2. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
2
Meidän tavoitteemme
on nollata maidon
hiilijalanjälki vuoteen
2035 mennessä.
Se on valtava ja vaikea tavoite.
Mutta me uskomme, että se
on mahdollista saavuttaa.
3. Tärkeimmät ratkaisumme:
3 . 1 1 . 2 0 2 0
MITEN MAIDON
HIILIJALANJÄLKI
NOLLATAAN?
Nurmipellot
sitomaan
enemmän
hiiltä ilmasta
Lehmän
lannasta
uusiutuvaa
energiaa
Vähennämme
orgaanisten
peltomaiden eli
turvepeltojen
päästöjä
3
4. • Turvepelto on suo tai suopohjainen
metsä, joka on raivattu ja kuivattu
pelloksi
• turpeeseen on ajansaatossa
varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea
pohjavesi säilöö
• kun suo ojitetaan ja kuivataan
pelloksi, turve eli orgaaninen aines
alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia
eli kasvihuonekaasua (KHK)
• viljelytoimet, esimerkiksi maan
muokkaus ja lannoitus, voimistavat
turpeen hajoamista
4
TURVEPELTOHAASTE
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Tutkijoiden tunnistamia keinoja turvepeltojen KHK-
päästöjen hillitsemiseksi, mm.
• kasvipeitteisyys (nurmea, ei yksivuotisia kasveja
ilman aluskasvia)
• muokkauksen minimointi, kevätkyntö syksyn sijaan
• pohjavedenpinnan nosto säätösalaojituksen avulla
7. 3 . 1 1 . 2 0 2 0
7
PELTOTYYPPIEN JAKO ILMASTOVAIKUTUSLUOKKIIN
HIILINIELU HIILIVAKIO HIILILÄHDE
Maalajit Kivennäismaat (pois lukien
erittäin runsasmultaiset
kivennäismaat)
Erittäin runsasmultaiset
kivennäismaat ja kaikki orgaaniset
maat (multa, lieju, jne.) pois lukien
turvemaat
1. Ohutturpeiset < 60cm
2. Paksuturpeiset > 60cm
Toimenpiteet Hiiliviljely Hiiliviljelyn toimenpiteet /orgaanista
ainesta maaperässä säilyttävä
viljelytapa
1. Hiiliviljelyn toimenpiteet, pelkkä
nurmenviljely, muokkauksen
minimointi, jatkuva kasvipeite
2. Kaikki em. + pohjavedenpinnan
säätely, uusia vinkkejä tulossa?
Vaikutus Hiiltä siirtyy ilmakehästä
pysyvästi maaperään = pelto on
hiilinielu -> hillitsee
ilmastonmuutosta
Hiilen määrä maaperässä pysyy
vakiona, ei karkaa ilmakehään =
hiilivarasto -> ei vaikuta
ilmastonmuutokseen
Hillitään kasvihuonekaasujen
vapautumista maaperästä
ilmakehään -> minimoidaan
ilmastonmuutosvaikutus
Lähde: Valio
8. • Pyrimme tunnistamaan maitotilojen
erityyppiset turvepellot ja KHK-päästöjen tason
• Etsimme keinoja päästöjen vähentämiseksi eli
miten turvepeltoja voisi viljellä
ilmastoviisaammin?
• Olemme mukana turvepeltoihin liittyvässä
tutkimuksessa (yhteistyössä mukana mm.
Luonnonvarakeskus, MTK, Salaojituksen
tukisäätiö, Salaojayhdistys, Atria, jne.)
• Kuuntelemme tarkalla korvalla viljelijöiden
ajatuksia -> vinkkejä esim. turpeen hajoamista
hidastavista viljelymenetelmistä, keinoja uuden
turvepellon raivauksen välttämiseksi (esim.
tilusjärjestelyt), jne.
3 . 1 1 . 2 0 2 0
8
ETSIMME UUSIA RATKAISUJA JA
TUTKIMME KESTÄVIÄ VILJELYTAPOJA
9. TUTKIMUSTIETOA
TURVEPELLOILTA
Esimerkkinä kehitystyöstä OMAIHKA-hanke
(Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten
hillintä nautakarjatiloilla)
6 pilottitilalla tutkitaan turvepeltojen
maalajeja ja mitataan pellosta vapautuvia
kaasuja. Tutkimuksen kohteena mm. tilan
sijainti/sääolot, pohjavedenpinnankorkeus,
turpeen paksuus, pellon ikä ja
nurmenuudistusmenetelmä.
