Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Vuonna 2020 haluamme päivittää megatrendien kokonaiskuvaa Suomen näkökulmasta: mitkä kehityskulut vaikuttavat voimakkaimmin tulevaisuuteemme ja minkälaisia jännitteitä eri megatrendien välillä on?
Yksittäistä megatrendiä tärkeämpää on ymmärtää kokonaiskuva ja trendien väliset jännitteet. Jännitteet ovat niitä kohtia, joissa kehityskulkujen suuntaan voi vaikuttaa ja siksi niistä pitäisi keskustella juuri nyt.
Nostamme viisi megatrendiä sekä niiden väliset jännitteet. Uutena esittelemme myös kolme metatrendiä eli kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia.
Megatrendit 2020:
1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3) Verkostomainen valta voimistuu
4) Teknologia sulautuu kaikkeen
5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
Metatrendit:
1) Postnormaalit ajat
2) Tunteet pelissä
3) Yhdessä erikseen
Megatrendit 2020 -tilaisuudessa 9.1.2020 avattiin uuden vuosikymmenen tärkeimpiä kehityskulkuja. Puhujina Sitrasta Katri Vataja, Mikko Dufva ja Jyrki Katainen, Väestöliitosta Anna Rotkirch ja Yleltä Robert Sundman sekä esiintyjänä Yeboyah.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Vuonna 2020 haluamme päivittää megatrendien kokonaiskuvaa Suomen näkökulmasta: mitkä kehityskulut vaikuttavat voimakkaimmin tulevaisuuteemme ja minkälaisia jännitteitä eri megatrendien välillä on?
Yksittäistä megatrendiä tärkeämpää on ymmärtää kokonaiskuva ja trendien väliset jännitteet. Jännitteet ovat niitä kohtia, joissa kehityskulkujen suuntaan voi vaikuttaa ja siksi niistä pitäisi keskustella juuri nyt.
Nostamme viisi megatrendiä sekä niiden väliset jännitteet. Uutena esittelemme myös kolme metatrendiä eli kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia.
Megatrendit 2020:
1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3) Verkostomainen valta voimistuu
4) Teknologia sulautuu kaikkeen
5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
Metatrendit:
1) Postnormaalit ajat
2) Tunteet pelissä
3) Yhdessä erikseen
Megatrendit 2020 -tilaisuudessa 9.1.2020 avattiin uuden vuosikymmenen tärkeimpiä kehityskulkuja. Puhujina Sitrasta Katri Vataja, Mikko Dufva ja Jyrki Katainen, Väestöliitosta Anna Rotkirch ja Yleltä Robert Sundman sekä esiintyjänä Yeboyah.
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Naudat, ilmasto ja ympäristö –seminaari
Järjestäjä: Luonnonvarakeskus (Luke)
Ajankohta: 21.1.2020 klo 9-17
Sijainti: Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali
Keskustelu naudan hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista käy polttavan kuumana. Mikä on naudan vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön? Onko vaikutus erilainen kotimaisella ja ulkomaisella naudalla? Onko tutkijoilla ratkaisuja naudan ilmasto- ja ympäristörasitteen vähentämiseksi? Voiko karjankasvatuksesta ruoantuotannossa olla jopa hyötyä ilmaston ja ympäristön kannalta?
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
SDP:n puoluekokous hyväksyi kesäkuussa 2008 viisi tulevaisuusohjelmaa, jotka käsitelevät sosialidemokratian uudistumista, suomalaisen työn tulevaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, henkistä hyvinvointia ja kulttuuria sekä toimivia kuntapalveluja.
Naudat, ilmasto ja ympäristö –seminaari
Järjestäjä: Luonnonvarakeskus (Luke)
Ajankohta: 21.1.2020 klo 9-17
Sijainti: Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali
Keskustelu naudan hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista käy polttavan kuumana. Mikä on naudan vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön? Onko vaikutus erilainen kotimaisella ja ulkomaisella naudalla? Onko tutkijoilla ratkaisuja naudan ilmasto- ja ympäristörasitteen vähentämiseksi? Voiko karjankasvatuksesta ruoantuotannossa olla jopa hyötyä ilmaston ja ympäristön kannalta?
Vuonna 2016 Sitran megatrendilistassa tarkastellaan maailman ja Suomen kehitystä kolmen suuren muutosvoiman kautta: kiihtyvällä tahdilla kehittyvän teknologian, globaalin ja arkisen keskinäisriippuvuuden sekä luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyyskriisin kautta. Katso lisää: www.sitra.fi/megatrends
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Terveyden tasa-arvon tulevaisuus, Juha Mikkonen 14.1.2015Demos Helsinki
Demos Helsinki associate Juha Mikkosen esitys Terveyden tasa-arvon tulevaisuus -briefingin julkaisutilaisuudessa 14.1.2015. Lue koko julkaisu osoitteesta: http://www.demoshelsinki.fi/julkaisut/terveyden-tasa-arvon-tulevaisuus/
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
3. #lukecircles
3
Kaupungistuminen
ja väestön kasvu
Alustatalous ja
big data
Geeniteknologian
murros
Uudet materiaalit ja
hyödykkeet
biokiertotaloudessa
Mahdollistajat
Megatrendit
Turvallisuuden
uudelleenmäärittely
Energian tuotannon
ja käytön murros
Biodiversiteetin
väheneminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä ja siihen
sopeutuminen
Globaalit politiikan
ja talouden murrokset
Työkulttuurin
murros
Luken strategiasta 2020-2025
6. 6
Trendit kertovat tulevaisuudesta – halusimme tai emme
1750 – 2010 sosioekonomiset mittarit ja muutos
Source: Steffen W et al. 2015. Planetary boundaries: Guiding
human development on a changing planet. Science 347
9. Kestäviä
pakkausratkaisuja
maailmanlaajuisiin
ongelmiin
• Missio: Tulevaisuuden pakkausratkaisujen tulee toimia
niin ihmisen, maapallon kuin liiketoiminnan hyväksi
• Haasteet: ruokapakkaukset ovat usein kertakäyttöisiä,
kuluttavat paljon uusiutumattomia luonnonvaroja ja
päätyvät maailmalla usein tienpenkoille ja valtameriin,
ruoan jakelu ja pakkaamisen tarve muuttuvat.
• STN:n 3+2- vuotinen Kestävän kasvun avaimet –
ohjelman hanke
• VTT:n, Luonnonvarakeskuksen, LUT-yliopiston ja Åbo
Akademin tutkijat
10. Mikä ainakin pitää muuttua 2050 mennessä
• Tarvitaan luonnonvarojen lukutaitoa
• Missiolähtöisyys puheista teoiksi. Muutoksentekjöitä eivät ole vain
maatalouden toimijat vaan myös hyvinvointialan ja koulutksen toimijat.
• Tieteidenväliset areenat lähtevät myös asenneareenoista.
• Systeeminen muutos vaatii nopeasti sovellettavaa osaamista: koulutus
ottaa harppauksen eri asteilla ja “ruoka tulee” koulunpenkille
oppiaineeksi läpäisevästi alasta riippumatta.
• Tutkimusta ja sovellettavaa tietoa seurannaisvaikutuksista. Esimerkiksi
EU- politiikan sääntelyn kerrannaisvaikutukista:
– Ruuan pakkaaminen + logistiikka+turvallisuus´+kannattavuus+.
Ympäristöjalanjälki+kulttuurinen kestävyys+?
• Asenne! Riski! Innovaatio! Ratkaisut eikä mutkuilu!
• Jos me emme tee , joku muu tekee.