SlideShare a Scribd company logo
1 of 33
Download to read offline
1
Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja:
tutkimustarpeet ja
kehittämismahdollisuudet
Tuula Jyske ja Hanna Brännström
Luonnonvarakeskus
Turve, Tiede ja Tulevaisuus
Mitä turpeen tilalle?
-webinaari 10.2.2022
2
Esityksen tekijät:
Jenni Tienaho, Niko Silvan, Leila Korpela,
Antti Miettinen, Paula Jylhä, Hanna Brännström,
Risto Korpinen, Juha Nikkilä, Tuula Larmola,
Tuula Jyske, Jouni Hyvärinen, Anneli Viherä-Aarnio,
Kimmo Rasa, Anuj Kumar, Kristiina Lång
3 10.2.2022
Miksi edistää kosteikkokasvien viljelyä?
• Aktiivinen turvetuotantopinta-ala 52 000 ha v. 2019
• Turvetuotannostavapautuuvuosittain tuhansia
hehtaareja
• Suonpohjien nopea siirto jälkikäyttöön
• KHK-päästöt
• Eroosio (vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus)
• Kosteikkoviljely onyksi mahdollisuus
tuotannosta vapautuvanturvesuon uudeksi
käyttömuodoksi
4
Kosteikkoviljelyn hyödyt: viljelijöistä yhteiskuntaan
Kosteikkoviljely voi parhaimmillaan hyödyttää sekä viljelijää että koko yhteiskuntaa,
koska kosteikkoviljely mahdollistaa samanaikaisesti mm. vetetyn turvemaan viljelyn ja
ilmastohyötyjen tuottamisen:
• Pohjaveden pinnan nosto hidastaa turpeen hajoamista ja vähentää hiilipäästöjä
• Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala
kosteikkoviljelyyn (kostean alan viljelyyn) vuoteen 2030 mennessä
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
Kuvat: KristiinaLång,Luke
Energia
Paju
Osmankäämi
Ruokohelpi
Kasvualusta
Ruokohelpi
Järviruoko
Osmankäämi
Rakennus-
materiaali
Osmankäämi
Hieskoivu
Rehu/kuivike
Ruokohelpi
Osmankäämi
Järviruoko
Erikoistuotteet
Marjat,
Kihokki
Koristekäyttö
Biohiili,Nanomateriaalit
5 10.2.2022
Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja
• Osmankäämi: rakennus- ja tekstiilimateriaali, rehu- ja ravintokasvi, kasvualusta,
rohdostee, biologinen kasvinsuojelu
• Järviruoko: katto- ja eristemateriaali, bioenergia, kuivike, kasvualusta,
maanparannusaine, rehu, sellu ja paperi
• Ruokohelpi: bioenergia, kuitutuotteet, kuivike, kasvualusta
• Pajut: bioenergia, arvoaineet, kuivikkeet, kasvualustat, rehut, biohiili, kuitutuotteet
• Hieskoivu: rakennus- ja kuitumateriaalit
• Rahkasammal: kasvualusta, kuivike, eristeet, akustiikkalevytjne.
• Isokarpalo: ravinto, lääke
• Mustamarja-aronia: ravinto, lääke
• Kihokit: lääkkeet/rohdokset, sienitautien ja tuholaisten torjunta
• Kalmojuuri: lääke
• Raate: lääke
• Mesiangervo: rohdos
Naukkarinen, V. 2021. Kosteikkoviljelyn kasviopas. Baltic Sea Action Group 2021
6 10.2.2022
Rahkasammal
• Suuri markkinapotentiaali kehitettävien
kasvualustamateriaalien ”priimaavana”
komponenttina
• Tietotarpeita: saatavuus ja kestävyys
• Luonnontilaisen kaltaisten soiden rahkasammalen
korjuu → rahkasammalbiomassan kasvatus:
• metsäojitettuja soita vettämällä
• turvetuotannosta vapautuneilla suonpohjilla
viljelemällä (Sphagnum farming).
https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/sammalen-korjuun-ymparistovaikutukset-
yhteistyoryhma-rahkasammalen-korjuu-ohjattava-ojitetuille-soille
7 10.2.2022
Kihokki
• Rahkasammalbiomassan korjuukohteet kihokille
(rohtokasvi) sopivia
• Kanerva (kauppayrtti, kukkivat versot) ja lakka (lehdet,
esim. kosmetiikka) viihtyvät myös samantyyppisissä
kohteissa (korjuusta 5 – 10 v.).
10.2.
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
Projekti: Innoherb - kihokista, lakasta ja kanervasta tulevaisuuden liiketoimintaa
Pohjois-Satakuntaan (2020-2022), Korpela Leila, Silvan Niko, Tienaho Jenni
8
Kihokin kasvu/viljely rahkasammalbiomassan
korjuukohteilla
Kihokki ja kanervarunsaimmillaan kohteilla, joilla
rahkasammaleen korjuustaon suunnilleen 3–5 vuotta
• Kihokin kasvuoptimi hieman märemmillä ja rehevämmillä,
kanervan taas hieman karummilla ja kuivemmilla soilla
• Kihokki runsastuu luonnostaan turvemaan omasta
siemenpankista, kun kosteusolot tasaiset
• Kihokin lisäys mahdollista siemenistä, kasvullisesti tai taimien
siirtoistutuksella
Innoherb - kihokista, lakasta ja kanervasta tulevaisuuden liiketoimintaa Pohjois-Satakuntaan (2020-2022),
Korpela Leila, Silvan Niko, Tienaho Jenni
9
10.2.2022
Luonnossa kasvanut kihokki
laboratoriokasvatettua bioaktiivisempaa
0
1
2
3
4
5
6
7
14cm petri dish 125ml pot
g
Solukon kasvu 6 viikossa
0 weeks
6 weeks
2,5 g
6,1 g (250%)
1,2 g
5,7 g (468%)
• Luonnossa kasvanutkihokki on ominaisuuksiltaan
antioksidatiivisempaa [1], antibakteerisempaa [2] ja sisältää
suurempia pitoisuuksia fenolisiayhdisteitä, kuten flavonoideja,
ellagihappojohdannaisiaja naftokinoneita [1].
• Suuremmillapitoisuuksilla kumpikin osoitti aktiivisuutta
enteroviruksia vastaan [1]
[1] Tienaho, J., Reshamwala, D., Karonen, M., Silvan, N.,
Korpela, L., Marjomäki, V., Sarjala, T. (2021) Field-Grown and
In Vitro Propagated Round-Leaved Sundew (Drosera
rotundifolia L.) Show Differences in Metabolic Profiles and
Biological Activities. Molecules 2021, 26, 3581.
https://doi.org/10.3390/molecules26123581
[2] Poikulainen, E., Tienaho, J., Sarjala, T., Santala, V. (2020). A
panel of bioluminescent whole-cell bacterial biosensors for
the screening for new antibacterial substances from natural
extracts. Journal of Microbiological Methods, 178, 106083.
https://doi.org/10.1016/j.mimet.2020.106083
Tutkimustyö jatkuu s.e.
laboratoriossa kasvatetun kihokin
ominaisuuksia yritetään parantaa
esim. ravinnemuutoksilla.
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
10 10.2.2022
Ruokohelpi
Kuituominaisuudet:
• Pituus 0,7 mm
• Paksuus 16 µm Selluloosa
35 %
Hemiselluloosat
22 %
Ligniini
14 %
Uuteaineet
13 %
Tuhka
2 %
Proteiini
14 %
Kemiallinen koostumus (%):
