Successfully reported this slideshow.

Viljan viljely turvemaalla - Ruukin mittaustuloksia - Timo Lötjönen, Luke

0

Share

Loading in …3
×
1 of 16
1 of 16

Viljan viljely turvemaalla - Ruukin mittaustuloksia - Timo Lötjönen, Luke

0

Share

Download to read offline

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

Turvepellot, ilmasto ja maaperä –miten vähentää muokkausta käytännössä? -webinaari 23.3.2021

More Related Content

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Related Books

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 14 day trial from Scribd

See all

Viljan viljely turvemaalla - Ruukin mittaustuloksia - Timo Lötjönen, Luke

  1. 1. 1 Viljan viljely turvemaalla – Ruukin mittaustuloksia Timo Lötjönen - maatalousteknologian tutkija/viljelijä - Luke Ruukki/Oulu - timo.lotjonen@luke.fi - p. 040-556 5926 23.3.2021
  2. 2. 2 23.3.2021 2 23.3.2021 Esityksen sisältö: - Perusmuokkausmenetelmäkoe viljan viljelyssä (CO2-päästöt) • Syys- ja kevätkyntö • Kevytmuokkaus lautasmuokkarilla • Suorakylvö • Aluskasvit ja pikakesanto - Satotuloksia aiemmasta suorakylvökokeesta - Nurmen perustamisen vaihtoehdot-koe (ei tuloksia vielä)
  3. 3. 3 23.3.2021 Viljelykierto, jossa vuorottelevat nurmi ja yksivuotiset kasvit, kuuluu olennaisena osana suomalaiseen maatalouteen. Jotkut tilat erikoistuvat viljanviljelyyn, jotkut karjatalouteen => viljelykiertoyhteistyö? Miten maata muokataan? Miten päästöt saadaan pieniksi ja samalla tuotettua hyvää satoa?
  4. 4. 4 23.3.2021 Syksyllä 2019 Luke Ruukissa aloitettiin koe: Muokkausmenetelmät ja aluskasvit viljanviljelyssä eloperäisellä maalla - tässä tavoitteena on vertailla viljanviljelyn eri vaihtoehtojen vaikutuksia khk-päästöihin ja satoon. 1) Syyskyntö + ohra 2) Syyskyntö + ohra + aluskasvi 3) Kevätkyntö + ohra 4) Kevätkyntö + ohra + aluskasvi 5) Kevytmuokkaus keväällä + ohra 6) Alkukesän kesannointi + viherlannoitus 7) Ohran suorakylvö keväällä
  5. 5. 5 23.3.2021 Luke Ruukin turvemaakenttä 1 2 3 4 5 6 Maatutkaus ja kuva: Markus Saari, Oulun Yliopisto Viljan muokkauskoe sijaitsee lohkolla 1. Nurmen perustamis- koe sijaitsee lohkon 6 eteläpuolella.
  6. 6. 6 23.3.2021 Kasvihuonekaasujen mittausta pimeäkammiomenetelmällä.
  7. 7. 7 23.3.2021 Alustavia tuloksia: (lähde: Maarit Liimatainen, Luke) 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 CO2 mg m-2 d-1 Pvm 1 3 Kevätkyntö+ohra Kevätkyntö Syyskyntö+ohra Syyskyntö Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohranviljelyssä turvemaalla, kun perusmuokkauksena käytettiin syys- tai kevätkyntöä. CO2 ALUSTAVIA TULOKSIA!
  8. 8. 8 23.3.2021 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 CO2 mg m-2 d-1 Pvm CO2 ALUSTAVIA TULOKSIA! 1 2 3 4 5 6 7 Syyskyntö+ohra Syyskyntö+ohra+aluskasvi Kevätkyntö+ohra Kevätkyntö+ohra+aluskasvi Kevytmuokkaus keväällä+ohra Alkukesän kesannointi+viherlannoitus Ohran suorakylvö keväällä Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohranviljelyssä turvemaalla eri muokkaustavoilla (lähde: Maarit Liimatainen, Luke).
