VTT:n asiantuntijat ovat arvioineet, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa 80 %:n kasvihuonekaasupäästötavoitteet. EU:n tavoite on, että vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 % pienemmät kuin vuonna 1990. Hankkeellaan VTT haluaa avata keskustelun Suomen teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille.
Kaisa Oksanen, Valtioneuvoston kansliasta kertoo Tulevaisuusselonteosta ja työn murroksesta, Kaisa Oksanen (@kaiday). "Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta-raportin esittely Mikko Dufva (@mdufva), VTT Oy:lta ja
Mikko Hyttisen kommenttivuoro (@HyttinenMikko), Sitra
VTT:n asiantuntijat ovat arvioineet, millaiset mahdollisuudet Suomella on saavuttaa 80 %:n kasvihuonekaasupäästötavoitteet. EU:n tavoite on, että vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 % pienemmät kuin vuonna 1990. Hankkeellaan VTT haluaa avata keskustelun Suomen teknologiakehityksen mahdollisuuksista niin kotimarkkinoilla kuin cleantech-viennille.
Kaisa Oksanen, Valtioneuvoston kansliasta kertoo Tulevaisuusselonteosta ja työn murroksesta, Kaisa Oksanen (@kaiday). "Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta-raportin esittely Mikko Dufva (@mdufva), VTT Oy:lta ja
Mikko Hyttisen kommenttivuoro (@HyttinenMikko), Sitra
VTT on kehittänyt potilasturvallisuuden parantamiseksi asiakastarpeista lähtevän uuden johtamismallin, jossa jokaisella toimijalla on keskeinen rooli – myös potilaalla. Potilasturvallisuuden järjestelmälliseen parantamiseen on selkeä tarve niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Potilasturvallisuus ei parane vain sääntöjä lisäämällä. Tämä saattaa joskus monimutkaistaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja jopa heikentää turvallisuutta. Tarvitaan uudenlaista, mukautuvaa turvallisuuden johtamista. Asiakastarpeista lähtevää johtamismallia hyödynnetään jo Vaasan keskussairaalassa.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Sitra - Mistä Tulevaisuuden Suomi Rakentuu?Ville Tapio
Sitra avasi vuonna 2008 uusien ohjelma-aiheiden valmistelun sidosryhmillensä. Keskustelu toteutettiin yhteistyössä
Fountain Parkin Oy:n kanssa hyödyntäen verkkopohjaista haastattelutyökalua, jossa haastatteluun kutsutuilla oli mahdollisuus ehdottaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja sekä arvioida toisten
antamien ehdotusten merkittävyyttä. Kutsu verkkohaastatteluun lähetettiin 2150 henkilölle, joista 604 henkilöä osallistui. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja, ajatuksia ja näkökulmia kertyi
2474 kappaletta. Tähän raporttiin on kiteytetty verkkohaastattelun tulokset teemoittain.
Työterveyslaitoksen Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajan Kari-Pekka Martimon kommenttipuheenvuoro Miten varhaiseen tukeen voi puuttua - ennaltaehkäisy? Työterveysyhteistyöllä eteenpäin seminaarissa Helsingissä 9.6.2015
VTT on kehittänyt potilasturvallisuuden parantamiseksi asiakastarpeista lähtevän uuden johtamismallin, jossa jokaisella toimijalla on keskeinen rooli – myös potilaalla. Potilasturvallisuuden järjestelmälliseen parantamiseen on selkeä tarve niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Potilasturvallisuus ei parane vain sääntöjä lisäämällä. Tämä saattaa joskus monimutkaistaa terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja jopa heikentää turvallisuutta. Tarvitaan uudenlaista, mukautuvaa turvallisuuden johtamista. Asiakastarpeista lähtevää johtamismallia hyödynnetään jo Vaasan keskussairaalassa.
Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1– 2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tässä kalvosarjassa on esitelty yhdeksännen kyselyn tulokset.
Yhdeksäs työsuojelupaneelin kysely tehtiin marraskuussa 2017. Kysely lähetettiin Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 290. Kyselyn vastusprosentti oli n. 10 %. Paneeli antaa tietoa ajankohtaisista teemoista työelämässä.