11 10.2.2022
Järviruoko
Selluloosa
33 %
Hemiselluloosat
31 %
Ligniini
21 %
Uuteaineet
5 %
Tuhka
5 %
Proteiini
5 %
Kuituominaisuudet:
• Pituus 0,7 mm
• Paksuus 15 µm
• Verrattavissa
lehtipuun kuituihin,
mm. koivu
• Voidaan käyttää
esim. paperin
valmistuksessa
Kemiallinen koostumus (%):
12
Esimerkkiprojekti:
Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä
ratkaisu kasvualustatuotantoon (KASVUA)
• Järviruoko-ruokohelpikasvualustan ilmastovaikutuksetpellolta kasvihuoneisiin
• Toimivuus kasvualustana
• Koko tuotantoketju kasvualustatuottajan ja kasvihuoneyrittäjienkanssa
• Tuotantoketjun talous ja kannustimet
PI: Tuula Larmola
https://youtu.be/5hcxfXDXNpo
10.2.2022
Kumppanit
Kiteen Mato ja Multa Oy,
Suomen ympäristökeskus, SYKE
Viljelijäviljelee
ruokohelpeä
märällä pellolla
Urakoitsijakorjaa
ruokohelvenja
järviruokoa
vesistöistä
Yritys perustaa
auman
yhteistyömaatilalle
Yritys pakkaa ja
myy tuotteet
13
Kasvualustojen ominaisuuksia
Vihanneslevy
(Kekkilä Natural
Control)
Kompostoitu
järviruoko+ruokohelpi
(KMM)
johtokyky mS/m 9.9 74.7
pH 6.8 6.5
Vesiliukoinen typpi kg/m3 0.02 0.24
Fosfori mg/l 0.95 160
Kalium mg/l 42 1200
Turve (Kekkilä)
Kompostoitu
järviruoko + ruokohelpi
(KMM)
Kuivapaino kg/m3 83.0 174.5
Kutistuminen % 26.0 28.2
Huokostilavuus % V/V 95.0 88.7
Ilmatila % 32.0 19.9
Helppokäyttöinen vesi % 24.0 21.9
Hitaan kasvun vesi % 39.0 46.9
Kiinteä aines % 5.0 11.3
Vedenotto g/g -10 cm 7.7 3.9
Vedenotto g/g -50 cm 4.7 2.7
Kompostoitu järviruoko- ja
ruokohelpiseosalusta sisälsi runsaammin
kasviravinteita kuin turvelevy, mutta
seosalustan turvealustaa alempi
ilmahuokostila rajoittaa kastelujärjestelyjä.
14
Pajut biojalostuksessa: haasteita ja mahdollisuuksia
10.2.2022
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
Grafiikka: Jouni Hyvärinen
15
Tasalaatuista biohiiltä pajusta
Tasalaatuista biohiiltä voidaan valmistaa valitsemalla
tiettyjä kloonipajuviljelmiä sellaisiin loppukäyttöihin,jotka
vaativat suhteellisen homogeenisia huokosominaisuuksia:
• Bimodaalinen puun solukkorakenne määrittää
huokosrakennetta myös biohiilessä
• Kloonivaihtelu vaikuttaa biohiilen mikrometrimittakaavan
huokoisuuteen
• Pyrolyysi häivyttää raaka-aineessa havaitutrakenteelliset
erot ja siirsi puunäytteiden selvästi bimodaalisia
huokoskokojakaumiakohti pienempiä huokoskokoalueita
• Kuituanalyysitekniikoita voitaisiin käyttää joidenkin biohiilen
huokosten ominaisuuksien ennustamiseen.
Biochar – a valuable and functional products from wood:
https://www.youtube.com/watch?v=XYuvDOHpujw
#ResearchHiglight
16
Biokomposiitit – muovin korvaajia pajusta
Biocomposites – promising alternative for plastics:
https://www.youtube.com/watch?v=MwivfHVq1F8&feature=emb_title
17
Antiviraalit ratkaisut pajusta
Luken ja Jyväskylän yliopiston käynnissä olevissa
yhteistutkimuksissa:
• Pajun ainesosilla antimikrobisia toiminnallisuuksia
• Luken eristämät pajutuotteet tehokkaita erilaisia
vaipattomia ja vaipallisia viruksia vastaan; virukset
menettävät infektoimiskykynsä
• Nyt tutkitaan, miten tehtyjä löydöksiä voidaan hyödyntää
kehitettäessä biopohjaisia antiviraalisia ratkaisuja
kuluttajatuotteisiin, kuten erilaisiinpinnoitteisiin,
suusuojaimiin ja pakkauksiin.
Forest based antivirals solutions from Finnish forests:
https://www.youtube.com/watch?v=u21YNQVtDPI
#ResearchHighlight
18
Kuivamassatuotoksen vaikutus suonpohjilla tuotetun
pajuraaka-aineen vähimmäishintaan käyttöpaikalla
10.2.2022
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
Korkokanta 3 % Korkokanta 5 %
Korkokanta 1 %
20
Kannattaako
kosteikkoviljely?
Kuvat: Hanna Kekkonen, Luke
21
Pohjaveden pinnan nostaminen:
vaatii investointeja ja työtä
• Pohjaveden pinnan nostaminen on edullisempaaavo-ojiin
sijoitetuilla säätöpadoilla kuin säätösalaojituksella
‐ Investointikustannus säätöpatoihinnoin 1 000 €/ha vs.
investointikustannus säätösalaojitukseennoin 5 000
€/ha
‐ Turvemaatovat usein avo-ojitettuja
‐ Jotta investointi on taloudellisesti kannattava,
pohjaveden pinnan täytyy luontaisesti nousta silloin
kun avo-ojiin asennetaan säätöpadot
• Pohjaveden korkeuden tarkkailu vaatii viljelijältä työtä ja
ennakointia
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
22
Viljelytoimiin liittyy haasteita ja riskejä
• Turvepellon märkänä pitäminen aiheuttaa haasteita
viljelytoimiin
→ Koneilla liikkuminen vaikeutuu, jolloin työ on
hitaampaa ja siten kalliimpaa
→ Tarvitaan joko märkiin olosuhteisiin suunniteltuja
erikoiskoneita tai vähintään leveämpää rengastusta
käytössä oleviin maatalouskoneisiin
• Sadonkorjuun onnistumisen liittyy riskejä. Erittäin
märkinä vuosina sato voi jäädä korjaamatta.
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
23
Logistiikka: korjuuketjut tehokkaammiksi
• Kosteikkoviljellynsoveltuvat lohkot usein
hajallaan, jolloin voi olla vaikea saada
taloudellisesti kannattavaa korjuuketjua
• Korjuuketjut ovat toistaiseksi
kehittymättömiä
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
24
Kaskadiprosessointi: lisää kannattavuutta
10.2.2022
• Kuidut ja ruokomateriaalit
• Hiilihydraatit, etenkin hemiselluloosa ja
sen sovellukset
• Uuteaineet:
‒ Uuteaineita n. 10%, pääosin
hydrofiilisiä yhdisteitä
‒ Esim. ruokohelpi psykotrooppisia
yhdisteitä/lääkeaineita
‒ Kirjallisuudessa puutteellisesti tietoa:
tarkemmat karakterisoinnitkäynnissä
Rasi, S., Kilpeläinen, P., Rasa, K., Korpinen, R., Raitanen, J.-E., Vainio, M., Kitunen, V., Pulkkinen, H., Jyske,
T. 2019. Cascade processing of softwood bark with hot water extraction, pyrolysis and anaerobic digestion.
Bioresource Technology 292: 7 p.
Ruokomateriaalit biohybridi-
tuotteissa:
kuumavesiuutolla käsiteltyjä
kuituja betonissa (vasen) ja
lämpöeristeessä (oikea)
lisäämässä lujuutta ja
vähentämässä hiilijalanjälkeä.
Kuvat: Anuj Kumar.
Prosessien ketjutus – koko biomassa
hyötykäyttöön, ei uusia jätevirtoja:
25
Luken kaskadiprosessoinnin pilotointialustat:
Bioruukki, Biopaja, FoodPilot, InsectLab
10.2.2022
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
CO-INNOVATION!
CO-CREATION!
26
Markkinat ovat toistaiseksi kehittymättömät
1. Omalla tilalla hyödynnettävätkasvit kuten ruokohelpi rehuna tai
kuivikkeena
• Jos viljelijä tarvitsee omalla tilalla ruokohelpeä, niin miksi hän valitsisi
vaikeamman tavan (kosteikkoviljely) tuottaa sitä?
2. Nykyisen viljelytavan korvaavatmassatuotantoon soveltuvat
volyymikasvit kuten ruokohelpi
• Esimerkiksi ruokohelpi ja järviruoko voisivat soveltua turvetta korvaavien
kasvualustojen raaka-aineeksi, mutta on epävarmaa saako viljelijä
kostealla alalla viljellystä ruokohelvestä (tai järviruo’osta) markkinoilta
parempaa hintaa
3. Erikoiskasvit(kuten esim. karpalo, rahkasammal tai mesiangervo)
• Näissä kasveissa suhteellinen kasvupotentiaali on suurin, mutta niin ovat
myös viljelijälle tulevat riskitkin
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
27
Tukijärjestelmää on kehitettävä
• Nykyinen tukijärjestelmä kannustaapitämään kaukana tilakeskuksesta
olevia ja/tai huonotuottoisia turvepeltolohkojaluonnonhoitopeltoina
- Kustannus kosteikkoviljelyyn siirtymiseen on suuri, koska viljelijä saa
luonnonhoitopeltonurmesta kilpailukykyisen katetuoton
• Kasvihuonekaasupäästövähennys ei ole toistaiseksi korvausperuste
missään maataloustuessa
• Uusia kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja tulee saada
tukikelpoisiksi kasveiksi, jos kosteikkoviljelyn halutaan yleistyvän
- Tällä hetkellä tukikelpoisia kasveja ovat ruokohelpi1 ja lyhytkiertoinen
energiapuu2 (paju, haapa, hybridihaapa ja poppeli)
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
1. Perus- ja viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki (EU), luonnonhaittakorvaus,
ympäristökorvaus, luomukorvaus (kuivike/rehu)
2. Perus- ja viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki (EU)
28
RATU-hanke
• Kosteikkoviljelyn kustannuksia ja kosteikkoviljelyn avulla saavutettavia
kasvihuonekaasupäästövähennyksiä on tutkittu Rahanarvoisia vaihtoehtoja
syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn –hankkeessa
• Hankkeessa tarkastellutkosteikkoviljelyyn soveltuvatkasvit olivat:
• Rahkasammal, pohjaveden pinta keskimäärin 10 cm maanpinnan alapuolella
• Karpalo, -”-
• Ruokohelpi, pohjaveden pinta keskimäärin 30 cm maanpinnanalapuolella
• Mesiangervo, -”-
Ratkaisuja turvepeltojen kestävään käyttöön -webinaari 9.2.2022
CO2
Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)–projekti,
EMR_Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020
PI Marika Laurila, laskelmat Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Marika Laurila ja Niko Silvan, Luke
https://www.luke.fi/projektit/ratu/
29
Laskelmaesimerkki: hyvin kuivatetulla pellolla viljelty
rehukaura vs. kosteikkoviljelykasvit
• Kosteikkoviljely vaatii lisää tukea (254–679 €/ha), jotta viljelijä pääsee samaan
taloudelliseen tulokseen kuin rehukauran viljelyssä hyvin kuivatetulla pellolla
• Päästövähennyksen kustannukset eivät kuitenkaan ole erityisen suuret (8–34 €/t
CO2-ekv.), jos niitä verrataan päästöoikeuden hintaan EU:n päästökaupassa
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
Rehukauravs.
Lisätuen tarve
(€/ha)
Päästövähennys
(t CO2-ekv./ha)
Päästövähennyksen
kustannus
(€/t CO2-ekv.)
Ruokohelpi 496 20 25
Karpalo 388 32 12
Rahkasammal 254 32 8
Mesiangervo 679 20 34
30
10.2.2022
• Lajikkeiden jalostus:
• Mm. pajun ilmastonkestävämmät lajikkeet pohjoisen
Suomen olosuhteisiin
• Kloonien raaka-aineominaisuuksien optimointi eri
käyttötarkoituksiin
• Kosteikkoviljelyyn parhaiten soveltuvat tuottoisat lajikkeet
• Sopimukset viljelijöiden kanssa
• Luomutuotanto
• Hiilikompensaatiomallit
• Kierrätyslannoitteet.
Innovaatioiden mahdollistajat kosteikkokasvien viljelyssä
31
Innovaatioiden mahdollistajat toimitusketjussa
10.2.2022
• Keskitetyt, riittävän laajat viljelmät lähellä
jalostamoja
• Teknologiset kehitysharppaukset: tehokkaat
korjuu- ja toimitusketjut
• Katkeamaton raaka-aineen saatavuus
• Mahdollisuus prosessoida muita raaka-aineita
biojalostamolla.
32
Innovaatioiden mahdollistajat biojalostuksessa
10.2.2022
Biomassan kaskadiprosessointi
hyödyntää raaka-aineen
kokonaisvaltaisesti ja tuottaa
lisäarvoa laajan tuotepaletin avulla:
• biohiili, biopestisidit
• antimikrobisetaineetja valmisteet
• biovärit
• elintarvike-ja rehuainesosat
• hiilihydraatit, ligniinija muut
hienokemikaalit
• erikoiskuidut
• turvetta korvaavat
materiaaliratkaisutkuten
eläinkuivikkeet.
10.2.2022
33
Johtopäätöksiä
• Kosteikkoviljely voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto
joillekin viljelijöille
• Käytännössä viljelijä tarvitsee luotettavan ja varman ostajan, jotta
hänen kannattaa tehdä pitkävaikutteisia investointeja ja opetella
uusia kosteikkoviljelyynliittyviä viljelymenetelmiä
• Kosteikkoviljelynkäynnistysvaiheessa tarvitaan yhteiskunnantukea
– mahdollisesti myös vakiintuneen tuotannon aikana
• Kosteikkoviljelynavulla saavutettavien päästövähennysten
kustannukset eivät kuitenkaan ole mahdottoman suuria, jos niitä
verrataan päästöoikeuden hintaan EU:n päästökaupassa
• Kaskadiprosessointi ja koko korjuu- ja toimitusketjun kehittäminen
edellytys biojalostamomittakaavan kannattavalla toiminnalle.
Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
34 10.2.2022
Kiitos!
tuula.jyske@luke.fi