  9. 9. 9 23.3.2021 0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 15.10.2019 24.10.2019 29.10.2019 11.11.2019 4.12.2019 19.12.2019 16.1.2020 20.01.2019 12.2.2020 13.02.2020 26.3.2020 8.4.2020 09.04.2020 22.4.2020 04.05.2020 5.5.2020 19.05.2020 25.5.2020 29.5.2020 1.6.2020 9.6.2020 10.06.2020 17.6.2020 18.06.2020 23.6.2020 29.6.2020 8.7.2020 09.07.2020 15.7.2020 16.7.2020 22.7.2020 27.7.2020 29.7.2020 5.8.2020 10.8.2020 12.8.2020 17.8.2020 19.8.2020 2.9.2020 9.9.2020 14.9.2020 28.9.2020 13.10.2020 mg CO2 m-2 d-1 Pvm Syyskyntö + ohra Kevätkyntö + ohra Nurmi Kevätkyntö Nurmen niitto ALUSTAVIA TULOKSIA, JULKAISEMATONTA AINEISTOA!!! Nurmen niitto Ohran puinti Syyskyntö (Lohko 1) Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohran ja nurmen viljelyssä turvemaalla. Huom! Tulokset eri kokeista, mutta samalta peltolohkolta (lähde: Maarit Liimatainen, Luke).
  10. 10. 10 23.3.2021 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Sato, kg/ha (15 %) 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Hlp, kg Ohrasadot muokkauskokeelta 2020. Hehtolitrapainot muokkauskokeelta 2020 => => Koe jatkuu vuonna 2021
  11. 11. 11 23.3.2021 Vältä jokavuotista ja turhan voimakasta muokkausta - kevytmuokkaus ja suorakylvö toimivat turvemaillakin 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 1)Syyskyntö 2)Kevätkyntö 3)Syyslautasm. 4)Kevätlautasm. 5)Suorakylvö Sato, kg/ha 14 % 2009 2010 2011 Ohranviljelyn muokkauskoe 2009 - 2011 Koejäsenet olivat: 1) Syyskyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö 2) Kevätkyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö 3) Lautasmuokkaus syksyllä + kylvö keväällä 4) Lautasmuokkaus keväällä + kylvö 5) Suorakylvö keväällä Ohrasadot MTT Ruukin turvemaalla 2009 – 2011. Sadot verrattuna kyntöön: Lautasmuokkaus: - 5 - 10 % Suorakylvö: noin - 10%
  12. 12. 12 23.3.2021 Nurmen perustaminen eloperäisellä maalla – ruutukoe Luke Ruukissa Oletuksen mukaan nurmiviljelyssä ilmastopäästöt ovat suurimmillaan, kun nurmi joudutaan rikkomaan uuden nurmen perustamista varten. Tässä on tavoitteena selvittää, miten perustamisvaihe tehdään mahdollisimman pienillä ilmastopäästöillä. Keväällä 2019 perustettiin koe, jossa on seuraavat koejäsenet: 1) viljellään nurmea, josta korjataan säilörehua (verranne) 2) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen välittömästi suojaviljan + ns. kylvö 3) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen pelkkä ns. kylvö 4) nurmen uusinta jyrsinkylvöllä 5) viljan suorakylvö + ns. kylvö 6) nurmen uusinta muokkaamatta nurmijyrällä Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan kahden viikon välein ainakin kevääseen 2021 ja samalla seurataan nurmen perustamisen onnistumista.
  13. 13. 13 23.3.2021 Nurmijyrsin (Forigo) Kylvöjyrä (SMS)
  14. 14. 14 23.3.2021 Kokoviljasäilörehu voi olla turvemailla viisas tapa perustaa nurmi: korjuu aikaisin kuivissa oloissa ja lakoontumisriski pienenee. Suorakylvettyä ohran orasta, jonka juureen on kylvetty nurmensiemen.
  15. 15. 15 23.3.2021 Alustava yhteenveto: - tässä kokeessa eri muokkausmenetelmillä ja toisaalta nurmen viljelyllä oli yllättävän vähän vaikutusta CO2-päästöihin (tulos on vasta yhden vuoden tulos, mahdolliset puutteet menetelmissä…) Mieti kuitenkin: - miten saisit eloperäisille maille mahdollisimman paljon nurmia - miten saisit nurmet menestymään ja kestämään siellä (ojitus…) - miten keventäisit ja vähentäisit muokkausta - olisiko pohjaveden pinnan nosto mahdollista (erityisesti kesällä)? Nämä kaikki pitäisi toteuttaa siten, että satotaso ei merkittävästi laske!!

×