1.
1
Viljan viljely turvemaalla –
Ruukin mittaustuloksia
Timo Lötjönen
- maatalousteknologian tutkija/viljelijä
- Luke Ruukki/Oulu
- timo.lotjonen@luke.fi
- p. 040-556 5926
23.3.2021

2.
2 23.3.2021
2 23.3.2021
Esityksen sisältö:
- Perusmuokkausmenetelmäkoe viljan viljelyssä (CO2-päästöt)
• Syys- ja kevätkyntö
• Kevytmuokkaus lautasmuokkarilla
• Suorakylvö
• Aluskasvit ja pikakesanto
- Satotuloksia aiemmasta suorakylvökokeesta
- Nurmen perustamisen vaihtoehdot-koe (ei tuloksia vielä)

3.
3
23.3.2021
Viljelykierto, jossa vuorottelevat nurmi ja yksivuotiset
kasvit, kuuluu olennaisena osana suomalaiseen maatalouteen.
Jotkut tilat erikoistuvat viljanviljelyyn, jotkut karjatalouteen => viljelykiertoyhteistyö?
Miten maata muokataan? Miten päästöt saadaan pieniksi ja samalla tuotettua hyvää satoa?

4.
4
23.3.2021
Syksyllä 2019 Luke Ruukissa aloitettiin koe:
Muokkausmenetelmät ja aluskasvit viljanviljelyssä eloperäisellä maalla
- tässä tavoitteena on vertailla viljanviljelyn eri
vaihtoehtojen vaikutuksia khk-päästöihin ja satoon.
1) Syyskyntö + ohra
2) Syyskyntö + ohra + aluskasvi
3) Kevätkyntö + ohra
4) Kevätkyntö + ohra + aluskasvi
5) Kevytmuokkaus keväällä + ohra
6) Alkukesän kesannointi + viherlannoitus
7) Ohran suorakylvö keväällä

5.
5
23.3.2021
Luke Ruukin turvemaakenttä
1
2
3
4
5
6
Maatutkaus ja kuva: Markus Saari, Oulun Yliopisto
Viljan muokkauskoe
sijaitsee lohkolla 1.
Nurmen perustamis-
koe sijaitsee lohkon
6 eteläpuolella.

6.
6
23.3.2021
Kasvihuonekaasujen mittausta pimeäkammiomenetelmällä.

7.
7
23.3.2021
Alustavia tuloksia:
(lähde: Maarit Liimatainen, Luke)
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
CO2
mg
m-2
d-1
Pvm
1
3
Kevätkyntö+ohra
Kevätkyntö
Syyskyntö+ohra
Syyskyntö
Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohranviljelyssä turvemaalla, kun perusmuokkauksena
käytettiin syys- tai kevätkyntöä.
CO2
ALUSTAVIA TULOKSIA!

8.
8
23.3.2021
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
CO2
mg
m-2
d-1
Pvm
CO2
ALUSTAVIA TULOKSIA!
1
2
3
4
5
6
7
Syyskyntö+ohra
Syyskyntö+ohra+aluskasvi
Kevätkyntö+ohra
Kevätkyntö+ohra+aluskasvi
Kevytmuokkaus keväällä+ohra
Alkukesän kesannointi+viherlannoitus
Ohran suorakylvö keväällä
Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohranviljelyssä turvemaalla eri muokkaustavoilla
(lähde: Maarit Liimatainen, Luke).

9.
9
23.3.2021
0
10000
20000
30000
40000
50000
60000
70000
80000
15.10.2019
24.10.2019
29.10.2019
11.11.2019
4.12.2019
19.12.2019
16.1.2020
20.01.2019
12.2.2020
13.02.2020
26.3.2020
8.4.2020
09.04.2020
22.4.2020
04.05.2020
5.5.2020
19.05.2020
25.5.2020
29.5.2020
1.6.2020
9.6.2020
10.06.2020
17.6.2020
18.06.2020
23.6.2020
29.6.2020
8.7.2020
09.07.2020
15.7.2020
16.7.2020
22.7.2020
27.7.2020
29.7.2020
5.8.2020
10.8.2020
12.8.2020
17.8.2020
19.8.2020
2.9.2020
9.9.2020
14.9.2020
28.9.2020
13.10.2020
mg
CO2
m-2
d-1
Pvm
Syyskyntö + ohra
Kevätkyntö + ohra
Nurmi
Kevätkyntö
Nurmen
niitto
ALUSTAVIA TULOKSIA, JULKAISEMATONTA AINEISTOA!!!
Nurmen
niitto Ohran
puinti
Syyskyntö
(Lohko 1)
Hiilidioksidipäästö yhden koevuoden aikana ohran ja nurmen viljelyssä turvemaalla.
Huom! Tulokset eri kokeista, mutta samalta peltolohkolta (lähde: Maarit Liimatainen, Luke).

