SAK:n Mikko Koskisen esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä

1. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
REFORMI
16.9.2016
MIKKO KOSKINEN

2.  Ammatillisesta koulutuksesta lähtee 190 miljoonaa euroa
 Järjestäjät saavat itse päättää miten säästön tekevät
➤ -18 000 opiskelijapaikka
➤ - 1270 euroa /opiskelija
 Tehtiin leikkaus miten vaan, on sillä henkilöstövaikutuksia:
➤ ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevien
henkilöiden laskennallinen vähentämistarve on 2400-3800
työntekijää.
➤ Työttömyysetuusmenojen arvioidaan tämän seurauksena
kasvavan 15,5-24,6 miljoonalla eurolla.
➤ (HE: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisesta)
ENSI VUOSI MENEE JÄITÄ POLTELLESSA

3.  ”Mikäli toisen asteen reformeista on saatavissa myöhemmin
enemmän säästöjä kirjataan ne rakenteellisten uudistusten
tavoitetasoa täyttäviksi siltä osin kuin VM:n arvion mukaan
tunnistetaan vaikutuksia”.
 Toisin sanoen, mikäli reformi tuottaa aitoina uudistuksina lisää
säästöjä, kirjataan ne tehtyjen säästöjen päälle
 Nuorten aikuisten osaamisohjelman NAO:n rahoitus vähenee
vuonna 2017 34 miljoonaa euroa 15 miljoonaa euroa
EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI…

4.  SAK esittää, että hallitus vielä harkitsisi ammatilliseen
koulutukseen kohdistamaansa leikkausta uudelleen.
 Mikäli leikkausten peruminen ei ole mahdollista julkisen
talouden sopeuttamistarpeen vuoksi, yhtenä vaihtoehtona voisi
olla säästöjen jakaminen useammalle vuodelle vuodesta 2017
alkaen ja ammatillisen koulutuksen reformin rakenteellisia
uudistuksien hyödyntäminen vuodesta 2018 alkaen.
SAK ON ESITTÄNYT

5.  Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita
 Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja
ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus
 Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta
koskeva toimintalainsäädäntö
➤ yksi laki, jossa keskeisenä lähtökohtana on
osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys
➤ sääntelyn keventäminen ja normien purku
 Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus
 Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-
opintokelpoisuus säilyttäen.
 Uudistetaan työpaikalla tapahtuva oppiminen
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI

6. MISSÄ MENNÄÄN TÄLLÄ HETKELLÄ?

7.  Opiskelija on aina oppilaitoksen kirjoilla
 Oppisopimus- ja koulutussopimus muodostavat kokonaisuuden
 Em. Sopimukset tehdään joko koko tutkintoon tai tutkinnon
osaan
 Vahvistetaan tavoitteellista ja ohjattua oppimista työpaikoilla
 Jatkossa siis koko työpaikalla tapahtuva oppiminen muodostaa
kokonaisuuden ammatillisen koulutuksen osana. Työpaikalla
oppimisen laajuus määritellään yksilöllisesti, samoin
koulutusmuoto
 Pykäläluonnoksia ei ole esitelty työryhmässä
TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN UUDISTUU

8. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
• Pääsuunta oikea, mutta lasketaanko työpaikalla tapahtuvan oppimisen varaan liikaa?
• Koulutussopimuksen myötä tulevat yhtenäisemmät käytännöt ja sopimuspohjat
hyödyllisiä
• Heränneitä kysymyksiä:
1. Miten saadaan laadukkaita tutkinnon perusteissa esitettyihin
ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin soveltuvia
työssäoppimispaikkoja?
2. Miten varmistetaan työpaikalla tapahtuvan opetuksen / -oppimisen laatu sekä
näyttötutkintojen arvioinnin laatu? Entä erityistä tukea vaativien työssäoppijoiden
kohdalla?
3. Miten valvotaan, että työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa toteutuvat sekä
tutkinnon suorittajan henkilökohtainen osaamisen kehittäminen ja
työelämän/työnantajan tarpeet oikeudenmukaisesti?
4. Kuka ottaa vastuun opettamisesta jos teoreettista opiskelua (esim. yto-aineet)
siirretään työpaikalla opittavaksi?
• Yrityksille tarjottava alkuvaiheen erityistukea, jotta eteneminen, oppiminen ja riittävä
ohjaus ja tuki varmistetaan - olennaisinta opettajan roolin muutos
• Huolena yhdenvertaisuuden toteutuminen pienten ja isojen yritysten sekä eri
alojen opiskelijoiden välillä
2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen–
Toistuvia huomioita
Verkko-osallistujat
30.6.20168

9. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Petri Lempinen @LempinenPetri @amketoimisto #ammatillinenkoulutus
Laaja-alaisempia tutkintoja
Tutkinnon osat korostuvat
•Työn muutos: uusia taitoja
uusiin toimenkuviin.
•Laaja-alaisia tutkintoja,
joissa on eri työtehtäviin
pätevöittäviä osaamisaloja.
•Valinnanvapautta: yksilöllisiä
tutkintoja.
•Joustoa tutkinnon osien
suorittamisella.
•Nopeampi tutkintojen
perusteiden uudistaminen.
Tutkintotyyppi Nykytila Työryhmän esitys
Ammatillinen perustutkinto 52 43
Ammattitutkinto 177 64
Erikoisammattitutkinto 122 59
Yhteensä 351 166

10.  Tutkintorakenteesta esitys valmiina
 Pisteytysesitykset tehty ammatti- ja
erikoisammattitutkintoihin
 Seuraavaksi kaikki uudet tutkinnot ja niiden perusteet täytyy
laatia opetushallituksessa
 Uudet tutkinnot tulevat voimaan vuonna 2019
TUTKINTOJEN MÄÄRÄ VÄHENEE (TUTKE3)

11. RAHOITUSJÄRJESTELMÄ UUDISTUU

12. PERUSRAHOITUS
-suorite: opiskelijavuosi, jota porrastetaan seuraavilla kertoimilla:
- ala/tutkinto kustannuskorit: neljä koria, jotka ovat samat
kaikille ammatillisen koulutuksen muodoille
- järjestämismuotokohtaiset kertoimet (OPSO, MUU)?
- tutkintotyyppikohtaiset (pt/at & eat) kertoimet
- erityisen tuen kerroin
- majoituskerroin
- ei-tutkintotavoitteisen koulutuksen kerroin
- henkilöstökoulutuskerroin
SUORITUSRAHOITUS
-suoritteet: tutkinnot ja niiden osat, joiden laajuus määräytyy
osaamispisteinä.
-Suoritteita porrastetaan seuraavilla kertoimilla:
- ala/tutkinto kustannuskorit (tutkinnon osat ja tutkinnot)
- tutkintotyyppikohtaiset (pt/ at & eat) kertoimet
- erityisen tuen kerroin
- henkilöstökoulutuskerroin?
- kohderyhmäkerroin (esim. ilman pohjatutkintoa olevat)?
VAIKUTTAVUUSRAHOITUS
- tutkinnon/tutkinnon osan suorittaneiden työllistyminen ja jatko-
opintoihin sijoittuminen (korkeakoulutukseen)
- kohderyhmäkerroin (esim. ei työllisinä ennen koulutusta)?
-opiskelijapalaute
STRATEGIARAHOITUS

13.  Päätökset porrastukertoimista
 Prosentit eri rahoitusosuuksista, vaikkakin laatikon koot
kertovat jotain!
 Vaikuttavuusrahoituksen työllistymismittarin sisältö ja
opiskelijapalautteen toteutus
 SAK:lle tärkeä kohderyhmäkerroin vailla aiempaa tutkintoa
oleville
VIELÄ PUUTTUU

14.  Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on selvittää ja tunnistaa
tutkinnon suorittajan ja valmentavan koulutuksen opiskelijan
aiemmin hankkima osaaminen sekä henkilökohtaistaa näille
tutkinnon (tai valman) valinta, tutkinnon suorittaminen ja
tarvittavan osaamisen hankkiminen
 Eli siis henkilökohtaistetaan:
➤ Suoritettava tutkinnon valinta
➤ Koulutuksen valinta valtakunnallisessa hakumenettelyssä
➤ Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen
➤ Tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen
➤ Osaamisen hankkimisen henkilökohtaistaminen
HENKILÖKOHTAISTAMINEN TÄSMENTYY