More Related Content

What's hot

行政院簡報 衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系
行政院簡報  衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系行政院簡報  衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系
行政院簡報 衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系releaseey
 
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdf
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdfMATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdf
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdfAidsHiv
 
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021THL
 
Standar operasional prosedur bb
Standar operasional prosedur bbStandar operasional prosedur bb
Standar operasional prosedur bbyusup firmawan
 
Program kerja go green school
Program kerja go green schoolProgram kerja go green school
Program kerja go green schoolTahrir Masror
 
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositus
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset   uusi suositusAikuisten jaykkakouristusrokotukset   uusi suositus
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositusTHL
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
 
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvina
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvinaTilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvina
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvinaTHL
 
KESEHATAN IBU DAN ANAK.ppt
KESEHATAN IBU DAN ANAK.pptKESEHATAN IBU DAN ANAK.ppt
KESEHATAN IBU DAN ANAK.pptDwieSakti
 
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPK
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPKEvaluasi Pembelajaran Pelatihan TPK
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPKasih gahayu
 
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...Institut de l'Elevage - Idele
 

What's hot (14)

Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
Vesistökuormitus turvemailla – voidaanko sitä hillitä? Sakari Sarkkola, tutkija
 
行政院簡報 衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系
行政院簡報  衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系行政院簡報  衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系
行政院簡報 衛福部 完善原鄉及離島醫療照護體系
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdf
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdfMATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdf
MATERI LIMBAH B3 (PMK 2 TH 2023) KEPRI.pdf
 
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021
Paihdetilastollinen vuosikirja kuvina 2021
 
Standar operasional prosedur bb
Standar operasional prosedur bbStandar operasional prosedur bb
Standar operasional prosedur bb
 
Program kerja go green school
Program kerja go green schoolProgram kerja go green school
Program kerja go green school
 
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositus
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset   uusi suositusAikuisten jaykkakouristusrokotukset   uusi suositus
Aikuisten jaykkakouristusrokotukset uusi suositus
 
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaPotentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
 
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvina
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvinaTilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvina
Tilastoraportti kouluterveyskysely 2021 tilastot kuvina
 
Ekgnperusteet1
Ekgnperusteet1Ekgnperusteet1
Ekgnperusteet1
 
KESEHATAN IBU DAN ANAK.ppt
KESEHATAN IBU DAN ANAK.pptKESEHATAN IBU DAN ANAK.ppt
KESEHATAN IBU DAN ANAK.ppt
 
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPK
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPKEvaluasi Pembelajaran Pelatihan TPK
Evaluasi Pembelajaran Pelatihan TPK
 
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...
SPACE 2023 Valoveau : Produire de la viande bovine à l’herbe avec de jeunes a...
 

