Syksyllä 2019 Kankaanpäässä, Porissa, Salossa ja Turussa järjestetyn Ilmastoviisas metsien käyttö -tilaisuuden materiaalia. Ilmastonmuutos ja metsät - lannoitukset, ojitukset, suojelu: Markus Nissinen, MTK-metsälinja Tilaisuuskiertue oli osa Suomen metsäkeskuksen Ryskettä Lounais-Suomen metsiin hanketta. Kiertueyhteistyössä Metsänhoitoyhdistykset Karhu, Satakunta ja Lounametsä sekä MTK-metsälinja

1. Ilmastonmuutos ja metsät -
lannoitukset, ojitukset, suojelu
Markus Nissinen
ympäristöasiantuntija
MTK-metsälinja
Ryskettä Lounais-Suomen metsiin, Ilmastoviisas metsänhoito -tilaisuus,
Salo 26.9.2019

2. PEFC/02-44-03
Metsänielut
• Suomen päästöt 56 milj.
CO2 tn
• Kaikki KHK-kaasut
yhdenmukaistettuna mukana
• Keskimäärin metsänielu 32
milj. CO2 tn vuodessa
• Vaihtelu hakkuiden myötä
• Puutuotteiden nielu
keskimäärin 2 milj. CO2 tn
vuodessa
27.9.2019

3. Haaste: turvemaat
• Ilmasto, vesi, monimuotoisuus
• 20% puustosta turvemailla
• Kasvu n. 20 Mm3
• Turvemaiden hakkuut nyt n. 10 milj. m3/v
• Potentiaalia lisätä
• 20 % metsäteollisuuden puuntarpeesta
• Noin puolet turvemaiden metsistä nuoria
kasvatusmetsiä  pääosin harvennushakkuita
• Alueellinen merkitys vaihtelee
• Ennallistaminen
• Vanhat turvetuotantoalueet kannattaa metsittää: päästöstä nieluksi
• Karujen soiden ennallistamisessa metaaniriski
• Rehevillä vesistöpäästöt
27.9.2019

4. Suometsien kasvun lisääminen
Kunnostusojitus
• Ojien perkaus laskee pohjaveden pintaa keskimäärin 3-4 cm
• Ravinteita vapautuu hapellisesta maakerroksesta  lisäkasvua
• Suurin metsätalouden vesistökuormittaja
• Pohjaveden pinnanmuutokset tekevät kuivavasta turpeesta päästön
(mikrobihajoitus)
Tuhkalannoitus
• Lisätään niukkoja ravinteita (P ja K)  lisäkasvua
• Lisäkasvu 1 - 3 m3/ha/v, kesto vähintään 30 vuotta
• Ei tutkitusti suuria vesistövaikutuksia
• Lisää kasvua  lisää hiilen sidontaa

5. Ojitus – haasteita
• Hakkuurästejä pääosin turvemailla
• Avohakkuut  tarve ojitukselle  kunnostusojituksia viime vuosikymmenet
• Pohjavesi alhaalla  paljon happea  paljon mikrobitoimintaa  hiilipäästöjä
• Vesiensuojelu haastavaa
• Parhaiten kiintoainesta pidättävät pintavalutuskentät, kaivukatkot, kosteikot
• Rakenteiden tekemisestä myös vesistöpäästöjä
• Mitä tehdä hakkuun jälkeen?
• Ojitus tai navero-ojitus heti hakkuun jälkeen TAI
• Jätetään kasvupaikalle riittävästi haihduttavaa puustoa (n. 100 m3/ha)
•  selvitettävä, miten laaja kaistale- tai pienaukko voi korkeintaan olla
27.9.2019

6. PEFC/02-44-03
Miksi tuhkalannoitus on niin hyvä?
• Kunnostusojituskohteilla puissa usein myös ravinne-epätasapainoa
• Tutkimusta: tuhka  neulasmassaa +50% 15 vuodessa
• Näkyy syvempänä pohjaveden tasona muutama vuosi lannoituksen jälkeen,
Vaikutukset
• Kasvu parempaa ja nopeampi tilavuuden kehitys
• Saatetaan saada KU-alikasvos  säästö uudistuskuluissa
• Kuivattaa kasvupaikkaa
• Lisää hiilen sidontaa biomassaan
27.9.2019
Kuva: tuhkalannoituksen
vaikutus pohjaveden pintaan