Sitra - Mistä Tulevaisuuden Suomi Rakentuu?Ville Tapio
Sitra avasi vuonna 2008 uusien ohjelma-aiheiden valmistelun sidosryhmillensä. Keskustelu toteutettiin yhteistyössä
Fountain Parkin Oy:n kanssa hyödyntäen verkkopohjaista haastattelutyökalua, jossa haastatteluun kutsutuilla oli mahdollisuus ehdottaa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja sekä arvioida toisten
antamien ehdotusten merkittävyyttä. Kutsu verkkohaastatteluun lähetettiin 2150 henkilölle, joista 604 henkilöä osallistui. Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja, ajatuksia ja näkökulmia kertyi
2474 kappaletta. Tähän raporttiin on kiteytetty verkkohaastattelun tulokset teemoittain.
Työterveyslaitoksen Työterveysyhteistyön palvelukeskuksen johtajan Kari-Pekka Martimon kommenttipuheenvuoro Miten varhaiseen tukeen voi puuttua - ennaltaehkäisy? Työterveysyhteistyöllä eteenpäin seminaarissa Helsingissä 9.6.2015
Professori Heikki Hiilamon esitys Työn arvo ja asenne työhön juhlaseminaarissa Työterveysyhteistyössä eteenpäin 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Työsuojeluvaltuutettu Seppo Karjalaisen, Oulun teknisestä liikelaitoksesta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Apulaisylilääkäri Katinka Tuiskun, HUS/HYKS työkyvyntutkimuspoliklinikalta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Työterveyden dosentti Helena Mirandan Helsingin kaupungin Työterveyskeskuksesta esitys Työterveysyhteistyöllä eteenpäin juhlaseminaarissa 9.6.2015 Helsingissä Eteran Auditoriossa
Ylijohtaja Leo Suomaa, STM, esitys juhlaseminaarissa Työterveysyhteistyöllä eteenpäin 9.6.2015 Eteran Auditoriossa Helsingissä - Työterveyden Edistämisyhdistys ry ja Työterveyslaitos
Johtava asiantuntija Maarit Vartian esitys Mitä kiire aiheuttaa työyhteisön toimivuuteen ja työturvallisuuteen -seminaarissa Turvallisuus ihmisten toimintana 5.6.2014
Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monnin (TTK) esitys Organisaation rakenteiden kehittämisen näkökulma seminaarissa Turvallisuus ihmisten toimintana 5.6.2014
2. 217/06/2014 2
Turvallisuuskulttuuri – mitä se on?
§ Organisaatiot (tai muut ryhmittymät, jotka toimivat yhdessä pidempään) tapaavat
kehittää jossain määrin jaettuja tapoja ajatella toiminnan kannalta keskeisistä
asioista (kuten turvallisuudesta). He myös jakavat tapoja tuntea ja toimia (Schein
1985). Tätä jaettua merkitysjärjestelmää kutsutaan organisaation kulttuuriksi.
§ Nämä ajattelutavat, tunteet ja toimintamallit juurtuvat rakenteisiin ja vaikuttavat
organisaatiossa koko ajan – myös turvallisuuden kannalta olennaisissa
kysymyksissä:
§ Minkälaisia investointeja tehdään? Minkälaista teknologiaa otetaan käyttöön?
§ Minkälaista osaamista rekrytoidaan tai kehitetään?
§ Mikä on normaalia ja mikä poikkeavaa, mihin tarvitsee reagoida, mihin ei?
§ Mikä on oikea tapa toimia riskialttiissa tilanteissa ja onko suotavaa nostaa epävarmuudet
ja riskit puheeksi?
§ Turvallisuuskulttuurikäsite pyrkii kuvaamaan tätä ilmiötä:
organisaatioon kehittynyttä yleistä, jaettua, suurimmalta osalta
tiedostamatonta logiikkaa, jonka mukaan organisaatio toimii
suhteessa turvallisuuteen.
3. 317/06/2014 3
Turvallisuuskulttuurista
§ HUOM! Kulttuuri on siis ryhmä-/organisaatiotason ilmiö, ei yksilön
ominaisuus.
§ Kulttuuri kuitenkin vaikuttaa yksilöiden toimintaan voimakkaasti.