10.
10
23.3.2021
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
Sato,
kg/ha
(15
%)
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
Hlp,
kg
Ohrasadot muokkauskokeelta 2020.
Hehtolitrapainot
muokkauskokeelta 2020 =>
=> Koe jatkuu vuonna 2021

11.
11
23.3.2021
Vältä jokavuotista ja turhan voimakasta muokkausta
- kevytmuokkaus ja suorakylvö toimivat turvemaillakin
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
1)Syyskyntö 2)Kevätkyntö 3)Syyslautasm. 4)Kevätlautasm. 5)Suorakylvö
Sato,
kg/ha
14
%
2009
2010
2011
Ohranviljelyn muokkauskoe 2009 - 2011
Koejäsenet olivat:
1) Syyskyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö
2) Kevätkyntö + S-piikkiäestys keväällä + kylvö
3) Lautasmuokkaus syksyllä + kylvö keväällä
4) Lautasmuokkaus keväällä + kylvö
5) Suorakylvö keväällä
Ohrasadot MTT Ruukin turvemaalla 2009 – 2011.
Sadot verrattuna kyntöön:
Lautasmuokkaus: - 5 - 10 %
Suorakylvö: noin - 10%

12.
12
23.3.2021
Nurmen perustaminen eloperäisellä maalla – ruutukoe Luke Ruukissa
Oletuksen mukaan nurmiviljelyssä ilmastopäästöt ovat suurimmillaan, kun nurmi
joudutaan rikkomaan uuden nurmen perustamista varten. Tässä on tavoitteena selvittää,
miten perustamisvaihe tehdään mahdollisimman pienillä ilmastopäästöillä.
Keväällä 2019 perustettiin koe, jossa on seuraavat koejäsenet:
1) viljellään nurmea, josta korjataan säilörehua (verranne)
2) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen välittömästi suojaviljan + ns. kylvö
3) nurmen kevätkyntö, jonka jälkeen pelkkä ns. kylvö
4) nurmen uusinta jyrsinkylvöllä
5) viljan suorakylvö + ns. kylvö
6) nurmen uusinta muokkaamatta nurmijyrällä
Kasvihuonekaasupäästöjä mitataan kahden viikon välein ainakin kevääseen 2021 ja
samalla seurataan nurmen perustamisen onnistumista.

13.
13
23.3.2021
Nurmijyrsin (Forigo)
Kylvöjyrä (SMS)

14.
14
23.3.2021
Kokoviljasäilörehu voi olla turvemailla viisas tapa perustaa nurmi:
korjuu aikaisin kuivissa oloissa ja lakoontumisriski pienenee.
Suorakylvettyä ohran orasta, jonka juureen on kylvetty nurmensiemen.

15.
15
23.3.2021
Alustava yhteenveto:
- tässä kokeessa eri muokkausmenetelmillä ja toisaalta nurmen viljelyllä oli yllättävän vähän vaikutusta
CO2-päästöihin (tulos on vasta yhden vuoden tulos, mahdolliset puutteet menetelmissä…)
Mieti kuitenkin:
- miten saisit eloperäisille maille mahdollisimman paljon nurmia
- miten saisit nurmet menestymään ja kestämään siellä (ojitus…)
- miten keventäisit ja vähentäisit muokkausta
- olisiko pohjaveden pinnan nosto mahdollista (erityisesti kesällä)?
Nämä kaikki pitäisi toteuttaa siten, että satotaso ei merkittävästi laske!!