2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Nordean siirtyminen Suomeen
Nordean mahdolliseen tuloon varauduttu laajassa
viranomaisyhteistyössä
Siirron vaikutuksia, riskien muutosta sekä pankin ja rahoitus-
järjestelmän kestävyyttä arvioitu erilaisin skenaarioin
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 2
3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Mitä Nordean siirtyminen Suomeen ja
pankkiunionin piiriin merkitsee?
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 3
4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Nordean kotipaikan muuttuminen kasvattaa Suomen pankkisektorin
kokoa n. 400% / BKT - Euroopan suurimpien joukkoon
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 4
0
100
200
300
400
500
2015Q4 2016Q4 2017Q2 2018?
Muut Nordea
Lähde: Finanssivalvonta.
%-BKT:sta
Suomen pankkisektorin koko
5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Nordea on euroalueen ja globaalin rahoitusjärjestelmän
kannalta merkittävä pankki (G-SIB)
Kotipaikkamuutoksen myötä Nordea siirtyy
– EKP:n valvontaan: valvonta yhtenäisin eurooppalaisin kriteerein
– EU:n kriisinratkaisun piiriin: vakavissa ongelmatilanteissa
kriisinratkaisusta päättää EU:n kriisinratkaisuneuvosto
– Suomen talletussuojajärjestelmään: Nordean talletukset Suomen
talletussuojajärjestelmän piiriin
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 5
6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteinen kriisinratkaisumekanismi
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 6
7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kesällä 2017 toteutetut kriisinratkaisut
Espanjalainen Banco Popular Español yhteiseen kriisinratkaisuun
– Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston arvio: kriisinratkaisu tarpeen pankin kriittisten
toimintojen ja siten euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi
– Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto päätti kriisinratkaisutoimista: pankki myytiin ja
sijoittajanvastuu toteutettiin
Italialaiset Veneto Banca ja Banca Popolare di Vicenza eivät päätyneet
kriisinratkaisumenettelyyn
– Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston arvio: pankit eivät olleet kriittisiä euroalueen
rahoitusvakaudelle eikä kriisinratkaisu tullut kyseeseen
– Pankkien alasajoon sovellettiin kansallisen lainsäädännön mukaisia toimenpiteitä
– Euroopan komissio hyväksyi järjestelyjen yhteydessä toteutetut valtion tukitoimet
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 7
8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien
pankkien ja pienten pankkien ongelmien ratkaisu eroaa
Järjestelmän kannalta ei-merkittävät pankit voidaan saattaa
konkurssimenettelyyn, jolloin talletussuojajärjestelmä aktivoituu
Merkittävät pankit asetetaan ongelmatilanteissa kriisinratkaisuun
Pankkien mahdollisiin ongelmatilanteisiin varaudutaan etukäteen
mm. luomalla pankeille elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmat
Kriisinratkaisun edellytyksenä on, ettei yksityisen sektorin
ratkaisua pankin pelastamiseksi ei ole
Kriisinratkaisussa pankin toiminta järjestellään uudelleen niin, että
kriittiset toiminnot (ml. talletukset) turvataan
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 8
9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Pankkien kriisinratkaisun kustannukset ja rahoitus
Kriisinratkaisun kustannuksista vastaavat ensisijaisesti pankkien
osakkeenomistajat ja velkojat
– Osakkeiden arvo voidaan nollata ja velkoja voidaan leikata tai muuntaa osakepääomaksi
– Pankin taseessa oltava riittävästi sijoittajavastuun mahdollistavia velkaeriä (ns. MREL-
vähimmäisvaatimus)
– Talletussuojan piiriin kuuluvat talletukset sijoittajavastuun ulkopuolella
Pankkien rahoittama yhteinen kriisinratkaisurahasto
– Rahastoon kerätään v. 2024 mennessä summa, joka on vähintään 1 % pankkien suojattujen
talletusten määrästä
– Rahastoa perustettaessa sen tavoitekooksi arvioitiin 55 mrd. euroa
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 9
