Kalastuslakipäivät 27.-28.11.2019 Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi

1. © Luonnonvarakeskus
Matti Janhunen
Kalojen istutustoiminta ja
monimuotoisuus –
esimerkkinä järvilohi

2. © Luonnonvarakeskus
Erilaisia skenaarioita kalakannan istutuksille
1) Luonnonkanta on hävinnyt
• Pyrkimys säilyttää kannan osittainen luonnonkierto sen ajan
kun luontainen lisääntyminen ei onnistu
• Itseään ylläpitävän populaation vähittäinen palauttaminen
2) Luontaisen kannan vahvistaminen
3) Kalastettavan kannan lisääminen hoidettavan rinnalla
4) Istutukset kannan alkuperäisen levinneisyysalueen
ulkopuolisiin vesistöihin
• Useimmiten pelkästään kalastusta varten
2 9.12.2019

3. © Luonnonvarakeskus
Laitosviljely voi olla välttämätöntä, mutta se
väistämättä heikentää istutettavan kalakannan
menestymistä luonnossa
1) Ei-geneettiset vasteet laitosympäristössä
• Plastiset muutokset fysiologiassa, käyttäytymisessä jne.
2) Geneettiset = pysyvät muutokset
• Sukulaistuminen >> sukusiitosasteen nousu
• Geneettisen vaihtelun väheneminen
• Sopeutuminen laitosympäristöön
• Emokalaston perustamisessa käytettävät yksilöt
määräävät, kuinka paljon perinnöllistä muuntelua saadaan
talteen
• Viljelyssä voidaan ainoastaan ylläpitää talteen saatua
muuntelua ja estää haitallisia geneettisiä vaikutuksia
3 9.12.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Laitoksessa menestyvät tyypit eivät ole
välttämättä niitä, jotka pärjäävät luonnossa
4 9.12.2019

5. © Luonnonvarakeskus
Istutusten ei siis tulisi olla läheskään aina
itsetarkoitus
• Luonnossa vallitsevat valintamekanismit ylläpitävät
geneettistä muuntelua
• Luontaista lisääntymistä estävät tekijät tulisi korjata ensin
• Tuki-istutuksia tulisi tehdä harkiten ja mieluummin vasta
viimeisenä keinona
• Istutusten vaikutukset luonnonkantaan
• Lisääntynyt kilpailu elintilasta ja ravinnosta voi ennemmin
alentaa populaation kokoa kuin lisätä sitä
• Geneettinen sekoittuminen ja sen myötä elinkelpoisuuden
heikkeneminen (jos käytetty epäkelpoa kantaa)
5 9.12.2019
Vain luonnonvalinta voi ylläpitää biologista kelpoisuutta
ja siten (myös hyödynnettävän) kannan tuottokykyä

6. Mädintuotto
jatkokasvatukseen
2–3-vuotiaiden
istutukset
4–6-v. kutukalojen pyynti Pielis- ja Lieksanjoesta
Laitosemokalaston perustaminen
Valtion
kalanviljely
järvilohen
säilytyksen
perustana

7. © Luonnonvarakeskus
Kaikki geeniaines kiertoon viljelyn kautta
• Mahdollisimman paljon perustajia (jotka aina luonnosta)
• Peräkkäiset vuosiluokat
• Matriisihedelmöitykset
• Eri laitosvuosiluokkia paritetaan ristiin >> vältetään
sukusiitos
• Jälkeläismäärän tasaus per perhe mädin haudonnassa
• Vältetään kalojen (tahallista) valintaa
• Pyritään pitämään emokalaston koko suurena
• Tavoitteena kehittää laitosemojen parituksia
sukulaisuussuhteet huomioivaksi
7 9.12.2019
• Istukastuotannon kalamateriaali laitosemoparvien varassa

8. © Luonnonvarakeskus
Vesihome ja muut vitsaukset erityisen vakava uhka
järvilohen ennestään alhaiselle monimuotoisuudelle
• Sukukypsät ja smoltti-ikäiset kalat erityisen herkkiä
vesihomeelle
• Suuria tappioita järvilohen emokalastoissa ja yksityisillä
istukastuottajilla
8 9.12.2019

