  asiayhteyteen  (esim.  uu>seen,   leh>ar>kkeliin,     julkisuudessa   ilmiöstä   käytyyn   (verkko)keskusteluun,   tai   vierailemalla   luontokohteessa,   museossa,   sairaalassa,   palvelutalossa,   yrityksessä,   rakennetussa  ympäristössä  mm.)   ! PAIKAN MÄÄRITYS  =tuoLaa  vastauksen  kysymykseen  missä  ollaan  menossa   ! SUUNNAN OTTO  =antaa  vastauksen  kysymykseen  minne  on  mentävä  seuraavaksi   ja  miten  sinne  päästään   OPPIMIS/KEHITTÄMISTEHTÄVÄN MUOTOILU   =   Hyvälle   oppimistehtävälle   on   ominaista,  eLä  siihen  ei  ole  olemassa  yhtä  oikeaa  vastausta  tai  lopullista  ratkaisua.   Siihen   on   mahdollista   muotoilla   erilaisia   näkökulmia,   kysymyksiä   ja   ratkaisuehdotuksia.   Tutkimusta   korostavissa   oppimistehtävissä     oppimisen   ja   tutkimisen  kohteena  on  tyypillises>  todellisen  maailman  ilmiöt  ja  tuloksena  selitys   tai  kuvaus  ilmiön  käyLäytymisestä  (esim.  raporW).  Design  tehtävissä  lähtökohtana   on   tyypillises>   jokin   olemassa   oleva     ongelma   tai   kulLuurinen   käytäntö,   jolle   laaditaan  parantamis-­‐  tai  kehiLämisehdotus.  Design  tehtävissä  tuloksena  on  usein   jokin   materiaalinen,   digitaalinen   tai   käsiLeellinen   tuote   (esim.   käsityö,   näyLely,   parannusehdotus  olemassa  olevaan  toimintatapaan  jne).
 ! NÄKÖKULMAN VALINTA    =  ilmiötä/oppimistehtävää  tarkastellaan  rajat  yliLäen  ja   erilaisten  näkökulmien  (esim.  ekologinen,  sosiaalinen,  talous)  tai  toimijoiden  (esim.   hoitaja,  asiakas,  kuluLaja)  suunnista
 ! KEHITTÄMISKYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN  =  Hyvän  kehiLämiskysymyksen  oikean   muotoilun   löytäminen   on   usein   avain   sen   ratkaisemiseen.   Tosiseikkoja   etsivät   kysymykset  kohdistuvat  ilmiön    konkreeWsiin  sekä  ulkoises>  havaiLaviin  seikkoihin   (mitä,  missä,  milloin,  kuinka  monta  jne.)    Toiminnallista  eli  proseduaalista  7etoa   etsivät   kysymykset   kohdistuvat   ensisijaises>   ilmiön   käyLäytymiseen   (miten   jokin   toimii,  käyLäytyy,  miten  jonkin  asia  tehdään  jne.).    Ilmiön  selitystä  ja  systeemistä   luonneLa  etsivät  kysymykset  ovat  puolestaan  strategista  tai  kondi7onaalista  7etoa   etsiviä    (miksi  ja  millä    ehdoilla  jokin  asia  esiintyy/toimii,  miten  se  on  suhteessa     johonkin   muuhun   jne.)   Tosiseikkoja   etsivät   kysymykset   voivat   ohjauksen   tuella   kehiLyä   koh>   strategista   >etoa   etsiviä   kysymyksiä.   (Hakkarainen,   Lonka   &   Lipponen,  2004).
 ! AJATTELU     voi   merkitä   käytännössä   esim.   ideoin>a,   asiasta   keskustelua,   ennustamista,  aineiston  keräämistä,  asiantun>jan  tunnistamista,  siitä  pääLämistä   kenen   kanssa   työskennellä,   päämäärän   aseLamista,   luonnostelua,   jäsentelyä,   kuvaamista   asiaa   graafises>   (käsitekarLa,   miellekarLa   tai   puukaavio   esim.),   tutkimista,  tai  suunnitelmaan  laa>mista.  
 ! TEKEMINEN   (making),   ilmiön   tutkiminen   tai   olemassa   olevan   toimintatavan   uudistaminen   voi   näyLäytyä   mm.   leikkimisenä,   rakentamisena,   nikkaroin>na,   uuden  luomisena,  ohjelmoin>na,  kokeena,  osien  yhteen  kokoamisena,  kohteen  tai   rakennetun  hajoLamisena,  materiaalien  tai  toimintatapojen  testaamisena,  muiden   tekemisen  havainnoin>na,  ohjelmakoodin  lainaamisena  tai  jakamisena,  toiminnan   dokumentoin>na,   tuloksen   puuLeiden   tai   heikkouksien   poh>misena,   kysymysten   esiLämisenä  sekä  tuloksena  olevan  korjailuna.    
 ! Aja=elun   tai   toiminnan   parantamista   voi   auLaa   esim.   jatkamalla   tutkimuksia   edelleen,   keskustelemalla   ongelmista   tai   vaikeuksista   julkises>,   poh>malla   asiaa   kavereiden   tai   työryhmän   muiden   jäsenten   kanssa,   tarkastelemalla   ongelmaa/ toimintaa   jostain   uudesta   tai   toisen   henkilön   näkökulmasta,     käyLämällä   jotain   toista   materiaalia,   muuLamalla   yhtä   muuLuja   kerrallaan   ja   tutkimalla   sen   vaikutusta   ilmiöön,   poh>malla   sitä,   miten   vastaava   ongelma   tuli   ratkaistuksi   aiemmin,  etsimällä  vastaavia  ongelmia  tai  projekteja  interne>stä  tai  kirjallisuudesta   ja   analysoimalla   niitä,   kysymällä   asiantun>jalta,   välLämällä   hermostumista,   tekemällä  happihypyn  tai  vain  nukkumalla  yön  yli.       ! (vrt.  DOP-­‐käsikirja  sekä  Mar>nez,  S.  &  Stager,  G.  (2013)  Invent  to  Learn.  Making,   Tinkering,  and  Engineering  in  the  Classroom.  Construc>ng  Modern  Press  ajatuksia   ss.  52-­‐53) DESIGN-SUUNTAUTUNEESSA PEDAGOGIIKASSA
