Vaellussiian lisaantymismahdollisuudet rakennetuissa joissa -esitys, Lari Veneranta

1. 1
Vaellussiian
lisääntymismahdollisuudet
rakennetuissa joissa
Lari Veneranta
Luonnonvarakeskus
Sateenvarjo III webinaari 1.2.2022
1.2.2022

2. 2
Vaellussiian tuho, nousu ja hiipuminen
• Siikakannat taantuivat voimakkaasti 1940-luvulta alkaen
• Padot, jokien valuma-alueiden rakentaminen, peltojen ja metsien ojitus
• Istutuksia 1900-luvun alusta saakka, huomattavat istutukset 1970-luvun lopulta
alkaen
• Luonnonravintolammikkoviljely huipussaan 1980-luvulla
→ Laajamittainen siian istutustoiminta rannikkoalueella
• Istutusten vähentyminen asteittain 2000-luvulta alkaen
• Voimakas kalastus, tosin vähentynyt huomattavasti
• Hylkeiden vaikutus kalastuksen saaliisiin ja siikakantoihin
1.2.2022

3. 3
Siikasaaliit ja niiden kehitys merialueella
1.2.2022
https://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/
Vrt. vuosina 1965-1968 koko rannikkoalueen siikasaalis 195-312 tn (Hurme 1970)
*ennakko

4. 4
Vaellussiian lisääntymiskierto rakennetussa joessa
1) Emokalapyynti
2) Lypsy ja haudonta
3) Istuttaminen
• Vastakuoriutuneena jokeen tai mereen
• Kasvatus luonnonravintolammikossa ja istutus kesänvanhana
→ Noin 8 miljoonaa kesänvanhaa ja 30 miljoonaa vastakuoriutunutta
4) Syönnösvaihe merellä, pyynti 4-5 vuoden iässä, yhden kutukerran periaate ei
toteudu ((Veneranta ym. 2021; Kallio-Nyberg ym. 2020; 2019)
Saalistuotto 5-90 kg/1000 kesänvanhaa, pidetty kannattavana (Leskelä 2004)
…mutta kannattaako voimalaitoksen alla kutea?
1.2.2022

5. 5
1.2.2022
• Seppovaara 1970:
• Vaellussiian lisääntymismahdollisuuksia tulisi selvittää patojen alivesissä
• Useissa rannikon joissa alimman padon alla virtapaikkoja tai varsinainen
voimalaitoskanava muodostaa virtapaikan
• Velvoiteistutukset suuria, jokeen nousseet kutusiiat kerääntyvät padon
alapuoliselle alueelle kudulle
• Nykykäsityksen perusteella siianpoikaset selviytyvät kuoriutumisen jälkeen
rakennetuissa vesissä ja jokisuistoissa

6. 6
Siianpoikasten levittäytyminen kuoriutumisen jälkeen
Kuoriutumisen jälkeen poikaset siirtyvät nopeasti jokisuuhun ja
merialueelle
Kutualue padon
alapuolella
Kaksi viikkoa
kuoriutumisesta
Kaksi kuukautta
kuoriutumisesta
Lehtonen ym. 1992
OULU

7. 7
Onko rakennetuissa joissa siian
luontaista lisääntymistä?
1.2.2022

8. 8
Luontaisesti lisääntyvien
siikakantojen tilan
luokittelu
1.2.2022
• Kartoituksessa vuosina 2014-2015
vaellussiian poikasia löytyi 54 %
tutkituista joista (n=59)
• Pääosasta (74 %) alle 5 m3/s
virtaavista joista poikasia ei löytynyt
• Luontainen lisääntyminen painottuu
Perämeren jokiin
• Muita alueellisesti merkittäviä
luonnontuotantojokia Kymijoki,
Kokemäenjoki ja Tornionjoki
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547767