9. © Luonnonvarakeskus
Järvilohen säilytysviljelyn kriisitila
• Vesihomekuolleisuudesta johtuva mätipula alkanut vuonna
2016, istukaspula 2018
• Lukella ei tällä hetkellä mätiä ja maitia tuottavia
emokalaparvia
• Istukaspula (2-v) kestää vielä vähintään 7–8 vuotta!
• Kudulle palaavien emokalojen määrä romahtaa tämän vuoden
jälkeen
9 9.12.2019

10. © Luonnonvarakeskus
Järvilohi-istutukset Pielisjokeen 2000–2019:
• Valtion osuus ~70 %, velvoitteet ~30 %
10 9.12.2019
ISTUKASMÄÄRÄ

11. © Luonnonvarakeskus
Istukkaiden laatu voi vaihdella erästä toiseen
11 9.12.2019

12. © Luonnonvarakeskus
Istukkaiden laatu voi vaihdella erästä toiseen
12 9.12.2019
Lieksankoski 13.7.2016 – istukkaat jääneet runsaalla joukolla jokeen

13. © Luonnonvarakeskus
Emokalapyynneissä saadut järvilohet Pielisjoessa ja
Lieksanjoessa 1990-2019
13 9.12.2019
0
50
100
150
200
250
300
Kutulohia,kpl
Pielisjoki
Lieksanjoki

14. © Luonnonvarakeskus
• Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille
• Tehty jo useampana vuonna sekä Pielisjoessa että Lieksanjoessa
• Luonnonkudusta syntyneiden jälkeläisten mahdollinen käyttö
laitosemokalastojen perustamisessa
• Tehokkaampi keino saada viljelyparviin perinnöllistä
monimuotoisuutta kuin vähäisten kutukalojen pyyntien avulla
14 9.12.2019
• Pitkän aikavälin tavoitteena on järvilohen palautuminen
vähitellen luontaisen elinkierron piiriin, istutusten roolia
pienentäen
• Nykytilanteessa viljelyn merkitys on kuitenkin vielä suuri!
Mitä kutukalojen määrän nousu merkitsee?

15. © Luonnonvarakeskus
Kasvatusolosuhteilla parannusta?
15 9.12.2019
Järvilohien ensimmäisen vuoden selviytyminen laitosympäristössä:
virike- vs. standardikasvatus (neljän altaan päivittäiset keskiarvot ±SD per kasvatus)
Ichthyobodo necator
Flavobakteeri
Eloonjäänti-%
Virike
Standardi

16. © Luonnonvarakeskus16 9.12.2019
• Virikekasvatetuista merkkipalautuksia 33 %,
standardikasvatetuista 26 %
• Palautusten määrissä 23 %:n ero
kasvatusryhmien välillä
• Virikekasvatetut pyydettiin aktiivivälineillä
selvästi standardikaloja aiemmin:
• Ero 152 päivää pyyntiajan keskiarvoissa
ja 62 mm kalojen keskikoossa
• Kasvatusryhmien liikeaktiivisuus
luultavasti erilaista
>> Virikekalat alttiimpia kalastukselle?
3-vuotiaina istutetut virike- ja standardikasvatetut
järvilohet Höytiäisessä

17. © Luonnonvarakeskus
Kantaristeytyksestä yksi mahd. ratkaisu järvilohelle?
• Järvilohen perimän vahvistamisesta risteytysten keinoin on
mainittu selvitystarve kannan hoito-ohjelmassa (2011)
• Tutkimushanke järvilohen elinkelpoisuuden
lisäämismahdollisuuksista vieraiden kantojen kanssa
risteyttämällä (Nevan- ja Tornionjoen lohet)
• Laitoskokeet ja istutukset Päijänteeseen, Puulaan ja Suonteeseen
• Mahdollinen käyttöönotettava ”lopputuote” olisi vasta
takaisinristeytetty kanta
17 9.12.2019
JL×JL
JL×TLJL×NL
TL×JLNL×JL

18. Kiitos!