10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Sijoittajavastuun toteuttamisjärjestys pankin
kriisinratkaisussa
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen
Lähde: Finanssivalvonta
11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Oma
pääoma
Onnistunut kriisinratkaisu (bail-in) sijoittajavastuu
toteuttamalla
19.9.2017
Talletukset
ja muut
velat
Muut
varat
Alentamis
-kelpoiset
velat
Tappiot
Pankin tase
kriisitilanteessa
Kriisinratkaisutoimet
Sijoittajan näkökulmasta kriisinratkaisutoimet voivat tarkoittaa sijoituksen arvon alentamista,
muuntamista omaksi pääomaksi tai siirtämistä väliaikaispankkiin tai omaisuudenhoitoyhtiöön
Tappiot Leikatut
Pankin tase
kriisinratkaisun jälkeen
Lopputulos:
Tappiot
katettu ja
”uuden”
pankin
vakavarai-
suus riittävä
Talletukset
ja muut
velatMuut
varat
Ak-velat
Oma
pääoma
Uudelleen-
pääomi-
tukseen
tarvittava
osuus
Lähde: Finanssivalvonta
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen
12. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Eurooppalaisesta talletussuojasta
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 12
13. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Pankkiunioni on yhdistänyt pankkien valvonnan ja
kriisinratkaisun
Yhteinen pankkivalvonta ja kriisinratkaisumekanismi toiminnassa
Kriisinratkaisurahaston kartuttaminen käynnissä
Yhteinen talletussuoja puuttuu
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 13
14. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Talletussuojan tavoite ja rooli ongelmatilanteissa
Talletussuojan ensisijainen tavoite on ylläpitää luottamusta pankki-
järjestelmän toimintaan suojaamalla pankkien tallettajia tappionvaaralta
Talletussuojarahastoon sisältyy pankkien keskinäisen yhteisvastuun
periaate, joten rahaston määrä ei muodosta ylärajaa sen toiminnalle
Tarve talletussuojajärjestelmän käyttöön pankkien ongelmien hoidossa
riippuu kriisin hoitotavasta:
– Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien pankkien ongelmat ratkotaan
kriisinratkaisumekanismin kautta. Näiden pankkien ongelmissa talletussuojan
tehtävänä on talletuspaon ehkäiseminen ennakolta.
– Pienet, konkurssin kautta alas ajettavat pankit lähinnä talletussuojan käyttäjiä
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 14
15. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Euroalueen yhteinen talletussuojajärjestelmä vahvistaisi
pankkiunionia
Parantaisi talletussuojan uskottavuutta ja toimintakykyä laajoissa
kriiseissä
Poistaisi tallettajien luottamuksen horjumisesta aiheutuvan vaaran
pankkijärjestelmälle
Auttaisi katkaisemaan haitallisia pankki-valtiokytkentöjä
Loisi yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet koko euroalueen pankeille
Yhteinen talletussuojajärjestelmä olisi erityisen tärkeä maille, joilla on
kokoonsa nähden suuri pankkisektori
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 15
16. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Yhteisen talletussuojajärjestelmän edellytykset
1) Pankkiunionia edeltävältä ajalta periytyvien ongelmien ratkaisu
2) Yhdenmukainen pankkivalvonta
3) Kriisinratkaisuvalmiuksien yhdenmukainen taso
4) Sopimus yhteisen talletussuojajärjestelmän rakenteesta
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 16
17. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Avoin keskustelu mahdollisista
etenemisvaihtoehdoista tärkeää
Komission ehdottama ns. sulautettu malli ei ole edennyt
Aiemmin esitettyjä vaihtoehtoja yhteisen talletussuojan järjestämiseksi:
a) Kansallisille talletussuojajärjestelmille yhteinen
jälleenvakuutusrahasto
b) Asteittainen siirtyminen yhteiseen talletussuojaan. Esimerkiksi
ensivaiheessa Euroopan keskuspankin valvonnassa olevat ja
yhteisen kriisinratkaisun alaiset merkittävimmät pankit yhteisen,
keskitetyn talletussuojan piiriin.
Ratkaistavia asioita mm. tasapuolisten lähtökohtien varmistaminen ja
siirtymäaikaan liittyvät kysymykset
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 17
18. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiitos!
19.9.2017 Johtokunnan jäsen Marja Nykänen 18