Download to read offline
More Related Content
Laajennettu työssäoppiminen
- 1. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Nina Eskola TopLaaja hankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/
- 2. Mitä sitten kuntyössäoppimisen määrää laajennetaan? Määrä/ Aika Ohjaus/ Ympäristöt Sisällöt Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net/
- 3. … pitää laajetamyös ohjaus, tuki, ympäristöt ja sisällöt Määrä/ Ohjaus/ Sisällöt Ympäristöt Aika Tuki Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.wikispaces.com/
- 4. Tuloksena malleja työssäoppimisen laajentamisesta Koko ryhmille Yksittäisille opiskelijoille Koko ryhmällä yhtä paljon työssäoppimista Opiskelijan tarpeista ja lähtökohdista Koko ryhmällä työssäoppimista 1–52 viikkoa suunniteltu yksilöllinen työvaltainen polku: enemmän kuin tutkinnon perusteissa Nopeutetut polut määritelty minimimäärä on Hitaampaan tahtiin etenevät Työssäoppiminen sijoittuu yleisimmin koko Erityisesti tuetut polut opiskeluajalle: Aiemmin keskeyttäneet opiskelijat eli palaajat Yleensä orientoivia jaksoja 1. lukuvuonna Yritysyhteistyöhön perustuvat polut Pitkät työssäoppimisjaksot painottuvat 2. ja 3. lukuvuodelle Kahden tutkinnon suorittajat Useissa kokeiluissa valinnaiset tutkinnonosat Oppisopimuksella tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat toteutetaan koko ryhmällä työssäoppien Muut yksilölliset opintopolut, eli Keskeisimmät ryhmäkohtaiset mallit ovat: normaaliin tahtiin, mutta yksilöllisen Pidemmät ja laajemmat perinteiset työssäoppimissuunnitelman mukaan työssäoppimisjaksot etenevät Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja Coach/ tutor / mentor –mallit oppijan oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen säännöllinen vuorottelu tukena
- 5. Laajennetun työssäoppimisen etuja Aidot asiakkaat, välineet ja prosessit Teorian ja käytännöntaitojen oppimisen integroituminen Opiskelijat kokevat oppivansa hyvin työpaikoilla Tekemällä oppiminen sopii toisille parhaiten Lisää opiskelijan valinnan mahdollisuutta Yksilöllisemmät HOPSit, joustavammat opintopolut Ehkäisee osaltaan opintojen keskeyttämistä Mahdollisuus aiemmin keskeytyneiden opintojen loppuun suorittamiseen Mahdollisuus nopeampaan valmistumiseen Opiskelija aikaisemmassa vaiheessa työmarkkinoiden käyttöön (etenkin oppisopimukseen perustuvissa malleissa) Edesauttaa opiskelijoiden parempaa työllistymistä Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen kokeilut http://toplaaja.purot.net
- 6. Huomioita työssäoppimisen laajentamisesta eri toimijoiden näkökulmasta
- 7. Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ei kaikilta osin tue (laskentapäiviin perustuva rahoitus, nuorten oppisopimuskoulutus) Tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja niiden selkeys suhteessa joustaviin opintopolkuihin; esim. nopeasti valmistuvat, oppisopimukseen siirtyvät Tutkinnon perusteet tuovat mahdollisuuksia, mutta asettavat osin haasteita Ammatillisen koulutuksen käsitteistö kaipaa selkeyttämistä
- 8. Koulutuksen järjestäjän näkökulma Pedagoginen johtaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen ja ennakointi Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi Ohjausprosessien sekä eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi Rakenteet ja niiden joustavuus Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen Yksilöllisten opintopolkujen kehittämisen mahdollistaminen
- 9. Opettajan työn näkökulma Uusi opettajuus Osaamisperusteisuus opettamisperusteisuuden sijaan - opettamisesta oppimisprosessin ohjaamiseen Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen keskeinen osa työtä Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus Palkkaus ja työehtokysymykset Työnjako ja työjärjestelyt
