Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus. Tilaisuuden järjesti Suomen metsäkeskus.

1. Pekka Kuitunen
Suomen metsäkeskus
4.9.2019
Puunkorjuu turvemailla
Pieksämäki

2. Suon määritelmät
• Metsälain asetuksessa turvemaiksi tulkitaan
geologisen määrityksen mukaisesti suot, joissa
kivennäismaa on vähintään 30 cm:n syvyydellä
• Valtakunnan metsien inventoinneissa soiden ja
ojitettujen turvemaiden tulee täyttää seuraavista
kriteereistä ainakin toinen: kivennäismaata peittävä
orgaaninen kerros on turvetta tai kasvillisuudesta yli
75 % on suokasvillisuutta.
› Ohutturpeisilla soilla ja osalla turvekankaita
orgaanisen kerroksen paksuus on alle 30 cm.

3. Yleistä turvemaista
• Metsätalousmaalla 8,7 miljoonaa ha suota
› ojitettu 4,7 milj. ha
› rämeitä 3,2 milj. ha,
› korpia 1,5 milj. ha
› lisäksi on ojitettu 1,3 milj. ha soistuneita kankaita
› virheellisiä ojituksia nykyisten tuottovaatimusten
mukaan noin 830 000 ha
• Ojitusalueiden keski-ikä noin 50 vuotta.

4. Suometsien käyttö
• Viidesosa Suomen puustosta ja neljäsosa kasvusta soilla
› Puuvaranto 550 milj. m3/v
› Kasvu nyt 24 milj. m3/v (Ojitus kolminkertaistanut kasvun)
• Suometsät vajaakäytössä
› Kestävä hakkuusuunnite on 14 milj. m3/v
› Hakkuut nyt noin 5 milj. m3/v
• Hakkuumahdollisuudet kasvussa, lähiaikoina
› Harvennushakkuita männiköissä
› Päätehakkuita kuusikoissa
(Lähde: VMI 11)

5. Ojitusaluemetsien uudistaminen on nyt
kuusivaltaisten, mutta tulevaisuudessa
lisääntyvästi mäntyvaltaisten metsien
uudistamista
VMI10 uudistamishakkuuehdotukset:
Heti 216 000 ha
0-5 vuotta 248 000 ha
5-10 vuotta 140 000 ha
yhteensä 704 000 ha
Puustojen määrän jakautuminen keskiläpimitan perusteella ojitusalueilla
valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan (VMI10/2011/Antti Ihalainen)
Mäntyvaltaiset
KuusivaltaisetKoivuvaltaiset
Nuoret Varttuneet

6. 500
1000
1500
2000
2500
3000
Pinta-ala,km2
0
11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 >31
Keskiläpimitta, cm
Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11
VMI / 2014 / Antti Ihalainen
11 Mänty
11 Kuusi
11 Lehtipuu
10 Mänty
10 Kuusi
10 Lehtipuu
VMI 11 VMI 10
6

7. Kunnostusojitus
1 907
1 765
1 347
947
1 123
800 793 757
1 000
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2003 2008 2010 2013 2014 2015 2016 2017 Amo-tavo
Etelä-Savo
hehtaaria

8. Pohjavesi
Aidot rämeet
Aidot korvet
Jäkäläturvekangas II
Varputurvekangas II
Ruohoturvekangas II
Puolukkaturvekangas II
Mustikkaturvekangas II
Jäkäläturvekangas I
Varputurvekangas I
Puolukkaturvekangas I
Mustikkaturvekangas I
Ruohoturvekangas I
Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee ”II-tyypin
turvekankaita”
Nevakorvet
Nevarämeet
Nevat
Kasvupaikkaluokittelu

9. Turvemaiden metsänuudistamisen
ominaispiirteitä
• Menetelmät ja onnistuminen kytkeytyvät vesitalouden ja
pintakasvillisuuden vuorovaikutukseen
• Vesiensuojelu tärkeää
• Luontainen uudistaminen
› Rahkasammalpinta hyvä uudistumisalusta
› Vedenpinnan nousu avohakkuun jälkeen edistää uudistumista
› Kangashumus ja kangassammalkerros voimakkain uudistumista
haittaava tekijä, varsinkin karuilla soilla
• Viljely
› Muokkausjäljen kosteuden hallinta ratkaisee (mätäs, laikku)
• Tutkittua tietoa vähän.

10. Ruohoturvekangas ja mustikkaturvekangas
1. Avohakkuu
2. Muokkaus
3. Kuusen istutus mättäisiin

11. Ruohoturvekangas ja mustikkaturvekangas
• Alikasvoksen hyödyntäminen
• Kaistalehakkuu
› Enintään 50 m avohakattu kaistale, 25 m jos vain toinen puoli
siementää
› Toteutus mieluiten itä-länsi suuntaisesti, reunametsän
varjostus sopivin
• Suojuspuuhakkuu
› Soveltuu kohteille, joissa jo valmiiksi kuusen alikasvosta
› Toteutus mahdollisesti kahdessa vaiheessa
› Lopullinen asento 100-300 suojuspuuta taimien päälle
› Suojuspuiksi kannattaa valita mahdollisimman paljon koivuja ja
mäntyjä.

