AIKOPA, Kajaani 5.4.2013, Harto Pönkä

1. Sosiaalinen media yhteistyön
ja opetuksen tukena
Harto Pönkä,
5.4.2013

2. 1. Somen perusteet ja tilastoja
2. Yksilön ja ryhmän tukena
3. Hyödyllisiä some-palveluja
4. Haasteita ja ratkaisuja

3. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

4. Lähde: http://xkcd.com/802/

5. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

6. http://www.patientslikeme.com/

7. Ihmiset ovat klikkauksen
päässä toisistaan.

8. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

9. Sosiaaliset verkostot
Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat
syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät
on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa
kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat
klustereiden välille. myös dominoida
verkostoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisissa verkostoissa
on erilaisia suhteita, kuten: Ulkopuolisilla ei
kaveruus, seuraaminen, Kiinteät ryhmät
ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskus
tykkääminen, osallistuminen mutta he ovat silti
samoihin keskusteluihin jne. tarpeetontakin tietoa.
osa kokonaisuutta.

10. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla
Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/

11. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

12. Verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen ja
ryhmiin.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

13. Parvet ja verkostot
On sanottu, että tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä. Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

14. Mitä uutta sosiaalinen
Mitä uutta sosiaalinen
media tarjoaa?
media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita,
1.Verkkopalveluita,
välineitä
välineitä
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
verkostoja
verkostoja
3.Käyttäjien tekemiä
3.Käyttäjien tekemiä
sisältöjä, kanavan omille
sisältöjä, kanavan omille
tuotoksille
tuotoksille
4.Toimintatapoja, uuden
4.Toimintatapoja, uuden
toimintakulttuurin
toimintakulttuurin

15. Sosiaalinen media uudistaa
TOIMINTAKULTTUURIN
• Avoimuus, julkisuus,
jakaminen
• Keskustelun ja yhteistyön
arvostaminen
• Yhteisöjen hyödyntäminen ja
muiden auttaminen
• ”Alhaalta ylöspäin” -ilmiöt
• Verkkopalvelujen ja
yhteisöllisten menetelmien
luova hyödyntäminen
• Kokeilevuus, oppiminen

16. Toimintakulttuurin kehittyminen

17. Suomalaiset sosiaalisessa mediassa

18. Suomalaiset somessa (YLE)
1. Facebook
n. 2 100 000 aktiivista käyttäjää
2. Suomi24
n. 1 700 000 rek. käyttäjää
3. IRC-Galleria
n. 451 00 rek. käyttäjää
4. LinkedIn
n. 444 100 rek. Käyttäjää
5. Twitter
n. 300 000 rek. käyttäjää
6. Foursquare
n. 74 600 rek. käyttäjää
7. Google+
47 600 rek. käyttäjää
Huom. tässä on jätetty huomioimatta
mm. YouTube, Vimeo ja Flickr.
Lähde: Yle Uutiset, 5.3.2013,
http://yle.fi/uutiset/taalla_somelaiset_elavat_-_katso_lista_historiallisesta_facebookista_juuri_avattuun_pheediin/6518189

19. Facebookin suomalaisten
suurin ikäluokka on
21-vuotiaat,
joita on n. 61 000.
Tänä vuonna Facebookiin
on liittynyt “13-vuotiaana”
32 860 suomalaista
(57 % ikäluokasta) vaikka
elämme vasta alkuvuotta.
Viimeisen 1,5 vuoden aikana
suurin kasvu on tapahtunut
40-64-vuotiaiden kohdalla.
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/8514142040/in/photostream

20. Suomalaisia on Twitterissä reilusti yli 300 000,
mutta aktiivisia käyttäjätunnuksia vain n. 55 000.
Lähde: Toni Nummela (@toninummela), 2012-2013,
http://www.toninummela.com/blog/2012/05/suomessa-twitter-kayttajia-jo-yli-300.html ja http://www.toninummela.com/suomi-twitter/

21. 1. Somen perusteet ja tilastoja
2. Yksilön ja ryhmän tukena
3. Hyödyllisiä some-palveluja
4. Haasteita ja ratkaisuja

22. YKSILÖ YHTEISÖ
Kognitiiviset työkalut Yhteisölliset työkalut
tiedon prosessointi, tiedonrakentelu, jaettu
tiedonrakentaminen, asiantuntijuus, vastavuoroinen
käsitteellinen muutos ymmärtäminen
Henkilökohtainen Yhteisöllinen
oppimisympäristö oppimisympäristö
ajattelun jäsentäminen,
Sosiaalinen media
oppimisprosessin vaiheistaminen,
oppimisen työskentely- ja ryhmäprosessien
seuraaminen oppimisympäristönä tukeminen
Yhteisöresurssit
Sisältöresurssit
tiedonhaku, yhteisöllisesti
tiedonhaku, oppimateriaalien
tuotettu tieto, vertaistuki,
jakaminen
verkostoituminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/

23. Sosiaalinen media yksilön tukena
• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena
oppimisympäristönä
• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen
näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta
• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen,
verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen,
kysyminen
• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen
osallistumalla yhteisön toimintaan
• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin
jatke, tiedonhaku, jakaminen

24. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

25. http://twitter.com/hponka

26. http://www.tweetdeck.com/

27. Verkostojen hyötyjä
• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa
• Mitä se on:
– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen
– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät
– osallistun keskusteluihin
– saan tietoa
– välitän tietoa
– jaan tietoa
– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

28. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

29. Asiantuntija = asiantuntijayhteisön jäsen
• Tunnetko oman alasi verkostoja? Googlaa.
• Missä niistä olet jäsenenä, tai voisit liittyä?
• Ketkä ovat verkoston keskeisiä henkilöitä?
• Onko verkostossa mahdollisia tulevia työnantajia?
• Osallistumalla asiantuntijayhteisön toimintaan,
voit kehittää omaa asiantuntijuuttasi
• Lisäksi saat tuoretta tietoa ja tutustut alasi
ihmisiin

30. Opettajan henkilökohtainen oppimisympäristö ?
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

31. Sosiaalinen media opetuksen tukena

32. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen
tukemisen, unohda koko juttu!