  40. 40. JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN ARVIOINTI DOP!-OPPIMISPROJEKTIN http://doppolkuja.blogspot.fi/
  41. 41. PAIKANMÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO • Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta tekemällä/toimintaa uudistamalla • Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä (esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.) • Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma) • Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen • Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu • Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa • Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai käyttäytymisestä • Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.) • Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista • Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä tavalla voimme löytää uutta tietoa • Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/henkilö toimii tai käyttäytyy • Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen • Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä kokeiluja • Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme 
 (esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla) • Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville • Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai asiantuntijalta) • Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä) • Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.) • Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.) • Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty) • Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa • Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?)
  42. 42. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINNIN MUOTO OPPIMISEN KOKEMINEN yksiLäinen  oppilas • itsearvioin>  (sitoutuminen) OPPIMISPROSESSI pienryhmä • havainnoin>    (opeLajan,   asiantun>jan  tulkinta)     • itsearvioin>    (pienryhmän   tulkinta) TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN digitarina   valkoinen  paperi • dokumenWanalyysi  (opeLajan   tulkinta,  asiantun>jan   tulkinta)  ja  vertaisarvioin>   (ilmiön  ymmärtäminen,   tutkimusten  teko,  aja=elu   jaaja=elun  aja=elu) DOP!
  43. 43. ! • Oppijan
 itsearviointi ! • esim. Google forms
 ! • Luokkakes- kustelu aineiston välittämänä
 ! ! OPPIMISEN KOKEMINEN
  44. 44. OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI (pienryhmä, opettaja, asiantuntija) ! • prosessia arvioi sekä opettaja (+asiantuntija) että pienryhmä itse (esim. keskustelu)
 ! • Keskustelun kohteena toiminnot, joita prosessista tavoiteltu 
 DOP-oppimisprosessin arviointi (vrt. DOP-oppimisen suunnitteluperiaatteet) Pienryhmän arviointi oppimisprosessista ja osallisuudesta Opettajan/ asiantuntijan havaintoja pienryhmän oppimisprosessista ja osallisuudesta Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen Ilmiön kuvaaminen käsitteillä Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen) Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen) Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/ kehittämiskohteiden hyödyntäminen Oppimiseen sitoutuminen (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys) Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti
  45. 45. • Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana ! • Iso valkoinen paperi, johon oppilaita pyydetään piirtämään ja/tai kirjoittamaan mitä tietävät tai olettavat tietävän ilmiöstä 
 ! ! TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Valkoisen paperin testi Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Making  learning  whole:  an  instruc>onal  approach  for  media>ng  the  prac>ces  of   authen>c  science  inquiries.  Cultural  Studies  of  Science  Educa>on.  8  (1),  51-­‐86.  DOI:  10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0
  46. 46. TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Digitarina/lopputuote ! • Vertaisarviointi • Opettajan arviointi • Asiantuntija
 -arviointi 
 ! !
  47. 47. AJATUKSIA KYSYMYKSIÄ TUNTEMUKSIA IDEOITA
  48. 48. prof. emeritus Jorma Enkenberg TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI
  49. 49. Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde) Koko koulun yhteinen yhteinen projekti
