Sosiaalinen media oppimisympäristönä

4,546 views

Published on

Harto Pönkä 14.9.2009, Oppimisympäristöt ja viestintä -opintojakso, Edutool-maisteriohjelma, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (http://let.oulu.fi/), Oulun yliopisto.

Published in: Education, Technology

Sosiaalinen media oppimisympäristönä

  1. 1. Sosiaalinen media oppimisympäristönä Oppimisympäristöt ja viestintä (5 op), 14.9.2009 Harto Pönkä Learning and Educational Technology Research Unit (LET)
  2. 2. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  3. 3. Nyt olemme täällä, mutta semanttinen web ei ole mullistanut maailmaa. Sosiaalinen media on.
  4. 5. Web as platform <ul><li>Web 1.0 </li></ul><ul><ul><li>WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee: ”Web 1.0 was all about connecting people.” </li></ul></ul><ul><li>Web 2.0 (Tim O’Reilly 2004) </li></ul><ul><ul><li>Ajax, JavaScript, XHTML, DOM </li></ul></ul><ul><ul><li>Käyttäjien ja yhteisöjen hyödyntäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>Sisältöjen jakaminen ja julkaiseminen </li></ul></ul><ul><ul><li>KISS-design = yksinkertaista ja käytettävää </li></ul></ul><ul><li>Webistä on tullut ohjelmien toiminta-alusta </li></ul><ul><li>Pohja sosiaaliselle medialle </li></ul>Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Web_2.0 ja http://arstechnica.com/business/news/2006/09/7650.ars
  5. 6. Nykyisiä kehityssuuntia <ul><li>Mobiilit web-palvelut </li></ul><ul><li>Kehittyneemmät web-palvelut, esim. Google Wave </li></ul><ul><li>Google Chrome OS –käyttöjärjestelmä (2010) </li></ul><ul><ul><li>Ensimmäinen WebOS: kaikki ohjelmat ovat netissä </li></ul></ul><ul><ul><li>Mihin enää tarvitaan offline-ohjelmia? </li></ul></ul><ul><li>Miniläppärit vs. älypuhelimet </li></ul><ul><li>Tiedonlouhinta, social computing, semantic web (joko nyt?) </li></ul><ul><li>6th sense = ubiikki nettiaisti </li></ul><ul><li>Tangibles = ympäristöön sulautuva älykäs teknologia </li></ul><ul><li>Kehitys muuttaa myös kulttuuria ja yhteiskuntaa </li></ul>
  6. 7. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  7. 8. Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.
  8. 9. Sosiaalisen median määritelmä <ul><li>” Sosiaalinen media on prosessi , </li></ul><ul><li>jossa yksilöt ja ryhmät </li></ul><ul><li>rakentavat yhteisiä merkityksiä </li></ul><ul><li>sisältöjen, yhteisöjen ja </li></ul><ul><li>verkkoteknologioiden avulla.” </li></ul>Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_media
  9. 10. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Avoimuus vaatii näkökulman muutosta ja rohkeutta toimia omalla nimellään julkisesti.
  10. 11. Sosiaalisen median piirteitä <ul><li>Käyttäjien tuottama sisältö (user-generated content, UGC) </li></ul><ul><li>Käyttäjätuotanto (produsage) </li></ul><ul><li>Mikrosisältö (microcontent) </li></ul><ul><li>Tagit (tags), folksonomiat = käyttäjien lisäämiin avainsanoihin perustuva epähierarkkinen luokittelu (vrt. hierarkkiseen taksonomiaan) </li></ul>
  11. 12. Sosiaalisen median palvelut Ominaisuuksien lisääntyessä myös oppimiskynnys kasvaa. Yksinkertainenkin palvelu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia. Monimutkaiset palvelut koostuvat yleensä yksinkertaisten palvelujen toiminnoista. Jakopalvelut, esim. Delicious Mikroblogit, keskustelut Blogit, wikit Rajatut ryhmä- ja yhteisösivustot. Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut
  12. 13. Tämän kaltainen sosiaalisen median palvelujen kategorisointi toimii huonosti.
  13. 14. Mistä SoMe-palvelut on tehty? Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki.
  14. 15. Käyttäjien luomat sisällöt <ul><li>Tiedostot: teksti, kuva, ääni, video, multimedia, esitykset... </li></ul><ul><li>Linkit, sosiaaliset kirjanmerkit </li></ul><ul><li>Kommentit, keskustelut </li></ul><ul><li>Arvostelut, pisteytykset </li></ul><ul><li>Muistiinpanot </li></ul><ul><li>Kalenterit, aikataulut </li></ul><ul><li>Jaetut paikkatiedot, paikkaan sidotut sisällöt </li></ul><ul><li>Metatiedot: tagit, kategoriat, nimet, kuvaustekstit, kytkennät muihin sisältöihin, tekijä, lisenssitiedot </li></ul><ul><li> Käyttäjät jakavat, suodattavat, jalostavat ja välittävät relevantteja sisältöjä muille käyttäjille </li></ul>
  15. 16. Mitä olet valmis jakamaan netissä ja kenelle?