Similar to Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisuudet.Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö

Selluloosan uudet tuotteet, Ali Harlin
Selluloosan uudet tuotteet, Ali HarlinSelluloosan uudet tuotteet, Ali Harlin
Selluloosan uudet tuotteet, Ali HarlinSuomen metsäkeskus
 
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016Metsä Group
 
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Ruokasienistä materiaalia
Ruokasienistä materiaaliaRuokasienistä materiaalia
Ruokasienistä materiaaliaMotiva
 
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy
 
Biotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotalous.fi
 
07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumi07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumiVirpi Messman
 
Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta
Keski-Suomen kiertotalouden tiekarttaKeski-Suomen kiertotalouden tiekartta
Keski-Suomen kiertotalouden tiekarttaCircwaste
 

Similar to Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisuudet.Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö (20)

Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkijaPaju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
Paju – puskista biokiertotalouteen. Anneli Viherä-Aarnio, erikoistutkija
 
Selluloosan uudet tuotteet, Ali Harlin
Selluloosan uudet tuotteet, Ali HarlinSelluloosan uudet tuotteet, Ali Harlin
Selluloosan uudet tuotteet, Ali Harlin
 
Edistetaan yhdessa puun kayttoa
Edistetaan yhdessa puun kayttoaEdistetaan yhdessa puun kayttoa
Edistetaan yhdessa puun kayttoa
 
Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella
Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasellaKiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella
Kiertolaisdieetit: tulevaisuus kaupunkilaisten lautasella
 
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
Mediatilaisuus uudet biotuotteet 17022016
 
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
Turpeen korvaaminen kasvualustoissa ja kuivikkeena – haasteet ja mahdollisuud...
 
Anna kaisa elo: Puun sivuvirroista biohiiltä ja liiketoimintaa
Anna kaisa elo: Puun sivuvirroista biohiiltä ja liiketoimintaaAnna kaisa elo: Puun sivuvirroista biohiiltä ja liiketoimintaa
Anna kaisa elo: Puun sivuvirroista biohiiltä ja liiketoimintaa
 
Muutos kohti biokiertotaloutta kaupungeissa
Muutos kohti biokiertotaloutta kaupungeissaMuutos kohti biokiertotaloutta kaupungeissa
Muutos kohti biokiertotaloutta kaupungeissa
 
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre
Kiertotalous teollisuudessa: Case Äänekoski / Kaija Pehu-Lehtonen, Metsä Fibre
 
Ruokasienistä materiaalia
Ruokasienistä materiaaliaRuokasienistä materiaalia
Ruokasienistä materiaalia
 
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
Kuntamarkkinat resurssiviisaus 11092014
 
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...
Koivukuitua kehrätään vaatteeksi - yksi merkittävimmistä innovaatioista pitkä...
 
Kohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoista
Kohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoistaKohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoista
Kohti biotaloutta: Havaintoja asennekapeikoista
 
Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari TiilikkalaBiohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
 
Biotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTTBiotaloustreffit VTT
Biotaloustreffit VTT
 
Sami Sulkko: Järkivihreä Forssa
Sami Sulkko: Järkivihreä ForssaSami Sulkko: Järkivihreä Forssa
Sami Sulkko: Järkivihreä Forssa
 
Kasvuturpeen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot - Juha Heiskanen, Luke
Kasvuturpeen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot - Juha Heiskanen, LukeKasvuturpeen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot - Juha Heiskanen, Luke
Kasvuturpeen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot - Juha Heiskanen, Luke
 
Kierrätyskasvualustan kehittämistuloksia - Sanna Kukkonen, Luke
Kierrätyskasvualustan kehittämistuloksia - Sanna Kukkonen, LukeKierrätyskasvualustan kehittämistuloksia - Sanna Kukkonen, Luke
Kierrätyskasvualustan kehittämistuloksia - Sanna Kukkonen, Luke
 
07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumi07032014 messman raksa_foorumi
07032014 messman raksa_foorumi
 
Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta
Keski-Suomen kiertotalouden tiekarttaKeski-Suomen kiertotalouden tiekartta
Keski-Suomen kiertotalouden tiekartta
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisuudet.Tuula Jyske, tutkimuspäällikkö

