Yli 800 milj.käyttäjää (ja minäkeskeistä verkostoa) Yli 400 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 350 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Käyttäjillä on keskimäärin 130 kaveria ja he ovat liittyneet keskimäärin 80 sivuun, ryhmään tai tapahtumaan. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (8.12.2011)
4.
Facebook ylitti 100miljoonan käyttäjän rajan vain kolme vuotta sitten Lähde: Ben Foster, http://www.benphoster.com/facebook-user-growth-chart-2004-2010/ (perustuu Facebookin omiin tilastoihin)
5.
Arvio Facebookin todellisesta käyttäjämäärästä Suomessa: n. 1,7 milj. (Facebookin ilmoittamassa 2 miljoonassa on mukana kaikki käyttäjätunnukset ) Lähde: Harto Pönkä, http://harto.wordpress.com/2011/07/22/facebookissa-ei-ole-2-miljoonaa-suomalaista-paljonko-sitten/ Kuva: http://www-958.ibm.com/software/data/cognos/manyeyes/visualizations/an-approximation-of-real-finnish-f Tämä ero aiheuttaa monia ongelmia Suomessa
6.
Ihmiset haluavat jakaatietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi. Mark Zuckerberg , Facebookin perustaja ”
Täysin avoin Kaikkivoivat lukea ja osallistua Osittain avoin Kaikki voivat lukea Vain jäsenet voivat osallistua Suljettu, rekisteröintipakko Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun, mutta kuka tahansa voi rekisteröityä Suljettu, kutsu vaaditaan Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun Suljettu ja salainen Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää Avoimuuden tasot
Britannian kuninkaallisten häidenkeskustelijoiden sosiaalinen verkosto Twitterissä 29.4.2011 (#rw2011) Lähde: http://verkostoanatomia.wordpress.com/2011/04/29/the-royal-wedding-tweets-visualized/
16.
Tiedon jakamisessa eivoi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .
17.
Twitterissä monilla onsatoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
Verkostoidun kiinnostavien ihmistenkanssa Mitä se on: yhden tai kahden suuntainen seuraaminen yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät osallistun keskusteluihin saan tietoa välitän tietoa jaan tietoa lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin” Twitterin hyötyjä
Näissä ryhmissä suurinosa on yli 45-vuotiaita. Lähde: 15/30 Research, http://www.slideshare.net/ylefi/yle-esitys-ppt (10/2010, N=1858) Kuvat: http://harto.wordpress.com/2011/11/10/suomalaisten-netinkayttajien-segmentit-tuoreimmat-tilastot/
24.
Näissä ryhmissä suurinosa on alle 45-vuotiaita. Lähde: 15/30 Research, http://www.slideshare.net/ylefi/yle-esitys-ppt (10/2010, N=1858) Kuvat: http://harto.wordpress.com/2011/11/10/suomalaisten-netinkayttajien-segmentit-tuoreimmat-tilastot/
25.
Onko netti tärkeä osa elämääsi? (Kysymys, joka erottaa aktiivisimmat netinkäyttäjät muista.)
26.
Lähde: Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/sutivi/2011/sutivi_2011_2011-11-02_tau_015_fi.html (2011, N=2815) Suomalaiset yhteisöpalveluissa v. 2011
27.
Tärkein syy lastenja nuorten netin käyttöön on yhteydenpito kavereihin (69 %) Noin puolet vastanneista nimesi kahden tärkeimmän netinkäyttösyyn joukkoon pelaamisen tai musiikin kuuntelun 45 % kertoi viettävänsä päivittäin aikaa erilaisissa yhteisöpalveluissa (esim. IRC-Galleria tai HabboHotel) 68 %:illa on oma sosiaalisen median profiili tai blogi 7-15-vuotiaat netissä Lähde: MLL, Lapsen ääni 2011, http://pelastakaalapset-fi-bin.directo.fi/@Bin/20fd8fadb24d2be491f9b0b194614baa/1323345853/application/pdf/594936/Lapsen%20%C3%A4%C3%A4ni%202011%20kysely.pdf (10/2011, N=2260)
28.
Everloop, < 15vuotta (vanhemman luvalla) Habbo, 10 vuotta (vanhemman luvalla) IRC-Galleria, 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla) Facebook, 13 vuotta YouTube, 13 vuotta Ning, 13 vuotta Myspace, 13 vuotta Wordpress, 13 vuotta Second Life, 18 vuotta (13-18-vuotiaille Teen Second Life) Google Docs ja Picasa, 18 vuotta Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp ://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_palveluiden_kayttoehdoista Some-palveluiden ikärajoja
Blogi sai alkunsav. 2006 yliopiston kurssilla digitaalisena portfoliona Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla blogin sisältöjä niihin Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon Markkinointiakin ilmenee, mutta se on sivutuote Miksi bloggaan?
