2. Ammatillinen perustutkinto voidaan
suorittaa pääasiassa nuorille suunnattuna
tutkintoon johtavana koulutuksena
tai jo työelämään siirtyneille tarkoitettuna
näyttötutkintona.
Oppisopimuskoulutusta voidaan hyödyntää
kummassakin suoritustavassa, mutta
yleisimmin sitä on tähän asti käytetty vain
näyttötutkintoon valmistavana
koulutusmuotona.
Miten ne sitten eroavat toisistaan?
3. Lainsäädäntö
TUTKINTOON JOHTAVA TUTKINTOON
► Laki ammatillisesta VALMISTAVA
koulutuksesta ► Laki ammatillisesta
630/1998 aikuiskoulutuksesta
631/1998
► Suurin osa oppisopimuskoulutusta
koskevista määräyksistä perustuu sekä viittaus lakiin
tähän lakiin
630/1998
4. Periaatteellisia tulkintoja
► Tutkintoon johtava ► Tutkintoon valmistava
oppisopimuskoulutus on oppisopimuskoulutus on
lähi-, etä- ja monimuoto- ammatillisiin
opetukseen verrattavissa aikuiskoulutuskeskuksiin, v
oleva koulutuksen altakunnallisiin
järjestämismuoto ammatillisiin
erikoisoppilaitoksiin ja
muihin oppilaitoksiin
verrattavissa oleva
järjestämistaho
(L630/98 15 ) (L631/98 4 )
5. Opintoaika
► Tutkintoon johtava ► Tutkintoon valmistavat
koulutus on oppisopimukset
laajuudeltaan yleensä (ammatillinen perusk.)
120 tehdään yleensä 2 – 3
opintoviikkoa, mikä vuodeksi.
tarkoittaa keskimäärin
3 vuotta.
6. Koulutuksen sisältö
Koulutuksenjärjestäjän Henkilökohtaista tutkinto-
vahvistaman 2-osaisen suunnitelmaa tukeva
(yhteinen ja tutkintokohtainen)
opetussuunnitelman mukaisesti opetussuunnitelma, joka
toteuttavat opinnot: sisältää:
► tutkinnon perusteissa määrätyt ► tutkinnon perusteissa
ammatilliset tutkinnon osat määrätyt ammatilliset
(pakolliset ja valinnaiset)
tutkinnon osat
► ammattitaitoa täydentävät (pakolliset ja valinnaiset)
opinnot
► yleensä myös taito- ja
taideaineet sekä
► liikunnan ja terveystiedon
opinnot.
7. Koulutuksen sisältö (jatkoa)
Muina valinnaisina opintoina myös:
► - ei muita valinnaisia
► lukio-opinnot opintoja
► Yrittäjyys
► työpaikkaohjaajaksi
valmentautuminen
► ammattitaitoa syventävät ja
laajentavat tutkinnon osat
► ammatillista osaamista
yksilöllisesti syventävät
paikallisesti tarjottavat tutkinnon
osat
► opinnäytetyö.
8. Tietopuolisen opetuksen osuus
► Tutkintoon johtavassa ► Tutkintoon
koulutuksessa valmistavassa
suunnilleen 40* koulutuksessa tarpeen
opintoviikkoa mukaan, esimerkiksi
12 viikkoa
*TAO:n esimerkki
9. Valvontamahdollisuudet
► koulutuksen järjestäjän ► koulutuksen järjestäjän
– oppilaitoksen* – oppisopimustoimiston
nimeämä henkilö, nimeämä henkilö
ko. alan opettaja* - ei välttämättä
-kyseisen ammattialan kyseisen ammattialan
asiantuntija. asiantuntija.
* TAO:n toimintamallissa
10. Ammattitaidon osoittaminen
► Suoritetaan koulutuksenSuoritetaan koulutuksen
►
järjestäjän nimeämän järjestäjästä
toimielimen ohjeistamatriippumattoman
tutkintotoimikunnan
ammattiosaamisen näytöt. kanssa solmitun
sopimuksen mukaisesti
tutkinnon perusteista
johdetut
näyttötutkinnon tehtävät.
11. Ammattitaidon osoittaminen
(jatkoa)
Tutkinnon saamiseksi on myös Tutkinnon saamiseksi riittää
► osoitettava muulla tavoin ► määrättyjen
hallitsevansa tutkinnon osiin näyttötehtävien hyväksytty
kuuluvat suoritus
ammattitaitovaatimukset
► tehtävät laaditaan
► osallistuttava siten, että kaikki
opintosuunnitelman tutkinnossa vaadittava
mukaisesti järjestettävään ammattitaito voidaan
opetukseen osoittaa.