15.  Tutkinnon osa on suoritettu kun tutkinnon perusteiden
mukainen osaaminen on osoitettu näyttämällä tai osaamisen
tunnustamisella
 Osaamisen arvioinnin tehtävät ja sen perusteella annettavat
arvosanat säilyisivät (pääosin) nykyisellään
 Osaamisen arviointia yhtenäistetään ja arvioinnin
luotettavuutta parannetaan siirtymällä yhteen
näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta
riippumattomaan tapaan suorittaa ammatillinen tutkinto.
 Eli näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksista ja ops-perusteisesta
ammattiosaamisen näytöistä luovuttaisiin ja siirryttäisiin em.
Näyttöperusteiseen järjestelmään
TUTKINNON SUORITTAMINEN UUDISTUU

16.  Arvioinnista vastaavat koulutuksen järjestäjän nimeämät
arvioijat, joita on kaksi (koulutuksen järjestäjän edustaja ja
työelämän edustaja
 Näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa.
Erityisestä syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös
muualla kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla.
 Paperilla esitys vaikuttaa simppeliltä, mutta varovaisen arvion
mukaan tutkinnon osien suorittamisen vuosimäärä on satoja
tuhansia.
 Mistä riittävä määrä arvioijia ja työpaikkoja?
OSAAMISEN ARVIOINTI

17.  Työelämätoimikuntien tehtävänä
➤ Kehittää tutkintorakennetta ja tutkintoja
➤ Osallistua näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin
laadun varmistukseen
➤ Käsitellä tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat
oikaisuvaatimukset
 Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimistä lakisääteisinä
luovuttaisiin. Järjestäjällä olisi kuitenkin velvoite tehdä
yhteistyötä alueen työelämän ja muiden koulutusasteiden
oppilaitosten kanssa
TUTKINTOTOIMIKUNNISTA TYÖELÄMÄTOIMIKUNTIA

18. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Petri Lempinen @LempinenPetri @amketoimisto #ammatillinenkoulutus
Yli 170 ammatillisen koulutuksen järjestäjää
Koulutuksen saavutettavuus?
•OKM selvitti koulutuksen järjestäjien
toimintaedellytyksiä kesäkuussa.
•Onko kaikilla edellytykset jatkaa
laadukasta koulutusta?
•Ei järjestämislupien pakkohakua.
•Ammatillinen koulutus jää uusien
maakuntien tehtävien ulkopuolelle.

19.  Järjestämislupa muodostaisi yleiset puitteet
 Uutuutena ohjauskeskustelut joita käytäisiin vuosittain
alueellisesti tai muuten tarkoituksenmukaisesti järjestäjien
kanssa. Strategisten tulostavoitteiden asettaminen ja
järjestäjien työnjaosta sopiminen (vrt. korkeakoulujen
tulosohjausneuvottelut)
 Suoritepäätökset eli koulutuksen järjestäjät tuottamat
tutkinnot ja tutkinnon osat olisivat mittarina kun ministeriö
jakaa perusrahoitusta järjestäjille
JÄRJESTÄJIEN OHJAUSJÄRJESELMÄ UUDISTETAAN

20. Luonnos uudeksi ohjausjärjestelmäksi

21.  Hallituksen sisällä erimielisyyttä pitäisikö reformin yhteydessä
muuttaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät
osakeyhtiömuotoisiksi
 Tällä hetkellä iso osa ammatillisesta koulutuksesta on
kuntayhtymien ja kuntien ylläpitämiä (myös säätiöiden
ylläpitämiä on jonkun verran)
 Muutos on isompi paperilla kuin käytännössä. Jo nyt on kuntien
yhteisomistamia osakeyhtiöpohjaisia oppilaitoksia (esim.
Winnova)
 Oleellinen kysymys lienee, onko ylläpitäjämuodon muutos
välttämätön reformissa, jossa jo kaikki muu muuttuu?
 Vaikutuksia toki paljon suhteessa kuntiin, henkilöstön
työsuhdemuotoon jne.
HALLITUKSEN SISÄLLÄ VÄÄNTÖÄ

22.  Isoja asioita on auki ja HE tulisi saada lausunnolle lokakuussa
 Lausuntojen jälkeen hallitus viimeistelee lakipaketin, jonka
jälkeen se menee eduskuntaan
 Eduskunnan tulisi saada reformi nuijittua keväällä 2017, jotta
se ehtii voimaan vuoden alusta 2018
SAADAANKO VALMISTA AJOISSA?