  16. 17. Palvelujen koostamat sisällöt <ul><li>Kävijätiedot, statistiikat </li></ul><ul><li>Suositusten esittäminen kävijätiedon/toiminnan perusteella, esim. suositellut sisällöt ja käyttäjät </li></ul><ul><li>Suosituimman ja ajankohtaisimman sisällön suodattaminen </li></ul><ul><li>Sisältöjen ja käyttäjien koostaminen kokonaisuuksiksi, esim. kategoriat ja ryhmät </li></ul><ul><li>Edistyneet hakutoiminnot, reaaliaikaiset haut ym. </li></ul><ul><li>Sisältöjen välittäminen RSS-syötteinä ja API:en kautta useiden palveluiden välillä, mashupit ym. </li></ul><ul><li> Palvelut koostavat ja yhdistelevät sisältöjä </li></ul>
  17. 18. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  18. 19. 43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI
  19. 20. <ul><li>83% vastaajista käytti sosiaalista mediaa. </li></ul><ul><li>47% vastaajista käytti sosiaalista </li></ul><ul><li>mediaa vähintään viikottain. </li></ul><ul><li>Tärkein syy käyttää sosiaalista mediaa oli pitää yhteyttä muihin käyttäjiin (54%). </li></ul><ul><li>(N=502, 13-54-vuotiaat, USA, 05/2009) </li></ul>Lähde: http://www.knowledgenetworks.com/news/releases/2009/052009_social-media.html
  20. 21. Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta palveluiden välillä on isoja eroja. Lähde: http://www.rapleaf.com/company_press_2008_06_18.html
  21. 22. Yli 250 milj. käyttäjää. Yli 120 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 30 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 30 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics
  22. 23. Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tekijät sisällön käyttäjät Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html
  23. 24. 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Tämän siis voidaan olettaa toteutuvan ilman opettajaa .
  24. 25. Innovaattorit, varhaiset omaksujat ja kaukana perässä tuleva enemmistö Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu
  25. 26. ” Nomadit” siirtyvät uudelle lähteelle, kun entinen kuivuu. Jaiku-mikroblogi tyhjeni vuoden 2009 alussa.
  26. 27. 10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”
  27. 28. Mistä verkkoidentiteetti koostuu?
  28. 29. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  29. 30. Ihmiset muodostavat verkoston , jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation
  30. 31. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
  31. 32. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
  32. 33. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut suoraan yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
  33. 34. Verkostoituminen tapahtuu nopeasti. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/
  34. 35. Reitti verkoston ytimeen Jos olet verkoston reunalla, et tiedä millaista elämä on ytimessä.
  35. 36. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  36. 37. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.
  37. 38. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.
  38. 39. Yhteisöllisiä menetelmiä <ul><li>Crowdsourcing/verkostohaastattelu </li></ul><ul><ul><li>Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim. mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja käyttäjien osaamista. </li></ul></ul><ul><ul><li>Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu </li></ul></ul><ul><li>Liverapo (-rtointi) </li></ul><ul><ul><li>Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon. Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole paikalla. </li></ul></ul><ul><ul><li>Esim. http://www.qaiku.com/channels/show/seminaarikannu/ </li></ul></ul><ul><li>Reaaliaikainen palautekanava </li></ul><ul><ul><li>Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista. </li></ul></ul><ul><li>Ja keskustelu jatkuu netissä </li></ul>
  39. 40. Sosiaalisen median ilmiöitä <ul><li>SOMETU, http://sometu.ning.com/ </li></ul><ul><li>Tutkimusparvi, http://tutkimus.parvi.fi/ </li></ul><ul><li>Porkkanamafia, http://porkkanamafia.wordpress.com/ </li></ul><ul><li>YLE:n mahdollistajatapaaminen </li></ul><ul><li>Innovaatiojuna Ouluun </li></ul><ul><li>Meemit, Facebookin trendit yms. </li></ul>
  40. 41. Wikipedian käyttäjien aktiivisuus on laskenut kaikissa muissa paitsi aktiivisimmassa käyttäjäryhmässä (=yli 1000 editointia). Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html
  41. 42. Wikipedia-sivujen muokkausten kumoaminen lisääntyy . Jopa 25% satunnaisten käyttäjien muokkauksista kumotaan. Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html Luvut eivät sisällä robottien ja häiriköiden tekemien muutosten kumoamisia.
  42. 43. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA
  43. 44. Miten olet käyttänyt sosiaalista mediaa opetuksessa tai työssä?
  44. 45. Kaksi tapaa Helpoin tapa käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa on tuoda se koulun sisäpuolelle.