12. Puolukkaturvekangas
• Viljely
› Mätästys ja männyn kylvö
› Hieskoivuvaltaisilla myös mättäille istutus: mänty
› Istutus kallis
• Luontainen uudistaminen
› Siemenpuuhakkuu, siemenpuiksi hyvät kuitupuuläpimittaiset
männyt
› Ensisijaisesti Ptkg I
› Ptkg II:lle tulee yleensä runsaasti hieskoivua
› Voidaan viljellä
› Tai antaa hieskoivun vallata, alle tulee kuusi- mäntyalikasvos 
alikasvoksen vapauttaminen

13. Varputurvekangas
• Viljely: männyn kylvö
• Luontainen
uudistaminen:
› siemenpuuhakkuut
› reunametsän
siementäminen
› Edellyttää muokkausta
› Siemenpuut: Ei valita
suurimpia puita 
tuulituhot. Kuitenkin
puissa oltava riittävä
käpysato.

14. Alikasvoksen hyödyntäminen
• Turvemaat yleensä kangasmaita työläämpiä uudistaa
viljelemällä ja tänne syntyy usein vaihteleva määrä
alikasvostaimia, joka vapautetaan
• Kuusi sopii parhaiten mustikkaturvekankaalle ja sitä
viljavimmille kasvupaikoille
› Kuusen tuotos hyvä myös puolukkaturvekangas II:lla
• Mänty karummille kasvupaikoille
• Hieskoivu
› Mahdollisesti taimikonharvennus ja ensiharvennus
› Hieskoivikon alle voi syntyä kuusi-/mäntyalikasvos
-> uusi puusukupolvi.

15. Mustikkaturvekankaan alikasvoksesta saadaan usein uusi puusto
kustannustehokkaasti

16. © Luonnonvarakeskus
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
0 1 2 3 4 5 6
Nettonykyarvo€
Korko %
Männyn viljely kahdella harvennuksella ja mh-suositusten kiertoajalla 70v 25 cm 1197 dd
Kokonaistuotos 343 m3/ha
70 vuoden viljelykiertoajan nettonykyarvo
Uudistamisalan raivaus (204 €), mätästys (374 €), männyn istutus (2000 /ha, 700 €),
taimikonhoito (415 €), mh-suositusten mukainen kasvatus kahdella harvennuksella, päätehakkuu
25 cm läpimitassa (70 vuoden kiertoaika)
Käytettiin kuivahkon kivennäismaan kasvumalleja (ei kunnostusojitus- ja lannoituskustannuksia)
Alikasvos keskipituus 3 cm , 1000 kpl/ha, 1197 dd
Kokonaistuotos 231 m3/ha
Alikasvoksen kasvatusjakson nettonykyarvo
Olemassa olevan kuusialikasvoksen vapauttaminen. Alikasvoksella viiden vuoden kasvuun
lähdön viive. 1500 alikasvoskuusesta jää hakkuun jälkeen 1000 alikasvoskuusta hehtaarilla.
Kasvatus 5+75 vuotta läpimittaan 23 cm.
343 m3/ha
231 m3/ha
289 m3/ha
Kuusialikasvosten hyödyntäminen
puolukkatyypillä
47
Männyn viljely kahdella harvennuksella ja lyhennetyllä kiertoajalla 60v 23 cm 1197 dd
Kokonaistuotos 289 m3/ha
60 vuoden viljelykiertoajan nettonykyarvo
Toinen harvennus voimakkaana
Kuusen keskikasvu vastaavaan
mäntypuustoon verrattuna 75 vuoden
kiertoajalla 1,4 m3/ha pienempi

17. Jatkuvapeitteinen kasvatus
• Pienaukoissa
› Alikasvokset säästetään
› Uutta taimiainesta reunametsän siementämisen kautta
• Poimintahakkuissa
› Poimitaan suurimpia ja kasvun osalta taantuneita puita
› Kasvussa olevien puuryhmien harvennus
› Alikasvos säästetään
› Hakkuiden väli 10-15 vuotta
• Huolehditaan siitä että kasvatettavaa puuta
käsittelyalueella metsälain edellyttämä määrä
• Hieskoivua kannattaa hyödyntää

18. Kunnostusojituskelpoisuus
• Metsänhoitosuosituksissa
kunnostusojituskelpoisuuden edellytyksenä on
› Vähintään varputurvekangas eteläisessä ja keskisessä
Suomessa
› Vähintään puolukkaturvekangas pohjoisessa Suomessa
› Pääosa uudistushakkuun puista tukkipuun mitta- ja
laatuvaatimukset täyttäviä
› Kasvu vähintään 1,5 m3/ha/v
› Puusto on kasvanut uudisojituksen jälkeen 20 vuodessa
vähintään 30 m3/v ja 30 vuodessa 45 m3/v

19. Lopuksi
• Turvemailla käyttämättömiä hakkuumahdollisuuksia
› Männiköiden harvennushakkuut
› Kuusikoiden uudistamishakkuut
• Uudistamisen vaihtoehdot viljely ja luontainen
uudistaminen
› Vain viljavimmat kasvupaikat taloudellisesti kannattavaa viljellä
› Taimikon varhaishoito voi olla työlästä
› Melko vähäinenkin alikasvos kannattaa hyödyntää
uudistamisessa
› Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus
• Vesiensuojelunäkökohdat

20. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
pekka.kuitunen@metsakeskus.fi