Puunkorjuu, erikoistutkija Yrjö Nuutinen, Luke. Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon -webinaari, 19.1.2021.

1. 1
WEBINAARI
Jatkuvapeitteinen ja
jaksollinen metsänkasvatus –
jatkuvapeitteisen metsän puunkorjuu
Erikoistutkija Yrjö Nuutinen

2. 2
Poimintahakkuun onnistumisella suuri merkitys jatkuvapeitteisen metsän kehitykseen
▪ Puunkorjuu = hakkuu + metsäkuljetus
▪ Jatkuvapeitteisen metsän puunkorjuun keskeiset kysymykset
liittyvät ennen muuta poimintahakkuun onnistumiseen.
▪ Poimintahakkuussa työn suunnittelu ja alempien
latvuskerrosten puiden varominen hidastavat työtä.
▪ Kasvatettavan puuston ja maaperän kunto hakkuun jälkeen
ratkaisevat korjuun onnistumisen.
▪ Hakkuupoistuman määrä (m3/ha) ja kokojakauma (m3/runko)
määrittävät pitkälti korjuun kustannukset.
▪ Tutkimustulokset korjuun kannattavuudesta hyvin erilaisia
▪ Kuljettajan ammattitaidon ja itse työmenetelmän merkitys
korostuu poimintahakkuissa.
18.1.2021

3. 318.1.2021
▪ Puunkorjuun suunnitteluun,
ajoitukseen ja toteutukseen tarvitaan
tietoa
➢ metsän rakenteesta (puulaji-,
kokojakauma),
➢ ikäjakautumista
➢ ja metsämaasta
▪ Suunnittelussa on huomioitava myös
seuraava hakkuu.
▪ Aluetason monimuotoisuuteen
tarvitaan taimikoita, eri
kehitysvaiheen tasarakenteisia
metsiköitä sekä erirakenteisesta
puustosta koostuvia metsäalueita
(Eyvindson et al. 2020).
Puunkorjuun suunnittelu metsikkö- ja aluetasolla sekä ajallisesti
Poimintahakkuun toteutus
Kuva: Tapion metsähoitosuositukset (Juha Varhi, ©).

4. 4
Jatkuvapeitteisen puunkorjuun tutkimustulokset
18.1.2021
kasvaa=>
kasvaa=>
kasvaa=>
▪ Poimintahakkuissa runkokohtainen ajanmenekki
noin 20 % suurempi kun avohakkuussa
vastaavan kokoisella puulla.
▪ Hakkuukustannus vain hieman (<10 %)
korkeampi
(Imponen ym. 2003).
▪ Kustannuksia kuitenkin vertailtava kiertoajan
tasolla.
▪ Pysyvätkö korjuuolot hyvinä myös seuraavissa
poimintahakkuissa?
Hakkuun tuottavuus/kustannukset Puunkorjuukustannukset kiertoajalla
▪ Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan poimintahakkuun
korjuukustannukset metsikön kiertoajalla ovat
keskimäärin 28 % suuremmat kuin tasa-
ikäismetsässä (Jonsson et al. 2015).
Kuva. Jonsson et al. (2015).

5. 518.1.2021
▪ 5 – 15 metrin pituisista puista vaurioituu 10 – 20 % ,
merkittävä osuus vaurioista latvakatkoja (Fjeld &
Granhus 1998, Hämäläinen 2014, Sirén ym. 2015,
Nyman 2016).
▪ 0,5 – 3 metrin pituisten taimien vaurio-osuudet
vaihtelevat poimintahakkuun korjuussa 2 – 61 %
(Hagström 1994, Granhus & Fjeld 2001, Kaila 2002,
Vanha-Majamaa 2002 ja Surakka ym. 2011).
▪ Surakan ym. (2011) tutkimuksessa taimien
vaurioitumista selittivät:
➢ etäisyys ajourasta
➢ poistuman määrä
Kuva. Surakka ym. (2011).
Poimintahakkuun puusto- ja taimivauriot
Jatkuvapeitteisen puunkorjuun tutkimustulokset