  • 1. 1 Kosteikkokasveista uusia arvoketjuja: tutkimustarpeet ja kehittämismahdollisuudet Tuula Jyske ja Hanna Brännström Luonnonvarakeskus Turve, Tiede ja Tulevaisuus Mitä turpeen tilalle? -webinaari 10.2.2022
  • 2. 2 Esityksen tekijät: Jenni Tienaho, Niko Silvan, Leila Korpela, Antti Miettinen, Paula Jylhä, Hanna Brännström, Risto Korpinen, Juha Nikkilä, Tuula Larmola, Tuula Jyske, Jouni Hyvärinen, Anneli Viherä-Aarnio, Kimmo Rasa, Anuj Kumar, Kristiina Lång
  • 3. 3 10.2.2022 Miksi edistää kosteikkokasvien viljelyä? • Aktiivinen turvetuotantopinta-ala 52 000 ha v. 2019 • Turvetuotannostavapautuuvuosittain tuhansia hehtaareja • Suonpohjien nopea siirto jälkikäyttöön • KHK-päästöt • Eroosio (vesistöjen ravinne- ja kiintoainekuormitus) • Kosteikkoviljely onyksi mahdollisuus tuotannosta vapautuvanturvesuon uudeksi käyttömuodoksi
  • 4. 4 Kosteikkoviljelyn hyödyt: viljelijöistä yhteiskuntaan Kosteikkoviljely voi parhaimmillaan hyödyttää sekä viljelijää että koko yhteiskuntaa, koska kosteikkoviljely mahdollistaa samanaikaisesti mm. vetetyn turvemaan viljelyn ja ilmastohyötyjen tuottamisen: • Pohjaveden pinnan nosto hidastaa turpeen hajoamista ja vähentää hiilipäästöjä • Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn (kostean alan viljelyyn) vuoteen 2030 mennessä Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022 Kuvat: KristiinaLång,Luke Energia Paju Osmankäämi Ruokohelpi Kasvualusta Ruokohelpi Järviruoko Osmankäämi Rakennus- materiaali Osmankäämi Hieskoivu Rehu/kuivike Ruokohelpi Osmankäämi Järviruoko Erikoistuotteet Marjat, Kihokki Koristekäyttö Biohiili,Nanomateriaalit
  • 5. 5 10.2.2022 Kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja • Osmankäämi: rakennus- ja tekstiilimateriaali, rehu- ja ravintokasvi, kasvualusta, rohdostee, biologinen kasvinsuojelu • Järviruoko: katto- ja eristemateriaali, bioenergia, kuivike, kasvualusta, maanparannusaine, rehu, sellu ja paperi • Ruokohelpi: bioenergia, kuitutuotteet, kuivike, kasvualusta • Pajut: bioenergia, arvoaineet, kuivikkeet, kasvualustat, rehut, biohiili, kuitutuotteet • Hieskoivu: rakennus- ja kuitumateriaalit • Rahkasammal: kasvualusta, kuivike, eristeet, akustiikkalevytjne. • Isokarpalo: ravinto, lääke • Mustamarja-aronia: ravinto, lääke • Kihokit: lääkkeet/rohdokset, sienitautien ja tuholaisten torjunta • Kalmojuuri: lääke • Raate: lääke • Mesiangervo: rohdos Naukkarinen, V. 2021. Kosteikkoviljelyn kasviopas. Baltic Sea Action Group 2021
  • 6. 6 10.2.2022 Rahkasammal • Suuri markkinapotentiaali kehitettävien kasvualustamateriaalien ”priimaavana” komponenttina • Tietotarpeita: saatavuus ja kestävyys • Luonnontilaisen kaltaisten soiden rahkasammalen korjuu → rahkasammalbiomassan kasvatus: • metsäojitettuja soita vettämällä • turvetuotannosta vapautuneilla suonpohjilla viljelemällä (Sphagnum farming). https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/sammalen-korjuun-ymparistovaikutukset- yhteistyoryhma-rahkasammalen-korjuu-ohjattava-ojitetuille-soille
  • 7. 7 10.2.2022 Kihokki • Rahkasammalbiomassan korjuukohteet kihokille (rohtokasvi) sopivia • Kanerva (kauppayrtti, kukkivat versot) ja lakka (lehdet, esim. kosmetiikka) viihtyvät myös samantyyppisissä kohteissa (korjuusta 5 – 10 v.). 10.2. Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 Projekti: Innoherb - kihokista, lakasta ja kanervasta tulevaisuuden liiketoimintaa Pohjois-Satakuntaan (2020-2022), Korpela Leila, Silvan Niko, Tienaho Jenni
  • 8. 8 Kihokin kasvu/viljely rahkasammalbiomassan korjuukohteilla Kihokki ja kanervarunsaimmillaan kohteilla, joilla rahkasammaleen korjuustaon suunnilleen 3–5 vuotta • Kihokin kasvuoptimi hieman märemmillä ja rehevämmillä, kanervan taas hieman karummilla ja kuivemmilla soilla • Kihokki runsastuu luonnostaan turvemaan omasta siemenpankista, kun kosteusolot tasaiset • Kihokin lisäys mahdollista siemenistä, kasvullisesti tai taimien siirtoistutuksella Innoherb - kihokista, lakasta ja kanervasta tulevaisuuden liiketoimintaa Pohjois-Satakuntaan (2020-2022), Korpela Leila, Silvan Niko, Tienaho Jenni
  • 9. 9 10.2.2022 Luonnossa kasvanut kihokki laboratoriokasvatettua bioaktiivisempaa 0 1 2 3 4 5 6 7 14cm petri dish 125ml pot g Solukon kasvu 6 viikossa 0 weeks 6 weeks 2,5 g 6,1 g (250%) 1,2 g 5,7 g (468%) • Luonnossa kasvanutkihokki on ominaisuuksiltaan antioksidatiivisempaa [1], antibakteerisempaa [2] ja sisältää suurempia pitoisuuksia fenolisiayhdisteitä, kuten flavonoideja, ellagihappojohdannaisiaja naftokinoneita [1]. • Suuremmillapitoisuuksilla kumpikin osoitti aktiivisuutta enteroviruksia vastaan [1] [1] Tienaho, J., Reshamwala, D., Karonen, M., Silvan, N., Korpela, L., Marjomäki, V., Sarjala, T. (2021) Field-Grown and In Vitro Propagated Round-Leaved Sundew (Drosera rotundifolia L.) Show Differences in Metabolic Profiles and Biological Activities. Molecules 2021, 26, 3581. https://doi.org/10.3390/molecules26123581 [2] Poikulainen, E., Tienaho, J., Sarjala, T., Santala, V. (2020). A panel of bioluminescent whole-cell bacterial biosensors for the screening for new antibacterial substances from natural extracts. Journal of Microbiological Methods, 178, 106083. https://doi.org/10.1016/j.mimet.2020.106083 Tutkimustyö jatkuu s.e. laboratoriossa kasvatetun kihokin ominaisuuksia yritetään parantaa esim. ravinnemuutoksilla. Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15
  • 10. 10 10.2.2022 Ruokohelpi Kuituominaisuudet: • Pituus 0,7 mm • Paksuus 16 µm Selluloosa 35 % Hemiselluloosat 22 % Ligniini 14 % Uuteaineet 13 % Tuhka 2 % Proteiini 14 % Kemiallinen koostumus (%):