► suoritettava hyväksytysti
opintoihin liittyvät
opintotehtävät.
12. Tutkinnon myöntää
Tutkintoon Näyttötutkintoon
johtavassa valmistavassa
oppisopimuskoulutuksessa oppisopimuskoulutuksessa
► Koulutuksen ► Kyseisen alan
tutkintotoimikunta
järjestäjä
13. Oppisopimusopiskelun keskeytyessä
► Opiskelija siirtyy ► Opiskelija saattaa
takaisin oppilaitokselle jäädä työttömäksi
ja saa tutkinnon työnhakijaksi, eikä saa
suoritettua välttämättä milloinkaan
alkuperäisen aloittamaansa
suunnitelman tutkintoa suoritetuksi.
mukaisessa
aikataulussa.
14. Rahavirrat*
Valtion osuus maksetaan Valtion osuus maksetaan
koulutuksen koulutuksen
järjestäjälle, joka vastaa järjestäjälle, joka vastaa
► toiminnan hallinnosta ► toiminnan hallinnosta
► koulutuskorvauksesta ► koulutuskorvauksesta
työnantajalle työnantajalle
► tietopuolisen opetuksen ► tietopuolisen opetuksen
järjestämisestä hankkimisesta
► ammattiosaamisen näyttötutkintojärjestelyjen
näyttöjen järjestämisestä hankkimisesta
*TAO:n malli
15. TAO:n toimintamalli
Opiskelija siirtyy mahdollisuuksien
mukaan viimeisenä opintovuotenaan
oppisopimusopiskeluun
Opiskelija säilyy koko ajan TAO:n
opiskelijana, mutta siirtyy
oppisopimusryhmään, jonka opiskelijoita
ei lasketa luvanvaraiseen
opiskelijamäärään, eikä heidän
koulutuskustannuksistaan saada enää
yhtä suurta valtionosuutta.
16. TAO:n periaatteita
Jokaiselle oppisopimusopiskelijalle nimetään
alakohtainen vastuuopettaja
(oppipaikkaopettaja),
jonka toimesta hoituvat:
oppimestarin perehdyttäminen
opiskelun valvonta ja ohjaus
tietopuolisen opetuksen järjestäminen
jatkuva yhteydenpito
näyttöjen suunnittelu ja toteutus
raha-asiat.
17. Tähänastiset tulokset
Oppisopimuksia on tehty 35
Oppisopimus purettu 3
Opin suorittaneita 20
Tutkinnon suorittaneita 23
Oppisopimus jatkuu 11
Omalle alalle työllistyneitä 11
Muuhun työhön tai koul. 9
Työttöminä 3
Uusia sopimuksia tulossa noin 3 – 6 kpl
18. Tähänastiset tulokset (jatkoa)
Kaikki osapuolet pääosin tyytyväisiä
Järjestelmää on kiitetty erityisesti
joustavuudesta
Järjestelmä mahdollistaa sekä opiskelijoiden
että yritysten yksilöllisten vahvuuksien
tehokkaan hyödyntämisen
Alkuperäistä kohderyhmää pystytty
laajentamaan myös uusille ammattialoille
19. Ongelmat ja varjopuolet
Monet opiskelumotivaation parantamiseen
tähtäävät muut kehittämistoimenpiteet
oppilaitoksissa voivat vähentää
oppisopimusopiskelun houkuttavuutta
Yksittäinen oppisopimuspaikalle siirtyvä voi kokea
jäävänsä jo tutuksi tulleen hyvän
opiskelijayhteisön ulkopuolelle
Oppisopimustyöpaikoissa voi olla suuria
eroavaisuuksia sekä työtehtävissä että niihin
annettavassa ohjauksessa.
20. TAO:n arvio tulevaisuudesta
Tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
viimeisenä opintovuotena sopii hyvin
yhdeksi vaihtoehdoksi useille eri
ammattialoille, mutta se ei sovellu kaikille
opiskelijoille.
Tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
tulee (ilman erillisrahoituksia) koulutuksen
järjestäjälle kannattavaksi vasta silloin, jos
siitä saatava valtionosuus nousee
huomattavasti lähemmäs normaalia
yksikköhintaa.