6. 618.1.2021
Technological and conceptual basis for Continuous Cover Forestry (CCFBasis 2020-2022) – Luken strateginen hanke
Kehitetään digitalisaation keinoin:
➢ ennakkotiedon hyödyntäminen leimikoiden kohdennuksessa sekä korjuun suunnittelussa ja toteutuksessa
➢ eri-ikäisen metsän puuston mallintamista ja metsäsuunnittelua
Selvitetään
➢ jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen puunkorjuuta ja sen ympäristövaikutuksia (maaperä ja puusto)
➢ sekä puunkorjuun ja puuntuotannon kannattavuutta
Kuva: Eugene Lopatin, Luke 2020 perustettu 11 tutkimusmetsikköä turve- ja
kivennäismaille nuorissa ja varttuneissa metsissä.
Drone-kartoitus
Luken käynnissä oleva jatkuvapeitteisen metsän puunkorjuun tutkimus

7. 718.1.2021
▪ Tätä metsikköä ei ilman ennakkoraivausta
ole mahdollista hakata perinteisellä
valikoivalla harvennusmenetelmällä.
▪ Testihakkuussa väyläharvennus onnistui
tehokkaasti ilman ennakkoraivausta
➢ säästetään ennakkoraivauskustannus
tai vaihtoehtoisesti ennakkoraivaus
voidaan tehdä hakkuun jälkeen,
mikä silloinkin tuottaa merkittävän
kustannussäästön
➢ uusi harvennusmenetelmä lisää
metsän peitteisyyttä =
kuusialikasvos
Väyläharvennus tarjoaa nuorissa metsissä
mahdollisuuden jatkuvapeitteiseen
metsänkasvatukseen
Väyläharvennuksen tuottavuushyppy perinteiseen valikoivaan
harvennusmenetelmään verrattuna 30 %
Väyläharvennusta kehitetty yhteistyössä Luken, Suomen metsäkeskuksen, UPM:n, LUT:n ja SLU:n kanssa
(Nuutinen ym. 2019, 2020)
Väylä
Väylä
Luken käynnissä oleva jatkuvapeitteisen metsän puunkorjuun tutkimus

8. 8
Johtopäätöksiä tutkimustuloksista
18.1.2021
▪ Tutkimustulokset poimintahakkuun tuottavuudesta ja kustannuksista ovat erilaisia.
▪ Poimintahakkuukohteen rakenteella on suuri vaikutus korjuun kannattavuuteen.
▪ Korjuutyön laadulla suuri vaikutus puuston kehitykseen ja seuraavan korjuun
onnistumiseen.
▪ Puusto- ja taimivauriot vaihtelevat huomattavasti kohteesta riippuen, tärkeintä on
kuitenkin kasvatuskelpoisen puuston määrä hakkuun jälkeen.
▪ Vallitsevan latvuskerroksen puut (d1,3 5-20 cm) ovat lähitulevaisuuden
hakkuumahdollisuuksien perusta.
▪ Jatkuvapeitteinen kasvatus ei välttämättä toimi hyvin kaikissa metsiköissä ja sen takia olisi
tärkeää keskittyä niin hyvän metsähoidon kuin onnistuneen korjuun näkökulmasta
varmoihin kohteisiin.
▪ Tähän mennessä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen parhaiten soveltuvien metsiköiden
kohdennuksen sekä korjuun suunnittelun ja toteutuksen tutkimus- ja kehittämistyö on
ollut vähäistä.
▪ Jatkossa tarvitaan entistä enemmän tutkimusorganisaatioiden ja käytännön metsätalouden
yhteistyötä.

9. 9
Tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeet
turve- ja kivennäismaille
18.1.2021
▪ Tutkimus- ja kehittämistyössä yhteistyö tutkimusorganisaatioiden ja käytännön
metsätalouden kanssa
➢ digitaalisia menetelmiä, joiden avulla helpotetaan päätöksentekoa
kullekin kohteelle oikean metsähoitotoimenpiteen valintaan sekä
korjuun ennakkosuunnitteluun ja toteutukseen.
➢ kuljettajalähtöinen hakkuutyön kehittäminen (työmenetelmät ja -
mallit) erilaisiin kohteisiin niin turve- kuin kivennäismaille.
➢ poimintahakkuukohteiden rakenteen ja tilan kartoitus ja seuranta
(puusto ja maaperä).