  45. 46. Kuva: http:// xkcd.com/256/ Toinen vaihtoehto on lähteä opintomatkalle sosiaalisen median yhteisöihin.
  46. 47. Onko sosiaalinen media uusi TVT:n opetuskäytön utopia? Lehtinen, 2006 soveltaen Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia Älykkään tutorin utopia Mikromaailmojen utopia Virtualisoinnin utopia Mobiilin oppimisen utopia Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia
  47. 48. Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen
  48. 49. Sosiaalinen media tarjoaa opetukseen sisältöjä, työkaluja ja ympäristöjä Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen
  49. 50. Kurssin yhteinen blogi tai wiki 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Ning-sivusto: Keskustelut + Blogit + Ryhmät + Videot ja kuvat Saatavana on myös valmiita rakennussarjoja Wiki + Opiskelijoiden blogit + Kuvat ja videot + Miellekartat 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
  50. 51. Tähtimalli avoimena verkko-oppimisympäristönä <ul><li>Oppimisympäristö rakennetaan sosiaalisen median palveluista </li></ul><ul><li>Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet ja linkit </li></ul><ul><li>Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä </li></ul>Majava, 2005 Lähde: http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
  51. 52. Tähtimallin variaatioita <ul><li>Tähtimallin seurantasivuna/keskuksena voi olla esimerkiksi: </li></ul><ul><ul><li>Google Reader tai opintojaksosta koostettu RSS-syöte </li></ul></ul><ul><ul><li>iGoogle- tai Netvibes-aloitussivu tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Kurssiblogi </li></ul></ul><ul><ul><li>Wikisivusto </li></ul></ul><ul><ul><li>Qaiku-, FriendFeed- tai Edmodo-kanava tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Ning.com –yhteisösivusto tms. </li></ul></ul><ul><ul><li>Verkko-oppimisympäristö, esim. Moodle </li></ul></ul><ul><ul><li>Perinteinen www-sivusto </li></ul></ul><ul><li>Oleellista on, että opiskelijat voivat helposti seurata verkkotyöskentelyä seurantasivun kautta. </li></ul>
  52. 53. Edutool Seurantasivuna wikin etusivu Blogit Wikin sisältösivut Wikin työtilat Qaiku MediaWiki Jokaisella oppimisympäristön osalla on oma tarkoituksensa opetuksen ja oppimisen tukemisessa. Osa ympäristöstä on julkinen, osa suojattu.
  53. 54. Sosiaalisen median opetuskäytön periaatteita <ul><li>Välineiden käytön tulee olla oppimisteoreettisesti perusteltua ja opetuksen tavoitteisiin sopivaa </li></ul><ul><li>Oppimistyylien ja -kulttuurin huomioonottaminen </li></ul><ul><li>Toiminnan ja sisältöjen vaihtelevuus </li></ul><ul><li>Opetuksen vaiheistaminen, deadlinet </li></ul><ul><li>Lähi- ja verkko-opetuksen jaksottaminen </li></ul><ul><li>Suunnitelman ja oppimisympäristön vastaavuus </li></ul><ul><li>Arviointi: lopputulos vai prosessi, yksilö vai ryhmä, opettaja vai vertais-? </li></ul><ul><li>Palautteen kerääminen ja antaminen </li></ul>
  54. 55. Oppimispolku Lähita-paaminen Itsenäinen työskentely Blogissa Yhteisöllinen työskentely wikissä Arviointi Itsenäinen työskentely Semi-naari Luento Verkko-keskustelu Lukeminen Luentopäivä-kirja Arviointi Arviointi Arviointi Arviointi Itsearviointi Itsesäätelytaidot Oppimisstrategiat Motivaatio Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Oppimisprosessin ohjaaminen Opetuksen vaiheistaminen Opettajan ja opiskelijan roolit
  55. 56. Riittävästi aikaa ja tukea <ul><li>Ryhmäytyminen vaatii ajan ja paikan </li></ul><ul><li>Välineiden täytyy olla hallussa ennen työskentelyä </li></ul><ul><li>Oma keskustelualue yleisille ja teknisille kysymyksille </li></ul><ul><li>Selkeät ohjeet tukevat työskentelyä </li></ul><ul><li>Keskustelua syntyy harvoin itsestään – tarvitaan hyvä tehtävänanto </li></ul><ul><li>Opettajan on oltava läsnä </li></ul><ul><li>Kannusta vertaistukeen </li></ul>
  56. 57. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.
  57. 58. Sosiaalisen median opetuskäytön kompastuskiviä <ul><li>Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö </li></ul><ul><li>Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu </li></ul><ul><li>Riittämätön ohjaus ja tuki </li></ul><ul><li>Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute </li></ul><ul><li>Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute </li></ul><ul><li>Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää </li></ul><ul><li>Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD) </li></ul><ul><li>Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot </li></ul>

×