- 10. Keskeisiä osa-alueita, jotkaopettajien osaamisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon: Arviointiosaaminen (oppimisen arviointi/ osaamisen arviointi) Ohjausosaaminen Työelämäosaaminen Verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen Verkosto-osaaminen Opetusmenetelmäosaaminen
- 11. Työelämän näkökulma Laaja-alainen näkemys työelämäyhteistyöhön → työnantaja, työntekijä, työpaikkaohjaaja Työssäoppimispaikkojen laatu Työpaikkaohjaajien koulutuksen kehittäminen Tutkinnon perusteiden tunteminen, ohjaamisosaaminen sekä arviointiosaaminen Oppilaitosyhteistyö ja aika siihen Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen
- 12. Opiskelijan näkökulma Työelämävalmiudet Motivaatio ja sitoutuminen Työssäoppimisen ”yksinäisyys” ja intensiivisyys Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen, oppimisprosessin ja osaamisen dokumentointi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma → Yksilöllisen ohjauksen suunnittelu
- 13. Yhteydet muuhun ammatillisen koulutuksen ja yhteiskunnan kehitykseen
- 14. Miltä näyttää nuortentyöllisyys Suomessa heinäkuussa 2012? Alle 25-vuotiaita työttömänä 40 100 (7,1% >2011) Alle 20-vuotiaita työttömiä 10 800 Yleisten työelämä valmiuksien puute suurin työllistymisen este
- 15. Entä yhteiskuntatakuu jasiihen liittyvä nuorisotakuu? Mitä siellä sanotaan? Jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin
- 16. Miten tämä liittyylaajennettuun työssäoppimiseen? Tulevaisuudessa tarve yksilöllisille ratkaisuille korostunee Työelämävalmiudet ja työllistyminen keskiössä Nuorten oppisopimus ja tuettu oppisopimus Tavoitteena kehittää oppisopimusta nuorille, perusasteen päättäville soveltuvaksi koulutusmuodoksi Osana koulutustakuuta toteutetaan oppisopimuskoulutuspilotti, jossa tuetaan sekä koulutuksen järjestäjää että työnantajaa lisäresurssein (LähdeTEM raportteja 8/2012)
- 17. Entä mitä nuoriajattelee työelämästä? Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa? -tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 6320 nuorta, jotka olivat iältään 13–17- vuotiaita.
- 18. Työtä tehdään asioiden saavuttamiseksi, eikä se saa hallita koko elämää. Palkalla on merkitystä, mutta se ei ole työssä tärkeintä. Koulun penkillä halutaan oppia työelämätaitoja ja ymmärtää, minkälaisia yhteyksiä oppiaineille on työelämään. Nuoret kaipaavat lisää tietoa työstä opinto-ohjauksen ja työelämään tutustumisen muodossa. Monen mielestä alan valinta tuntuu haastavalta ja etäiseltä. Useat nuoret toivovat pääsevänsä useammin esimerkiksi yritysvierailuille. Väärät valinnat pelottavat: ”Onko valinnut oikean tien unelma- ammattiin, saako töitä vai jääkö työttömäksi, onko opiskellut tarpeeksi paljon ja hyvin, että pääsee unelma-ammattiin.” Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle. Kansainvälisyys on merkityksellinen osa työtä vain pienelle osalle nuorista. Tyttöjä kiinnostavat sosiaaliseksi mielletyt ammatit, poikien suosiossa on ICT.
- 19. Mitä puhutaan ammatillisten perustutkintojen perusteiden linjauksissa? Työelämälähtöisten tutkintojen toteuttaminen Työelämävastaavuuden vahvistaminen ja yrittäjyys Tutkintojen suorittamismahdollisuuksien monipuolistaminen Työelämän ja koulutuksen vuorottelu Yksilölliset opintopolut Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin Erilaiset tutkintojen suorittamistavat
- 20. Uudet ohjeet työpaikkaohjaajakoulutukseen Tavoitteena on, että yhä suurempi osa ammatillisesta koulutuksesta, ammattiosaamisen näytöistä ja näyttötutkinnoista järjestetään työpaikoilla.
- 21. Työpaikalla ja keskusteluissaopitaan N =369 laajennetun työssäoppimisen opiskelijaa
- 22. Kiitos ajastanne! Nina Eskola TopLaajahankkeiden valtakunnallinen koordinaattori TtM, projektipäällikkö Pirkanmaan ammattiopisto Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere Puh. 050 5761553 nina.eskola@pirko.fi http://toplaaja.purot.net/ http://toplaaja.wikispaces.com/