3 . 1 1 . 2 0 2 0
9
10. Valiolaisilla tiloilla arviolta 60 000 -70 000 ha turvepeltoa
• Tarvitaan tarkempaa tietoa peltojen laadusta ja määrästä (OMAIHKA-hanke, Valion Carbo-
laskuri)
Miten vähentää tarvetta uuden turvepellon raivaukselle?
• Satotasojen nosto, lannankäsittelyn mahdollisuudet, tilusjärjestelyt, politiikka, muita
ideoita?
Maalajien luokittelu – mikä on oikea tieto ja määritelmä?
• Turvepeltojen tunnistaminen eri toimijoiden näkökulmasta; viljelijä, Valion Carbo-laskuri
(raakamaidon elinkaarilaskenta), MMM, neuvonta, jne.
• Ristiriidat eri tietolähteiden välillä; Eurofins- viljavuusnäytteet, lohkokortti,
Maannostietokanta, erilaiset tutkimusmittaukset, jne. Tätä vertailua tehdään OMAIHKA-
hankkeessa
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 0
KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA
11. Elinkaarilaskennan tarpeet
• Valio tekee maidon elinkaarilaskentaa tarkalla tasolla
• Tiloille avattu uusi Valion Carbo® ympäristölaskuri (laskentamalli sertifioitu v. 2019,
Carbon Trust 2019)
• Tällä hetkellä turvepeltojen hiilidioksidipäästöt ja nurmen pysyvän hiilen sitominen ei
mukana sertifioidussa hiilijalanjäljessä
• Haluaisimme lisätä tulevaisuudessa nämä molemmat, mutta koska laskentataso on tarkka,
haluaisimme käyttää mallia, jossa useampia muuttujia (turpeen paksuus, ikä,
nurmenuudistustapa, vedenpinnan säätely)
• Saatava näkymään päästövähennyskeinot, joilla raakamaidon hiilijalanjälki pienenee
Maidontuotannon kannattavuus tulevaisuudessa - tämä on ratkaiseva kysymys!
• Miten tilat voisivat vähentää turvepeltojen ilmastovaikutuksia heikentämättä yrityksensä
kannattavuutta?
• Millaisia ajatustapojen muutoksia tarvitaan?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 1
KYSYMYKSIÄ & HAASTEITA
13. 1 3
Pötsin ja
lannan
metaani
Pellon
typpioksi-
duuli
Nurmen
hiilensidonta
Orgaanisten
maiden CO2-
päästö
Nykyinen LCA-laskenta
Noin 1 kg CO2-ekv
per maitokilo
0-taso
Energian
käytön CO2
Nykyisin ei huomioida:
potentiaali arvioitu 600-800 kg/ka C 1800-2400 kg C02-
ekv. Valioryhmässä 200 000-250 000 ha ”nielupeltoa”.
Nykyisin ei huomioida:
orgaanisten maiden ja runsasmultaisten maiden yhteenlaskettu
osuus noin 15-25% pellosta, eivät nykytiedon mukaan nieluja.
40-45%
35-40%
10-15%
MAIDON
HIILIJALANJÄLJEN
LASKENTAA
KEHITETTÄVÄ
EDELLEEN
KOHTI HIILINEUTRAALIA MAITOA
Nykyinen laskentamalli ei ota
huomioon nurmen
hiilensidontakykyä eikä
myöskään orgaanisten maiden
hiilidioksidipäästöjä.
3 . 1 1 . 2 0 2 0
14. • Turvepelto on suo tai suopohjainen
metsä, joka on raivattu ja kuivattu
pelloksi
• turpeeseen on ajansaatossa
varastoitunut paljon hiiltä, jota korkea
pohjavesi säilöö
• kun suo ojitetaan ja kuivataan
pelloksi, turve eli orgaaninen aines
alkaa hajota ja vapauttaa hiilidioksidia
eli kasvihuonekaasua (KHK)
• viljelytoimet, esimerkiksi maan
muokkaus ja lannoitus, voimistavat
turpeen hajoamista
1 4
TURVEPELTOHAASTE
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Turvepeltojen viljelyllä on
Suomessa pitkät perinteet ja
ne ovat olleet vuosisatoja
tärkeitä ruokaturvallemme –
aihe on vaikea!