7. • ”Kaikki tukki pois joka 15.-20.
vuosi”
• Erityisesti sinne, missä eri-
ikäisrakennetta jo valmiina
• Turvemaat! Tutkijat: muttei
ainoaksi hakkuutavaksi.
• Reaalimaailma
• Kaikki metsälain mahdollisuudet
rinta rinnan
• Monimuotoisuus huomioitava
aina erikseen
• Puuntuotos jatkuvassa -15-25 %
tasaikäiseen verrattuna (Luke)
27.9.2019
Avuksi jatkuva
kasvatus?

8. Jatkuva kasvatus
• Termit: tasaikäinen vs. jatkuva kasvatus menevät
iloisesti ristiin keskustelussa ja metsässä
• Metsälaki: yläharvennus (poiminnalla) ja <0,3 ha
pienaukot  KUUSI
• Käytännössä myös metsänhoitoa
• Maanmuokkaus
• Taimikonhoito
• Jos enemmän puuta m3/ha, ja/tai runsaasti kariketta
 ilmastohyötyjä
• Ei turvaa itsessään metsäluonnon monimuotoisuutta
• Luonnonhoito täytyy erikseen suunnitella ja toteuttaa kaikissa
hakkuutavoissa!
Markku Saarinen/ Luke

9. Männyn luontainen uudistaminen
Jatkuva kasvatus männyllä:
• Mitä karumpi kohde, sen varmemmin
luontainen uudistaminen kannattaa
• Koska kustannukset
• Siemenpuuhakkuu
• Säästetään siemenpuut ylemmäksi
latvuskerrokseksi
• Kaistalehakkuu
• Maisema
• Pohjaveden taso
• Korjuuvaurioiden välttäminen
• Työn tuottavuus
• Monimuotoisuus? Markku Saarinen/ Luke

10. PEFC/02-44-03
Hoidetun metsän nielu vs. metsätuhosta päästö
Yksittäinen metsäkuvio
vs.
aluetaso
vs. globaali ongelma
27.9.2019

11. PEFC/02-44-03
Metsätuhoriskit kasvavat
27.9.2019
Metsätuhot ja riskit kasvavat – Euroopassakin jo realisoituneet

12. Avuksi metsänkäsittelyrajoituksia? (Metsätutka-kysely syksy 2018)
27.9.2019
64
14
9
27
38
25
4
18
13
5
15
22
1
14
31
4,46
3,23
2,58
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Metsänomistajan on saatava vapaasti
päättää omien metsiensä
metsänkäsittelymenetelmästä ja
hakkuutavasta
Olen valmis tinkimään metsätilani
taloudellisesta kannattavuudesta metsien
tuottamien muiden hyötyjen takia
Metsänkäsittelymenetelmä tai
hakkuutapa tulee säätää metsälaissa
Täysin samaa mieltä (5) Osittain samaa mieltä (4) Ei samaa eikä eri mieltä (3)
Osittain eri mieltä (2) Täysin eri mieltä (1)
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä?
MetsäDL syksy 2018 (n=552)
ka.

13. 27.9.2019

14. PEFC/02-44-03
Monimuotoisuuden turvaaminen

15. 27.9.2019
• 2000-2010: 814 uhanalaista metsälajia
• 8.3.2019: 833 uhanalaista metsälajia
Lajien uhanalaisuus – Punainen kirja

16. METSO 2008-2025
• Maanomistajille vapaaehtoista
• Talousmetsistä suojelukohteita
• Tuore väliarviointi: kohteet ovat
ekologisesti vaikuttavia
• Metsänhoitoyhdistykset neuvovat
• Kohdevälitys, suoramarkkinointi
• Synergiat mm. vesiensuojeluun
• Kehittäminen, tarpeet ja hankkeet
• METSO pysyväksi
• Kaikkiin elinympäristöihin jne.
• Rahoitus
•  Tarjoa hyvää kohdetta! #suosittelen
27.9.2019