 (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt. monialaiset kokonaisuudet) Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.) Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö 
 (henkilökunta, kollegat) Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen (kouluyhteisö) Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne. (luokkayhteisö) Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva 
 laajennettu pedagoginen yhteistyö 
 (esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat) Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt 
 (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat) Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt, 
 tiedonala-asiantuntijat) Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa, ideoida yhdessä jne. Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi Projektikohtaiset teknologiat ja välineet Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä esim. rehtori esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi Toimintakulttuurin ekosysteemin 
 dokumentointi ja reflektointi Pedagogisen toiminnan 
 dokumentointi ja reflektointi Oman projektin ja oppimisen 
 dokumentointi sekä reflektointi INSTITUTIONAALINEN TASO KOULUTASO LUOKKATASO Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen Design-suuntautunutpedagogiikkakouluntoimintakulttuurinkehittäjänä
  50. 50. ! TEOREETTINEN JOHDATUS DOP!- OPPIMISEEN ! DOP! OPPIMISEN SUUNNITTELU DOP! -OPPIMISEN JAKAMINEN ! ! ! DOP! -OPPIMISEN TOTEUTUS ! ! KOULUN YHTEISEN ILMIÖN VALITSEMINEN JA OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU YHDESSÄ 
 OPPILAIDEN KANSSA OPPIMISPROJEKTIN SUUNNITTELU YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA! ! ! OPPIMISPROJEKTIN TOTEUTUS JA DOKUMENTOINTI YHDESSÄ 
 OPPILAIDEN KANSSA! ! Pre-test F2F- TAPAA- MISET KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN Post-test DOP!DESIGN_SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA DOP! KOULUTUSPOLKU JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN E-KYSELYT OPETTAJILLE:
 ENNEN: Käsitykset, ajatukset ja kysymykset koulun toimintakulttuurista JÄLKEEN: Oppijoiden toiminnan arviointi (ajattelun ja tekemisen välittyminen ja kehittely), yhteiskehittelyn kokeminen, käsitykset ajatukset ja kysymykset osallistavasta oppimiskulttuurista TEEMA 1 TEEMA 2 TEEMA 3 TEEMA 4 Designed by Freepik
  51. 51. Esi- ja alkuopetuksen projekteja • Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator- muodossa. ! • Tutkimusretki metsään KellarpellonVekkulit Projektin esittely ! • Vekarat eläinten jäljillä KellarpellonVekarat • Vesi KellarpellonVeijarit • Vesseleiden metsäretkikirja KellarpellonVesselit • Norppa lähellämme KellarpellonViikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja! • Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, KellarpellonVintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely! • !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina
 ! • Kärpässienet
 ! • Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla Perusopetuksen projekteja • Talvikalastusprojekti ! • Pettuleipäprojekti ! • Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä Book Creator -kirja. • Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk • Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk! ! Opettajaopiskelijoiden projekteja • Laukansaaren Torppa
 ! • Veteraanien ruokamuistot
 ! • Siirtolohkareen tarina
 ! • Naava-Räp DOP! OPPIMISPROJEKTEJA
  52. 52. Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP- oppimisen laajenevaan verkostoon! ! ! ! ! OPENMETSÄ ‣Osallistu  metsäoppimisen  resurssin  tuoLamiseen   TWITTER ‣Viserrä  meille  twiLeriin  @HenriikkaV  ja  jaa  DOP-­‐kokemuksia,   ‣  kysymyksiä  ja  projekteja  hastagilla    #dopnet @ EMAIL ‣Kirjoita  meille:  henriikka.var$ainen@uef.fi INSTAGRAM ‣Ja  kuvia  hastagilla    #dopnet