33. Yhteisöllinen tiedonrakentelu
• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten
luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden,
luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)
• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on
ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen
ongelman ratkaiseminen.
• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään
(ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä
sekä heille itselleen että muille oppijoille.
(Lehtinen, 2003)
• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen:
ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

34. http://purot.net/

35. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

36. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

37. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

38. ”Tiedon luominen on
laadukkainta oppimista.”
Se tapahtuu ryhmissä.
Lisää aiheesta: http://etaopetus.wordpress.com/2011/11/17/aktivoi-oppijoita-osallistumaan-ja-luomaan-tietoa/

39. Ilmiöpohjainen opetus
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai
tutkivan oppimisen mallin mukaisesti
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

40. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

41. 1. Somen perusteet ja tilastoja
2. Yksilön ja ryhmän tukena
3. Hyödyllisiä some-palveluja
4. Haasteita ja ratkaisuja

42. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10 Nousussa
1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy
19. Word 57. Google kääntäjä
2. YouTube
20. Yammer 61. Flipboard
3. Google Docs/Drive
24. Scoopit 66. Instapaper
4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote
5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite
6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist
44. LiveBinders 90. MentorMob
7. Skype
45. Sharepoint 92. Doodle
8. PowerPoint
47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet
9. Facebook
10. Wikipedia
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

43. Videoita opetukseen
http://www.youtube.com/education

44. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

45. Blogi
http://www.23asiaa.net/

46. Kurssiblogit
• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä
blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä
linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja
syötteitä.
• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää
keskustelu- ja palautekanavana.
• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös
opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä
työskentelyalueena.
• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa
opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

47. Yhteisöllisiä dokumentteja
http://docs.google.com/

48. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

49. Wiki yhteistyöalustana
http://purot.net/

50. Wikien käyttötarkoituksia
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit

51. Käsite- ja miellekartat
http://www.mindmeister.com/

52. Jaetut esitykset
http://www.slideshare.net/

53. Doodlettaminen = vaihtoehtoäänestys
http://www.doodle.com/

54. Jaetut tiedostokansiot
https://www.dropbox.com/

55. Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina
http://www.pearltrees.com/

56. Visuaaliset linkkikokoelmat
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

57. Avointa opetusta Facebookissa
https://www.facebook.com/Senjaopettaa

58. Oppimisen resurssipankki
http://lemill.net/

59. Pedagoginen käytettävyys
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

60. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
Kurssin yhteinen jotain uutta
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median
sosiaalisen median yhteisöt osaksi
oppimisympäristö oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

61. Some-verkkoympäristön rakentaminen
• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on
helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja
oppimisympäristöjä
• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja
sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

62. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista

63. Suunnittele oppimispolku
Palaute
ja
lopetus
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata Tehtävä
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
Arviointi
on suunnitella, mitä Miten tuet
oppimisprosessia
vaiheita ja etappeja alusta loppuun?
polulla on Tehtävä
Aloitus

64. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä
Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:
http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

65. 1. Somen perusteet ja tilastoja
2. Yksilön ja ryhmän tukena
3. Hyödyllisiä some-palveluja
4. Haasteita ja ratkaisuja

66. ” 16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:
Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä
matkan varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle,
klikkaa firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi.
Sitten kun tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma
ole, kun olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta
meidän teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli
parempi sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.
Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/

67. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

68. http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

69. Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

70. Miten some-palveluita opetukseen?
• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.

71. Muista nämä!
• Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin
käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot,
jotta vältytään virheiltä.
• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot
(jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).
• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa
tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella
palveluntarjoajalle.
• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä
lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta
muihin kuin luotettaviin maihin.
• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät
käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa,
pysy kaukana palvelusta.
• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole
palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.
Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_
kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon, Elias Aarnio 9.11.2010

72. Muuta huomioitavaa
• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä
oppilaita julkiseen verkkopalveluun”
• Kuka omistaa yhdessä tehdyn teoksen
tekijänoikeudet?
• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua
tarvittaessa?
• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?
• Tehdäänkö varmuuskopioita, kuka tekee?
• Miten tätä kaikkea suunnitellaan ja ohjeistetaan?

73. Tekijänoikeuslaissa on 121 pykälää ja 458 sisäistä pykäläviittausta, kuva: http://tkvk.org/tekol.html (public domain)

74. http://creativecommons.org/choose/

75. OPH:n somen opetuskäytön suositukset
• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia
hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja
ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.
• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa.
Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä
opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun
hyödyntämiseen koulun toiminnassa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

76. Käytännössä: some osana mediataitoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

77. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

78. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,
http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

79. Katse eteenpäin:
1. Mitä voit tehdä itse?
2. Mitä voitte tehdä yhdessä?

80. Tulevaisuuden ennakointia:
http://www.slideshare.net/hponka/tulevaisuuden-oppimisymparistot

81. Facebook-ryhmiä opettajille
• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/237930856866/
• Etäopetus
https://www.facebook.com/groups/478695812189705/
• Tablet-laitteet opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
• Mobiili ammatillisessa
https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/
• Yrittäjyyskasvatus
https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

82. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/