10. 1018.1.2021
KIRJALLISUUTTA
▪ Andreassen, K. & Oyen, B.H. 2002. Economic consequences of three silvicultural methods in uneven-aged mature coastal spruce forests of central Norway. Forestry, Vol. 75(4): 483-488.
▪ Eyvindson K., Duflot R., Trivino M., Blattert C., Potterf M., Mönkkönen M. 2020. High boreal forest multifuctionality requires continuous cover forestry as a dominant management. Land Use
Policy 100 (2021) 104918. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2020.104918
▪ Fjeld, D. 1994.Time consumption fot selection and patch cutting with a one-grip harvester. Commun. Skogforsk 47(4): 1-27.
▪ Fjeld, D. & Granhus, A. 1998. Injuries after selection harvesting in multi-storied spruce stands - the influence of operating systems and harvest intensity. Journal of Forest Engineering 9(2): 33-40.
▪ Hämäläinen, J. 2014. Poimintahakkuun nykykäytännöt: työohjeistus, ajanmenekki ja korjuujälki. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Metsätieteiden laitos. Pro gradu -työ.
103 s.
▪ Imponen, V., Keskinen, S. & Linkosalo, T. 2003. Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa – kuusikoiden käsittelyvaihtoehtojen vaikutukset puuntuotannon ja -hankinnan talouteen.
Metsätehon raportti 163. 22 s.
▪ Jonsson, R. 2015. Prestation och kostnader i blädning med skördare och skotare. Arbetsrapport från Skogforsk nr 863-2015. 28 s.
▪ Laamanen, V. 2014. Poimintahakkuukohteiden puuston rakenne, korjuutekniset olosuhteet, korjuukustannukset ja korjuujälki. Helsingin yliopisto. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta.
Metsätieteiden laitos. Pro gradu -työ. 85 s.
▪ Lilleberg, R. 1998. Puunkorjuun tuotos ja kustannukset. Julkaisussa: Kaila, S. (toim.). Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa -hankkeen väliraportit (MONTA-hanke). Metsätehon raportti
62: 29–32.
▪ Melkas, T. Miettinen, M., Hämäläinen J. & Einola, K. 2014. Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Metsätehon raportti 230.37 s.
▪ Nuutinen, Y. 2013. Possibilities to use automatic and manual timing in time studies on harvester operations. Dissertationes Forestales 156. 68 p
▪ Yrjö Nuutinen, Urpo Hassinen, Heikki Karppinen, Leena Leskinen, Markku Remes, Seija Tiitinen-Salmela, Jyri Schildt, Jari Miina, Timo Saksa, Kari Kautto, Raimo Jaatinen, Raino Lievonen, Timo
Muhonen, Taina Kokko, Teemu Tiitinen, Manu Varis. 2019. Käytäväharvennus – menetelmä nuorten metsien ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen. Kehittämishankkeen loppuraportti. 40 s.
▪ Nuutinen, Y., Saksa T. & Saarinen, V-M. 2020. Harvennustavan vaikutus koneellisen hakkuun tehokkuuteen, harvennuskertymään ja kasvatettavaan puustoon nuorissa metsissä:
kirjallisuuskatsaus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 61/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 26 s.
▪ Nyman, D. 2016. Kalhyggesfritt skogsbruk – lätt avverkning eller hård gallring? En översikt av vår nygamla skogsbruksmetod. Yrkeshögskolan NOVIA. Examensarbete för skogsbruksingenjör
(YH-examen). Utbildningprogrammet för naturbruk. Raseborg . 60 s.
▪ Peuhkurinen, J. 2017. Staattinen maastomalli – päivitetyn version ominaisuudet ja implementointi käytäntöön. [Static terrain model – characteristics and implementation]. MEOLO/
Asiantuntijaryhmän kokous. 17.2.2017. Arbonaut. [in Finnish]
▪ Sirén, M., Hyvönen, J. & Surakka, H. 2015. Tree Damage in Mechanized Uneven-aged Selection Cuttings. Croatian Journal of Forest Engineering 36(1): 33-42.
▪ Sirén, M., Salmivaara, A., Ala-Ilomäki, J., Launiainen, S., Lindeman, H., Uusitalo, J., Sutinen, R.,& Hänninen, P. 2019. Predicting forwarder rut formation on fine-grained mineral soils, Scandinavian
Journal of Forest Research 34(2): 145-154) https://doi.org/10.1080/02827581.2018.1562567