  53. 53. DOPOPPIMISTUTKIMUS Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Making  learning  whole:  an  instruc>onal  approach  for  media>ng  the  prac>ces  of  authen>c  science  inquiries.   Cultural  Studies  of  Science  Educa>on.  8  (1),  51-­‐86.  DOI:  10.1007/s11422-­‐012-­‐9416-­‐0   Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  The  case  of  design-­‐oriented  pedagogy:  What  students’  digital  video  stories  say  about  emerging  learning   ecosystems.  Educa>on  and  Informa>on  Technologies.  DOI:10.1007/s10639-­‐013  9284-­‐6   Liljeström,  A.,  Enkenberg,  J.,  Vanninen,  P.,  Var$ainen,  H.  &  Pöllänen,  S.  (2014).  The  Openforest  portal  as  an  open  learning  ecosystem:  Co-­‐developing  in  studing  of  a   mul>disciplinary  phenomenon  in  a  cultural  contexts.    In  P.  Kommers,  T.  Issa,  T.  Issa,  D-­‐F.  Chang  &  P.  Isaías  (Eds.),  Proceedings  of  the  Interna>onal  Conference  on   Educa>onal  Technologies  (ICEduTech  2014)  and  The  Interna>onal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  Educa>on  (STE2014).    IADIS  Press.   Liljeström,  A.,  Var$ainen,  H.,  Vanninen,  P.,  Enkenberg,  J.,  &  Pöllänen,  S.  (2013).  First-­‐year  teacher  educa>on  students  reflec>ons  and  interpreta>ons  about   sustainable  development  and  enhancing  learning  prac>ces:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.)  Proceedings  of  the  Interna>onal  Conference  on   Sustainability,  Technology  and  Educa>on  (STE2013).  IADIS  Press.  53-­‐63.   Vanninen,  P.,  Liljeström,  A.,  Var$ainen,  H,.  Enkenberg,  J.,  Pellikka,  I.  &  Pöllänen,  S.  (2013).  Forest  in  teacher  educa>on:  The  Open  Forest  portal  as  a  novel  resource   for  learning:  Teoksessa  T.  Issa,  N.  M.  Sharef,  T.  Issa  &  P.  Isaías  (toim.).  Sustainability,  Technology  and  Educa>on.  Proceedings  of  Interna>onal  Conference  on   Sustainability,  Technology  and  Educa>on  (STE2013).  IADIS  Press.  111-­‐114.   Var$ainen,  H  &  Enkenberg,  J.  (2013).  Learning  from  and  with  museum  objects:  design  perspec>ves,  environment,  and  emerging  learning  systems.  Educa>onal   Technology  Research  &  Development,  61(5),  841-­‐862.     Var$ainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2014).  Par>cipant-­‐led  photography  as  a  media>ng  tool  in  object-­‐oriented  learning  in  museum.  Visitor  Studies,  17(1),  66-­‐88.   Var$ainen,  H.  &  Enkenberg,  J.  (2013).  Reflec>ons  of  design-­‐oriented  pedagogy  for  sustainable  learning:  An  interna>onal  perspec>ve.  Journal  of  Teacher  Educa>on  for   Sustainability,  15  (1),  43-­‐53.     Var$ainen,  H.,  Liljeström,  A.,  &  Enkenberg,  J.  (2012).  Design-­‐oriented  pedagogy  for  technology-­‐enhanced  learning  to  cross  over  the  borders  between  formal  and   informal  environments.  Journal  of  Universal  Computer  Science,  18(15),  2097–2119.   Var$ainen,  H.  (2014).Principles  for  Design-­‐Oriented  Pedagogy  for  Learning  from  and  with  Museum  Objects.  Publica>ons  of  the  University  of  Eastern  Finland.   Disserta>ons  in  Educa>on,  Humani>es,  and  Theology.,  no  60.  University  of  Eastern  Finland,  2014.     Var$ainen,  H.  (2014).  Designing  par>cipatory  learning.  In  P.  Kommers,  T.  Issa,  T.  Issa,  D-­‐F.  Chang  &  P.  Isaías  (Eds.),  Proceedings  of  the  Interna>onal  Conference  on   Educa>onal  Technologies  (ICEduTech  2014)  and  The  Interna>onal  Conference  on  Sustainability,  Technology  and  Educa>on  (STE2014).    IADIS  Press.   Var$ainen,  H.  (2015).  Osallistavan  oppimisen  uudelleenmuotoilua.  Teoksessa  J.  Julkunen  (Toim.)  Porrassalmi  VIII.  Etelä-­‐Savon  kulLuurin  vuosikirja  2015.   Var$ainen,  H.,  Pöllänen,  S.,  Liljeström,  A.,  Vanninen,  P.  &  Enkenberg,  J.  (accepted  for  publica>on).  Designing  connected  learning:  Emerging  learning  systems  in  a  crao   teacher  educa>on  course.  Design  and  Technology  Educa7on:  An  Interna7onal  Journal,  February  2016  
  54. 54. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). NewYork: Springer. Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46). Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press). NewYork:Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation.   In C. Hmelo- Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts (Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices, tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning, 26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford: Blackwell Publishing. kirjallisuutta

    Be the first to comment

    Login to see the comments

  • timorainio

    Mar. 22, 2016
  • JormaEnkenberg

    Mar. 23, 2016
  • lailabrocker

    Jan. 29, 2017

DOP! 21. vuosisadan osaamisen ja oppimisen edistäjänä Luentodiat /Henriikka Vartiainen KOKEMÄKI 23.3.2016 Keuda, Sataedu & JAO

Views

Total views

2,229

On Slideshare

0

From embeds

0

Number of embeds

969

Actions

Downloads

9

Shares

0

Comments

0

Likes

3

×