Lapin poro- ja kalapäivät 2017

1. Kaupallisen kalastuksen
edellytykset Lapin
sisävesilläMarkku Ahonen
hankekoordinaattori
Lapin kalatalouden
toimintaryhmä
Hanke on osittain Euroopan meri- ja
kalatalousrahaston tukema

2. LAPIN JÄRVIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN
EDELLYTYKSET:
Järvien pinta-ala yhteensä 6 320 km² (632 000 ha)
Tärkeimmillä järvillä valtio on suurin vesialueiden
omistaja, kalastusoikeuden haltija Metsähallitus myöntää
lupia kaupalliseen kalastukseen.
Kalakannat vajaahyödynnettyjä:
• Inarijärven siika ja muikku
• Kitka- ja Suolijärvien muikku
• Lokan ja Porttipahdan hauki, ahven, made, siika
• Kemijärven hauki, ahven, made, muikku
• Särki, kuore, lahna…

3. Kalankäsittelytilat: kunnan omistamat ja ylläpitämät
laitoshyväksytyt tilat
- Inarissa: Veskoniemi, Inari
- Sodankylässä: Siltaharju, Lokka
- Posiolla: Mourusalmi
- Pellossa: Sirkkakoski
- Lisäksi yksittäisillä kalastajilla omia tiloja
Kalasatamien kalahalleja Muoniossa, Ylitorniolla ja
Kemijärvellä, jossa suunnitteilla laitoshyväksyttyjen
tilojen kunnostaminen

4. Korkealaatuisella sisävesikalalla on hyvä kysyntä
•kuluttajat laatutietoisia: kestävästi kalastettu <>
kasvatettu kala
•merikalastuksen ongelmat: hylkeet, dioksiini…
•lappilaisella kalalla on hyvä maine
lappilaisen kalan kysyntä ylittää tarjonnan
Kalastajien ammattitaito ja asenne kohdallaan

5. LAPIN JÄRVIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN
NYKYTILA
Kaupallisten kalastajien rekisterissä 144 kalastajaa,
joista 30 on I-luokan kalastajia eli päätoimisia (9/2016)
Kokonaissaalis 621 tonnia (2014):
- muikku 172 t
- ahven 68 t
- siika 56 t
- hauki 53 t
- kuha 16 t
- made 5 t
- (särki 175 t)
Yht. n. 450 tonnia talou-
dellisesti merkittäviä
kaloja

6. .
LAPIN JÄRVIEN KAUPALLISEN KALASTUKSEN
MAHDOLLISUUDET
Erityisesti kaupalliseen kalastukseen sopivia järviä:
• Inarijärvi n. 105 000 ha
• Lokka 31 500 ha, Porttipahta 15 000 ha, Unari 3 000 ha
• Posion muikkuvedet 50 000 ha
• Miekojärvi 5 300 ha
• Kemijärvi 20 000 ha
• Simojärvi 9 000 ha
Yht. n. 250 000 ha vesiä, joita voidaan ekologisesti,
sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi hyödyntää
kaupallisessa kalastuksessa

7. Potentiaalinen kestävä saalis:
250 000 ha x 5-8 kg/ha/v = 1,25-2 milj.kg/v
Kaupallisen kalastuksen saalis ja työllistävyys
voitaisiin 2-4-kertaistaa kalakantoja vaarantamatta

8. MIKSI LAPIN JÄRVIEN KAUPALLISTA POTENTIAALIA EI
HYÖDYNNETÄ TÄYSIMÄÄRÄISESTI?
Suurin ongelma on kalastajakunnan ikääntyminen, Lapin
kokopäivätoimisten kalastajien keski-ikä on n. 59 vuotta
Kalastus ammattina ei kiinnosta nuoria

9. Teollisuuden ehdoilla tehty elintarvikelainsäädäntö
käytännössä estää kalastajaa saamasta lisäarvoa
saaliille jalostamalla
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston
investointitukien hakeminen ja saaminen vaikeaa,
tuet eivät auta aloittavaa kalastajaa – EU:n yhteinen
kalastuspolitiikka (YKP) kieltää kalastustehon
lisäämisen

10. Kaupallisen kalastuksen edellytykset Lapin järvillä ovat
tällä hetkellä erinomaiset: vesialueita ja kalastus-
oikeuksia on, kalan hinta ja kysyntä ovat hyvät,
infrastruktuuri on kunnossa, kalakannat… Tekijöitä vain
puuttuu.
Investointitukien muuttaminen aloittavan kalastajan
tarpeet huomioiviksi ja elintarvikelainsäädännön
järkeistäminen kalatuotteiden osalta lisäisivät alan
houkuttavuutta.
Lapin järvikalojen kaupallisen hyödyntämisen
jatkuvuus on kiinni siitä, että alalle saadaan
nuoria tekijöitä.

11. KIITOS!