16. 1. Perehtymällä aiheeseen
2. Selvittämällä mahdolliset tutkimustarpeet
ENNEN KUIN ALOITETAAN TUOTTAJIEN OHJEISTUS
• Valion Turvepeltoseminaari 09/2019: mukana
Suomen johtavat asiantuntijat, runsaasti tietoa ja
rakentavaa keskustelua
• Valion Turvepelto Hackathon 12/2019: ideakilpailussa
mukana useita tiimejä (yliopistoja, oppilaitoksia,
tutkimuslaitoksia, yrityksiä, jne.), esittivät ideoita ja
käytännön pilotteja Valion tiloille turvepeltojen
päästöjen vähentämiseksi
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 6
MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?
17. 3. Hanketoiminnalla ja yhteistyöllä
• OMAIHKA-hanke v. 2020-2022
MAKERA-rahoitteinen Luken vetämä tutkimushanke Orgaanisten maiden ilmastovaikutusten
hillintä nautakarjatiloilla https://www.luke.fi/projektit/omaihka/)
Työpaketti 1
• Kartoitetaan valiolaisten tilojen turvepeltojen määrää ja laatua
• Selvitetään (mitataan) nurmiviljelyssä olevien turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä usealla eri
pellolla (mukana tutkimusaloja + yksityisiä tiloja) ympärivuotisesti
• Kehitteillä myös muita aihetta selventäviä hankkeita, mm.
• eri nurmikasvilajien vaikutus turvepellon kasvihuonekaasupäästöihin
• taloudellisia kannustimia heikkotuottoisten turvelohkojen poistamiseksi maitoketjusta
• Maankäytön suunnittelua ohjaavan työkalun kehittäminen tilan peltojen ilmastovaikutusten
minimoimiseksi (tulevaisuudessa linkki CARBO-ympäristölaskuriin)
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 7
MITEN VALIO RATKOO TURVEPELTOHAASTETTA?
18. MITEN TURVEPELTOJEN PÄÄSTÖJÄ VOIDAAN
VÄHENTÄÄ?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 8
Kuvan Lähde:
Luonnonvarakeskus,
tutkimusprofessori
Kristiina Regina,
hiiliviljelijäkoulutuksessa
17.5.2019
19. • Nurmea, ei yksivuotisia viljelykasveja, pitkä nurmikierto, korkeat satotasot
• Nurmen uudistus minimoiden muokkaus ja maan paljas pinta
• Ideoita nurmen uudistukseen:
• Jos mahdollisuus säädellä pohjavedenpintaa (säätökaivot) -> vedenpintaa kannattaa nostaa
aina kun se ei haittaa viljelyä
• Muita ideoita?
3 . 1 1 . 2 0 2 0
1 9
VINKKEJÄ TURVEPELTOJEN VILJELYYN
NURMI + RUISVEHNÄ
1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. sadonkorjuu
kesäkuussa
2. Heti perään kyntö/kevyempi muokkaus
3. Kylvö nurmensiemen + ruisvehnä
4. Kesän lopulla kokoviljasäilörehun korjuu
(hyviä satokokemuksia)
5. Pelto kasvipeitteisenä talven yli
6. Normaali nurmikierto jatkuu
NURMI + RUIS
1. Viimeisenä nurmivuonna SR 1. ja 2.
sadonkorjuu normaalisti
2. Kyntö/kevyempi muokkaus elokuun lopulla
3. Kylvö nurmensiemen + syysruis
4. Pelto kasvipeitteisenä talven yli
5. Kesäkuun alkupuolella hyvä SR-sato rukiista
6. 2. ja 3. SR sadot vähän ruista + nurmi vahvistuu
7. Normaali nurmikierto jatkuu
20. 2 0
ESIMERKIKSI NÄIN PELTOJEN KHK-PÄÄSTÖJÄ
JA HIILENSIDONTAA VOIDAAN MITATA
Kuvan lähde: http://climatechange.irri.org/projects/mitigation/eddy-
covariance-flux-measurements-in-the-ecological-intensification-
platform
3 . 1 1 . 2 0 2 0
Kuvan lähde: Tuuli Hakala, Qvidjan tila 2019