9. Mädin selviytyminen haudontakokeessa
Joki Aikajakso Rasioita Selviytyminen
Tornionjoki 22.10.2014- 15.4.2015 4 0.61
Oulujoki 30.10.2019 – 8.4.2020 4 0.80
Kokemäenjoki 12.11.2014 – 1.4.2015 4 0.61
Kemijoki, hautomo 22.10.2015 – 16.4.2015 3 0.69
Oulujoki, hautomo 30.10.2019 – 8.4.2020 3 0.75
→Vedenlaatu ei mädin selviämistä
rajoittava tekijä

10. Mädin tiheyden arviointi mätipumppauksella
Pumppaukset Oulujoessa marraskuussa 2019
Virtaama pumppauksen aikana 200-400 m3/s
Vrt. Kokemäenjoki https://jukuri.luke.fi/handle/10024/538976

11. Siian mätihavainnot
Oulujoessa
Keskitiheys 82 siian mätimunaa/m2
Mätipumppaukset satunnaistettu
viistokaikuluotausaineiston
perusteella
Mädin esiintyminen painottuu
voimalaitoskanavan alaosaan
Mädin esiintymispaikoilla
tyypillisesti kivi-sora pohjaa
Virtaama vaikuttaa kudun
sijoittumiseen

12. 12
Vaellussiian poikastuotannon taso?
1.2.2022
Tornionjoki
Kemijoki
Iijoki
Oulujoki
Kokemäenjoki
Kuva Erkki Jokikokko

13. 13
Merkintä-takaisinpyyntitutkimus
Siianpoikasten esiintymisen esikartoitus, arvioitiin luonnollisen tuotannon
nykytilanne
• Ei poikastuotantoa patojen/poikasten vapautusalueen yläpuolella, pl.
Tornionjoki
Istutettavien vastakuoriutuneiden siianpoikasten merkintä alitsariinilla
Pyynti haavilla istutuspaikan alapuoliselta alueelta, useita
näytteenottokierroksia ja –paikkoja.
Ensimmäisten poikasten esiintymisestä poikasten loppumiseen saaliissa,
noin 4-5 viikon ajanjakso
1.2.2022

14. 14
1.2.2022
0
1-10
10-30
>30
Poikasia
Siianpoikasten esiintymisen peruskartoitus
Oulujoessa 2019
Yhteensä 59 haavintapaikkaa, 1170
haavintaa 23.4. – 27.5. jaksolla
→ Merikosken voimalaitoksen alapuolelta
löytyvät poikaset peräisin alueella
tapahtuvasta siian kudusta
→Montan alapuolen poikaset mahdollisesti
peräisin hautomolta
0
1-10
10-30
>30
Poikasia

15. 15
1.2.2022

16. 16
Alustavat luonnontuotantoarviot
Rakentamattomassa joessa 2.5 – 18 kertainen tuotantoarvio verrattuna
rakennettuihin
1.2.2022
Joki Istutusmäärä
(miljoonaa)
Tuotantoarvio
(mediaani,
miljoonaa)
Alempi
95%
Ylempi
95%
Tornionjoki (2018) 1.47 5.3 0.63 103.15
Kemijoki (2017) 1.22 0.4 0.04 3.85
Iijoki (2017) 2.12 0.3 0.07 3.6
Oulujoki (2020) 5.88 2.1 0.08 21.42
Kokemäenjoki (2020) 5.60 0.9 0.07 3.61
Veneranta ym. käsikirjoitus

17. Rakennetun joen ongelmat siian lisääntymiselle
Nousueste ja rajallinen lisääntymisalue
Päivittäiset virtaamavaihtelut, ajoittaiset tulvat
– Korkea vedenpinta ja virtaama kutuaikaan ja minimivirtaama talvella voi aiheuttaa
kudun ja mädin sijoittumisen huonolle kohdalle
– Kudun jälkeiset ylivirtaamatilanteet voivat huuhtoa mädit epäsuotuisille alueille
Korkea sedimentaatio ja liikkuvat pohjamateriaalit
Mätiä suojaavan rakenteen puute?
Kutemaan asti selviytyvän siikakannan koko?
17
Kutukannan koko ja poikastuotannon
määrä rakennetussa joessa?
Kutualueiden kunnostus? Seuranta
Mahdollisia seuraavia askeleita…

18. Kiitos!