http://www.slideshare.net/ Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä Saan jatkuvasti uutta tietoa seuraamiltani käyttäjiltä
119 MILJOONAA* NOINLINKEDININ KÄYTTÄJÄÄ KOKO MAAILMASSA * Luku on arvio rekisteröityneiden käyttäjien määrästä Lähde: Amodiovalerio Verde, http://www.slideshare.net/amover/linked-in-demographics-statistics-july-2011
(Suljettu ryhmä, jäsenetvoivat lisätä uusia jäseniä) Facebookin ryhmät Seinä, linkit, kuvat, videot, tapahtumat... Asiakirjat: yhteismuokkaus, versiohistoria ja kommentit Ryhmän jäsenten chat-kanava (alapalkissa)
Sometu – opettajienverkosto Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan http://sometu.ning.com/
http://docs.google.com/ Jaetut dokumentit Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminenSuunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus Tutkimus- ja kehityshankkeiden työskentelyalusta Palaute-/vuorovaikutuskanava ulospäin Opetuskäytössä esim. ryhmätöissä ja kurssin kotisivuna Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta Dokumentaatiot, sanakirjat yms. Ohjeistukset, perehdytysmateriaalit Prosessikuvaukset, laatujärjestelmät Usein kysytyt kysymykset, tietämyspankki Wikien käyttötarkoituksia
55.
http://www.mindmeister.com/ Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
56.
http://www.delicious.com/ Sosiaaliset kirjanmerkit Linkkien varastoiminen omaan ja/tai muoden käyttöön Verkostoituminen muiden käyttäjien kanssa, linkkien vinkkaus yms. Hakukone: käyttäjät arvottavat www-sisältöjä
57.
Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessiensuunnittelua ja toteuttamista. Fasilitointi keskittyy rikastavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luomiseen. Fasilitaattori ei ota kantaa sisältöön vaan auttaa ryhmää pääsemään päämääriinsä. Fasilitoinnissa siis erotetaan prosessi ja sisältö. Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa: Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms. Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne. Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta Fasilitointi Lähde: http ://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29
58.
OPPIMISEN TUKEMINEN: ymmärtäväoppiminen yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu oppimisprosessi Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!
59.
Minkälaisen työskentelyn palvelumahdollistaa? Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos” RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä) Muut liittämis- ja upottamismahdollisuudet Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva Avoin vai suljettu palvelu? Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa? Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötapa valinta tehtävä tarpeiden mukaan Pedagoginen käytettävyys
60.
Muutos ”perinteiseen” verrattunaPerinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä Tähtimalli: toimintoja yhdistellään useista verkkopalveluista
61.
Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Lähde: Frank Communicationsja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080) Eniten töissä käytetyt some-palvelu: Omat sisäiset palvelut, 82 % Tiedostonjakopalvelut kuten Google Docs, SharePoint ja SlideShare, 57 % Pikaviestipalvelut kuten Yammer ja Messenger, 54 % 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %) Sosiaalista mediaa käytetään laajasti työelämässä Suomessa
64.
” Tyypillisesti menetelmälläetsitään johonkin ongelmaan parasta mahdollista ratkaisua, jota periaatteessa voi esittää kuka tahansa. Aineistoa kerätään, luokitellaan, lajitellaan, tuotetaan ja jalostetaan kollektiivisesti.” Yksilön motiiveja vapaaehtoistyölle: talkoohenki sekä yksilön ja kaikkien etu (commons) maine ja kunnia avoin informaatio ja sivistäminen (vrt. Wikipedia) pääsy resursseihin joihin ei muutoin pääsisi Crowdsourcing eli talkoistaminen Lähde: Hintikka & Rongas, 2010, http://www.digibusiness.fi/uploads/reports/1272450666_elma_nettiin_1.pdf
Tarvitaan esimerkkejä japioneereja! Tekeminen, rohkeus kokeilla, virheistä oppiminen Sitoutuminen Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan Johtajien päättäväisyys – sosiaalisen median käyttö on helppo perustella Crowdsourcing – kaikkien ideat mukaan! Hyvä suunnitelma auttaa Keinoja muutoksen johtamiseen
70.
Muutosvastarinta saadaan käännettyä vahvuudeksi , jos pystytään riittävän hyvin perustelemaan, MIKSI olemme menossa sosiaaliseen mediaan. ” Lähde: Esa Kukkasniemi, http ://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa
71.
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnandokumentointi Sosiaalisen median toimintakulttuuri Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen ja tunnistaminen Avoin yhteistyö Uuden tiedon luominen yhdessä Sosiaaliset merkitykset Auttaminen ja yhteinen etu Tietolähteiden jakaminen
72.
Suunnittele etukäteen Hanki aktiivinen isäntä tai emäntä Voitko mennä sinne, missä kohderyhmä jo on? Tunnista avainhenkilöt ja heidän roolinsa Kutsu ensin mukaan ne, jotka saat helpoimmin Tuota kiinnostavaa sisältöä ja aktivoi jäseniä Verkostoidu aktiivisesti, ole itse aloitteellinen Keskustele, kysele, auta, välitä tietoa, kiitä, tee vastapalveluksia Madalla kynnystä ja aktivoi!
73.
Sosiaalinen media onennen muuta vuorovaikutusta: oma aktiivisuus saa muutkin osallistumaan!