  • 11. 11 10.2.2022 Järviruoko Selluloosa 33 % Hemiselluloosat 31 % Ligniini 21 % Uuteaineet 5 % Tuhka 5 % Proteiini 5 % Kuituominaisuudet: • Pituus 0,7 mm • Paksuus 15 µm • Verrattavissa lehtipuun kuituihin, mm. koivu • Voidaan käyttää esim. paperin valmistuksessa Kemiallinen koostumus (%):
  • 12. 12 Esimerkkiprojekti: Kosteikkoviljelyllä ilmastollisesti kestävä ratkaisu kasvualustatuotantoon (KASVUA) • Järviruoko-ruokohelpikasvualustan ilmastovaikutuksetpellolta kasvihuoneisiin • Toimivuus kasvualustana • Koko tuotantoketju kasvualustatuottajan ja kasvihuoneyrittäjienkanssa • Tuotantoketjun talous ja kannustimet PI: Tuula Larmola https://youtu.be/5hcxfXDXNpo 10.2.2022 Kumppanit Kiteen Mato ja Multa Oy, Suomen ympäristökeskus, SYKE Viljelijäviljelee ruokohelpeä märällä pellolla Urakoitsijakorjaa ruokohelvenja järviruokoa vesistöistä Yritys perustaa auman yhteistyömaatilalle Yritys pakkaa ja myy tuotteet
  • 13. 13 Kasvualustojen ominaisuuksia Vihanneslevy (Kekkilä Natural Control) Kompostoitu järviruoko+ruokohelpi (KMM) johtokyky mS/m 9.9 74.7 pH 6.8 6.5 Vesiliukoinen typpi kg/m3 0.02 0.24 Fosfori mg/l 0.95 160 Kalium mg/l 42 1200 Turve (Kekkilä) Kompostoitu järviruoko + ruokohelpi (KMM) Kuivapaino kg/m3 83.0 174.5 Kutistuminen % 26.0 28.2 Huokostilavuus % V/V 95.0 88.7 Ilmatila % 32.0 19.9 Helppokäyttöinen vesi % 24.0 21.9 Hitaan kasvun vesi % 39.0 46.9 Kiinteä aines % 5.0 11.3 Vedenotto g/g -10 cm 7.7 3.9 Vedenotto g/g -50 cm 4.7 2.7 Kompostoitu järviruoko- ja ruokohelpiseosalusta sisälsi runsaammin kasviravinteita kuin turvelevy, mutta seosalustan turvealustaa alempi ilmahuokostila rajoittaa kastelujärjestelyjä.
  • 14. 14 Pajut biojalostuksessa: haasteita ja mahdollisuuksia 10.2.2022 Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 Grafiikka: Jouni Hyvärinen
  • 15. 15 Tasalaatuista biohiiltä pajusta Tasalaatuista biohiiltä voidaan valmistaa valitsemalla tiettyjä kloonipajuviljelmiä sellaisiin loppukäyttöihin,jotka vaativat suhteellisen homogeenisia huokosominaisuuksia: • Bimodaalinen puun solukkorakenne määrittää huokosrakennetta myös biohiilessä • Kloonivaihtelu vaikuttaa biohiilen mikrometrimittakaavan huokoisuuteen • Pyrolyysi häivyttää raaka-aineessa havaitutrakenteelliset erot ja siirsi puunäytteiden selvästi bimodaalisia huokoskokojakaumiakohti pienempiä huokoskokoalueita • Kuituanalyysitekniikoita voitaisiin käyttää joidenkin biohiilen huokosten ominaisuuksien ennustamiseen. Biochar – a valuable and functional products from wood: https://www.youtube.com/watch?v=XYuvDOHpujw #ResearchHiglight
  • 16. 16 Biokomposiitit – muovin korvaajia pajusta Biocomposites – promising alternative for plastics: https://www.youtube.com/watch?v=MwivfHVq1F8&feature=emb_title
  • 17. 17 Antiviraalit ratkaisut pajusta Luken ja Jyväskylän yliopiston käynnissä olevissa yhteistutkimuksissa: • Pajun ainesosilla antimikrobisia toiminnallisuuksia • Luken eristämät pajutuotteet tehokkaita erilaisia vaipattomia ja vaipallisia viruksia vastaan; virukset menettävät infektoimiskykynsä • Nyt tutkitaan, miten tehtyjä löydöksiä voidaan hyödyntää kehitettäessä biopohjaisia antiviraalisia ratkaisuja kuluttajatuotteisiin, kuten erilaisiinpinnoitteisiin, suusuojaimiin ja pakkauksiin. Forest based antivirals solutions from Finnish forests: https://www.youtube.com/watch?v=u21YNQVtDPI #ResearchHighlight
  • 18. 18 Kuivamassatuotoksen vaikutus suonpohjilla tuotetun pajuraaka-aineen vähimmäishintaan käyttöpaikalla 10.2.2022 Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 Korkokanta 3 % Korkokanta 5 % Korkokanta 1 %
  • 20. 21 Pohjaveden pinnan nostaminen: vaatii investointeja ja työtä • Pohjaveden pinnan nostaminen on edullisempaaavo-ojiin sijoitetuilla säätöpadoilla kuin säätösalaojituksella ‐ Investointikustannus säätöpatoihinnoin 1 000 €/ha vs. investointikustannus säätösalaojitukseennoin 5 000 €/ha ‐ Turvemaatovat usein avo-ojitettuja ‐ Jotta investointi on taloudellisesti kannattava, pohjaveden pinnan täytyy luontaisesti nousta silloin kun avo-ojiin asennetaan säätöpadot • Pohjaveden korkeuden tarkkailu vaatii viljelijältä työtä ja ennakointia Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022 Kuva: Hanna Kekkonen, Luke
  • 21. 22 Viljelytoimiin liittyy haasteita ja riskejä • Turvepellon märkänä pitäminen aiheuttaa haasteita viljelytoimiin → Koneilla liikkuminen vaikeutuu, jolloin työ on hitaampaa ja siten kalliimpaa → Tarvitaan joko märkiin olosuhteisiin suunniteltuja erikoiskoneita tai vähintään leveämpää rengastusta käytössä oleviin maatalouskoneisiin • Sadonkorjuun onnistumisen liittyy riskejä. Erittäin märkinä vuosina sato voi jäädä korjaamatta. Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
  • 22. 23 Logistiikka: korjuuketjut tehokkaammiksi • Kosteikkoviljellynsoveltuvat lohkot usein hajallaan, jolloin voi olla vaikea saada taloudellisesti kannattavaa korjuuketjua • Korjuuketjut ovat toistaiseksi kehittymättömiä Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
  • 23. 24 Kaskadiprosessointi: lisää kannattavuutta 10.2.2022 • Kuidut ja ruokomateriaalit • Hiilihydraatit, etenkin hemiselluloosa ja sen sovellukset • Uuteaineet: ‒ Uuteaineita n. 10%, pääosin hydrofiilisiä yhdisteitä ‒ Esim. ruokohelpi psykotrooppisia yhdisteitä/lääkeaineita ‒ Kirjallisuudessa puutteellisesti tietoa: tarkemmat karakterisoinnitkäynnissä Rasi, S., Kilpeläinen, P., Rasa, K., Korpinen, R., Raitanen, J.-E., Vainio, M., Kitunen, V., Pulkkinen, H., Jyske, T. 2019. Cascade processing of softwood bark with hot water extraction, pyrolysis and anaerobic digestion. Bioresource Technology 292: 7 p. Ruokomateriaalit biohybridi- tuotteissa: kuumavesiuutolla käsiteltyjä kuituja betonissa (vasen) ja lämpöeristeessä (oikea) lisäämässä lujuutta ja vähentämässä hiilijalanjälkeä. Kuvat: Anuj Kumar. Prosessien ketjutus – koko biomassa hyötykäyttöön, ei uusia jätevirtoja:
  • 24. 25 Luken kaskadiprosessoinnin pilotointialustat: Bioruukki, Biopaja, FoodPilot, InsectLab 10.2.2022 Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 CO-INNOVATION! CO-CREATION!
  • 25. 26 Markkinat ovat toistaiseksi kehittymättömät 1. Omalla tilalla hyödynnettävätkasvit kuten ruokohelpi rehuna tai kuivikkeena • Jos viljelijä tarvitsee omalla tilalla ruokohelpeä, niin miksi hän valitsisi vaikeamman tavan (kosteikkoviljely) tuottaa sitä? 2. Nykyisen viljelytavan korvaavatmassatuotantoon soveltuvat volyymikasvit kuten ruokohelpi • Esimerkiksi ruokohelpi ja järviruoko voisivat soveltua turvetta korvaavien kasvualustojen raaka-aineeksi, mutta on epävarmaa saako viljelijä kostealla alalla viljellystä ruokohelvestä (tai järviruo’osta) markkinoilta parempaa hintaa 3. Erikoiskasvit(kuten esim. karpalo, rahkasammal tai mesiangervo) • Näissä kasveissa suhteellinen kasvupotentiaali on suurin, mutta niin ovat myös viljelijälle tulevat riskitkin Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022
  • 26. 27 Tukijärjestelmää on kehitettävä • Nykyinen tukijärjestelmä kannustaapitämään kaukana tilakeskuksesta olevia ja/tai huonotuottoisia turvepeltolohkojaluonnonhoitopeltoina - Kustannus kosteikkoviljelyyn siirtymiseen on suuri, koska viljelijä saa luonnonhoitopeltonurmesta kilpailukykyisen katetuoton • Kasvihuonekaasupäästövähennys ei ole toistaiseksi korvausperuste missään maataloustuessa • Uusia kosteikkoviljelyyn soveltuvia kasveja tulee saada tukikelpoisiksi kasveiksi, jos kosteikkoviljelyn halutaan yleistyvän - Tällä hetkellä tukikelpoisia kasveja ovat ruokohelpi1 ja lyhytkiertoinen energiapuu2 (paju, haapa, hybridihaapa ja poppeli) Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022 1. Perus- ja viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki (EU), luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus, luomukorvaus (kuivike/rehu) 2. Perus- ja viherryttämistuki, nuoren viljelijän tuki (EU)
  • 27. 28 RATU-hanke • Kosteikkoviljelyn kustannuksia ja kosteikkoviljelyn avulla saavutettavia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä on tutkittu Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn –hankkeessa • Hankkeessa tarkastellutkosteikkoviljelyyn soveltuvatkasvit olivat: • Rahkasammal, pohjaveden pinta keskimäärin 10 cm maanpinnan alapuolella • Karpalo, -”- • Ruokohelpi, pohjaveden pinta keskimäärin 30 cm maanpinnanalapuolella • Mesiangervo, -”- Ratkaisuja turvepeltojen kestävään käyttöön -webinaari 9.2.2022 CO2 Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)–projekti, EMR_Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 – 2020 PI Marika Laurila, laskelmat Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Marika Laurila ja Niko Silvan, Luke https://www.luke.fi/projektit/ratu/
  • 28. 29 Laskelmaesimerkki: hyvin kuivatetulla pellolla viljelty rehukaura vs. kosteikkoviljelykasvit • Kosteikkoviljely vaatii lisää tukea (254–679 €/ha), jotta viljelijä pääsee samaan taloudelliseen tulokseen kuin rehukauran viljelyssä hyvin kuivatetulla pellolla • Päästövähennyksen kustannukset eivät kuitenkaan ole erityisen suuret (8–34 €/t CO2-ekv.), jos niitä verrataan päästöoikeuden hintaan EU:n päästökaupassa Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022 Rehukauravs. Lisätuen tarve (€/ha) Päästövähennys (t CO2-ekv./ha) Päästövähennyksen kustannus (€/t CO2-ekv.) Ruokohelpi 496 20 25 Karpalo 388 32 12 Rahkasammal 254 32 8 Mesiangervo 679 20 34
  • 29. 30 10.2.2022 • Lajikkeiden jalostus: • Mm. pajun ilmastonkestävämmät lajikkeet pohjoisen Suomen olosuhteisiin • Kloonien raaka-aineominaisuuksien optimointi eri käyttötarkoituksiin • Kosteikkoviljelyyn parhaiten soveltuvat tuottoisat lajikkeet • Sopimukset viljelijöiden kanssa • Luomutuotanto • Hiilikompensaatiomallit • Kierrätyslannoitteet. Innovaatioiden mahdollistajat kosteikkokasvien viljelyssä
  • 30. 31 Innovaatioiden mahdollistajat toimitusketjussa 10.2.2022 • Keskitetyt, riittävän laajat viljelmät lähellä jalostamoja • Teknologiset kehitysharppaukset: tehokkaat korjuu- ja toimitusketjut • Katkeamaton raaka-aineen saatavuus • Mahdollisuus prosessoida muita raaka-aineita biojalostamolla.
  • 31. 32 Innovaatioiden mahdollistajat biojalostuksessa 10.2.2022 Biomassan kaskadiprosessointi hyödyntää raaka-aineen kokonaisvaltaisesti ja tuottaa lisäarvoa laajan tuotepaletin avulla: • biohiili, biopestisidit • antimikrobisetaineetja valmisteet • biovärit • elintarvike-ja rehuainesosat • hiilihydraatit, ligniinija muut hienokemikaalit • erikoiskuidut • turvetta korvaavat materiaaliratkaisutkuten eläinkuivikkeet. 10.2.2022
  • 32. 33 Johtopäätöksiä • Kosteikkoviljely voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto joillekin viljelijöille • Käytännössä viljelijä tarvitsee luotettavan ja varman ostajan, jotta hänen kannattaa tehdä pitkävaikutteisia investointeja ja opetella uusia kosteikkoviljelyynliittyviä viljelymenetelmiä • Kosteikkoviljelynkäynnistysvaiheessa tarvitaan yhteiskunnantukea – mahdollisesti myös vakiintuneen tuotannon aikana • Kosteikkoviljelynavulla saavutettavien päästövähennysten kustannukset eivät kuitenkaan ole mahdottoman suuria, jos niitä verrataan päästöoikeuden hintaan EU:n päästökaupassa • Kaskadiprosessointi ja koko korjuu- ja toimitusketjun kehittäminen edellytys biojalostamomittakaavan kannattavalla toiminnalle. Webinaari: Mitä turpeen tilalle? 10.2. klo 9–10.15 10.2.2022