Yleensä ihmiselle on epäluontevaa toimia ryhmän normeja vastaan tai
muodostaa muista täysin riippumattomia mielipiteitä.
§ Turvallisuuden kannalta haasteellisen ja tärkeän kulttuurista tekee juuri
se, että kulttuurin jäsenet harvoin ovat tietoisia siitä, miten kulttuuri
heitä ohjaa – kulttuurin piirteille sokeudutaan, niitä ei kyseenalaisteta
“Organizations are defined by what they ignore – ignorance that is embodied in
assumptions – and by the extent to which people in them neglect the same kinds of
considerations" (Weick, 1998).
4. 417/06/2014 4
Turvallisuuskulttuuri – mistä se organisaatioon tulee?
§ Turvallisuuskulttuuri kehittyy organisaatioon pikku hiljaa huomaamatta organisaation
johdon ja henkilöstön ratkaistessa erilaisia sisäisiä ja ulkoiseen toimintaympäristöön
liittyviä käytännön haasteita
§ Turvallisuuskulttuuri ei kuitenkaan ole vain näkymätöntä, abstraktia tai “pään sisäistä”
asiaa. Ajattelutavat, tunteet ja toimintamallit juurtuvat konkreettisiin rakenteisiin ja
organisaation toimintaprosesseihin – jotka puolestaan raamittavat kulttuuria jatkossa
selvästi:
§ Työprosessit
§ Ohjeet
§ Organisaatiorakenne
§ Koulutukset…
§ Johdon rooli on, varsinkin nuoressa organisaatiossa, merkittävä
§ Kuitenkin, aina kehittyy myös paikallisia alakulttuureja henkilöstön keskuuteen tai
voimakkaan mielipidevaikuttajan ohjauksesta. Paikalliset erilaiset käsitykset ja
toimintamallit ovat väistämättömiä, eivätkä välttämättä huono asia turvallisuuden
kannalta
5. 517/06/2014 5
Turvallisuuskulttuuri – miksi siitä tuli keskeinen käsite?
Turvallisuuskulttuurikäsite omaksuttiin käyttöön
Tshernobylin 1986 onnettomuuden jälkeen IAEA:n
erityisasiantuntijaryhmän (INSAG-1) toimesta.
§ Ymmärrettiin, että kyseessä ei ollut puhtaasti tekninen vika
tai häiriö, vaan laitoksen suunnittelussa ja käytössä tehtiin
sekä vahingossa että tietoisesti riskialttiita ratkaisuja
§ Samaan aikaan organisaatiotutkimuksessa
organisaatiokulttuurikäsitteestä oli tullut muodikas
organisaation menestyksen tai epäonnistumisen selittäjä
§ INSAG 4(1991) määritteli turvallisuuskulttuurin
seuraavasti:
§ “that assembly of characteristics and attitudes in organizations
and individuals which establishes that, as an overriding priority,
nuclear plant safety issues receive the attention warranted by
their significance”
Kuva BBC, lähde http://news.bbc.co.uk/2/shared/spl/hi/guides/456900/456957/html/nn1page1.stm
6. 617/06/2014 6
6
Samaan aikaan toisaalla
Hyvin samanlaiset (kuin Tshernobylissä) organisatoriset,
sosiaaliset ja psykologiset ilmiöt vaikuttivat moneen
kuuluisaan onnettomuuteen 1980-luvun puolivälin jälkeen
1986
1988 1987
=> turvallisuustutkimuksessa tapahtui selkeä siirtymä
teknisestä turvallisuudesta ja inhimillisen virheen
ajasta ”turvallisuusjohtamisen” ja
”turvallisuuskulttuurin” aikakauteen
7. 717/06/2014 7
Käsitys siitä, mitä on turvallisuus, ja mihin turvallisuusjohtamisen tulisi
fokusoitua on muuttunut paljon 2000-luvulla
- negatiivisesta positiiviseen
(Hollnagel, 2008)
- +
Turvallisuus =
Kykyä onnistua
vaihtelevissa
olosuhteissa
Turvallisuus =
Virheiden / vaara-
tilanteiden
vähäisyys
Poista yksilöiden tai teknologian
virheitä ja toimintahäiriöitä niin
paljon kuin mahdollista
Rakenna barriereja, poista
käyttäytymisen vaihtelevuutta,
seuraa onnettomuustilastoja
Paranna organisaation kykyä
ennakoida ja monitoroida
vaaroja, vastata niihin ja oppia
tapahtuneesta
Ymmärrä organisaation
normaalia toimintaa
8. 817/06/2014 8
Hyvän turvallisuuskulttuurin kriteerit VTT:n DISC-
mallin (Design for Integrated Safety Culture) mukaan
(Reiman & Oedewald 2009, Oedewald, Pietikäinen & Reiman 2011)
Organisaatiolla on hyvä potentiaali turvallisuuteen kun:
1. Turvallisuus on organisaatiossa aito arvo, joka otetaan huomioon
päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa
2. Turvallisuus ymmärretään monimutkaiseksi ja systeemiseksi ilmiöksi
3. Vaarat ja perustehtävän vaatimukset ymmärretään hyvin
4. Organisaatio on tietoinen toiminnan epävarmuuksista ja valpas riskejä
kohtaan (mindfulness)
5. Vastuu kannetaan koko organisaation toiminnasta
6. Toiminta on organisoitu hallittavalla tavalla.
Turvallisuuskulttuurissa on kysymys organisaatiossa vallitsevasta kyvystä ja tahdosta
• ymmärtää turvallisuutta, vaaroja ja sitä, miten niitä voidaan ehkäistä sekä
• toimia turvallisesti ja estää vaaroja toteutumasta
(Reiman ym., 2008; Pietikäinen ym., 2008)
9. 9
Työprosessien hallinta
Turvallisuuden
ennakoiva
kehittäminen
Esimiestuki
turvalliselle
toiminnalle
Osaamisen
hallinta
Muutoksen
hallinta
Vahva
turvallisuus-
kulttuuri
Toiminta on organisoitu
hallittavalla tavalla
Turvallisuus
ymmärretään
monimutkaiseksi ja
systeemiseksi
ilmiöksi
Vastuu kannetaan
koko
organisaation
toiminnasta
Vaarat ja
perustehtävän
vaatimukset
ymmärretään
hyvin
Turvallisuus on organisaatiossa
arvo, joka otetaan huomioon
päätöksenteossa ja päivittäisessä
toiminnassa
Ulkopuolisten
toimijoiden hallinta
Organisaatio on
tietoinen toiminnan
epävarmuuksista ja
valpas riskejä kohtaan
Vaarojen
hallinta
Työn
edellytysten
hallinta
Turvallisuus-johtaminen
Strateginen
johtaminen
Kehittämisessä
oleellista:
Ulkokehän
toimintojen
johdonmukaisuus
ja suuntaaminen
kriteerejä kohti.
DISC-malli
10. 1017/06/2014 10
Lisälukemista
§ Hollnagel, E. (2008). Safety, Failures, Resilience, and Successes: Accentuate the Positive.
International Conference on Healthcare Systems Ergonomics and Patient Safety 2008 (HEPS).
Strasbourg, France. 25-27 June 2008.
§ Oedewald, P., Pietikäinen, E. & Reiman, T. (2011). 3. 2011:20 A Guidebook for Evaluating
Organizations in the Nuclear Industry - an example of safety culture evaluation. Swedish
Radiation Safety Authority, Research Report 2011:20. Ladattavissa www.ssm.se
§ Reiman, T. & Oedewald, P. (2008). Turvallisuuskriittiset organisaatiot – Onnettomuudet, kulttuuri
ja johtaminen. Helsinki: Edita.
§ Reiman, T. & Oedewald, P. (2009). Evaluating safety critical organizations. Focus on the nuclear
industry. Swedish Radiation Safety Authority, Research Report 2009:12. . Ladattavissa:
www.ssm.se
§ Reiman, T., Pietikäinen, E. & Oedewald, P. (2008). Turvallisuuskulttuuri. Teoria ja arviointi. VTT
Publications 700. VTT, Espoo.
§ Schein, E. (1985). Organizational culture and leadership. 1. painos. San Francisco: Jossey-
Bass.
§ Weick. K.E. (1998). Foresights of failure: an appreciation of Barry Turner. Journal of
Contingencies and Crisis Management, 6, 72-75.