Helsingin Yliopistossa tohtorintutkintoaan valmisteleva Joni Tiainen piti laadukkaan ja hienon esityksen aiheesta kalojen välimitta-tutkimuksestaan. Ohessa esitys, joka liittyy tilaisuudessa tehtyyn Youtube-live-lähetykseen. Linkki ohessa: https://www.youtube.com/watch?v=YXFOLz0QAwM

1. Alamitta, ylämitta vaiko kenties
välimitta?
Suomen Haukiseura
21.1.2017 Joni Tiainen

2. Esityksen sisältö
 Kalastuksen säätely ja hauki
 Miksi suuret yksilöt ovat tärkeitä?
 KESKALA-hanke
 Omia tuloksia, alamitta vs. välimitta
 Keskustelua ja kysymyksiä

3. i
1. Kalastuksen säätely ja hauki
Hauki on vapaa-ajankalastuksessa saalismäärältään
toiseksi tärkein kalalaji ahvenen jälkeen, vuotuinen
saalis n. 7000 tn1.
-sisävesiltä 82%, mereltä n. 18 %,
-vapakalastus 53 %, pyydykset 47 %
-n. 20 % vapautettu
1) Suomen virallinen tilasto, maa- metsä ja kalatalous. Vapaa-ajankalastus 2012.

4. 1.1 KALASTUKSEN VAIKUTUKSIA:
1) Populaation koko
2) Kokovalikoiva kalastus kokorakenne
 Pyydysten valikoivuus (esim. verkot)
 Alamitat
3) petokalalajien suosio  lajisuhteet
4) Nopeutunut kasvu, parempi kalatuotanto –ainakin
aluksi…

5. 1.2 ERILAISIA MITTASÄÄTELYITÄ
 Alamitta
 kalansaaliin (biomassa) maksimointi
 Kasvun ylikalastus -> kalat pyydetään liian
pieninä -> heikko tuotto  istutustarve?
 Lisääntymisen ylikalastus ->
pieni/heikkolaatuinen kutukanta
 Alentunut sukukypsyysikä ja –koko
 Heikentynyt kasvu
 Geenipoolin kaventuminen

6. MUITA MITTASÄÄTELYTAPOJA:
 Ylämitta
-suurten yksilöiden säästäminen
 Välimitta
-alamitta + ylämitta
-lupaavia tuloksia
 Protected slot
 ”käänteinen välimitta”

7.  Kalaa on!
 Ei luonto viimeistään anna!
 Minun pyynti on hyttysen pieru Saharassa!
 Ei vedet vapakalastuksella tyhjene
 Ei sitä ihminen pysty luontoon
vaikuttamaan…?
 Suomen kalakannat on alikalastettuja!
 viherpiiperöiden haihattelua…
1.3 Tarvitseeko kalastusta
säädellä?

8.  Ruotsissa Itämeren alueella hauella 40-75 cm
välimitta ja 3 hauen saaliskiintiö
 Tutkimuksia:
 Pohjois-Amerikassa hauen kalastuksen
säätelyllä ja tutkimuksella pitkät perinteet
 Windermere-järvi Englannissa
 Robert Arlinghaus (Saksa) -> 45-70 cm
 Suomessa me 

9.  Haukikannat elinvoimaiset Suomessa
(WWF)
 Pyyntipaine erilainen eri vesistöissä
 Lähinnä vapaa-ajanpyyntiä
 Sivusaalis kaupallisille kalastajille
 Petoviha?
 Hauki ei ole niin haluttu ruokakala kuin
esim. kuha, ahven ja siika
 mahdollisuus kokeelliseen kalastuksen
säätelyyn Suomessakin?

10. 1.4 Pyydystä & päästä
VS.
pyydystä, et päästä?

11.  Hauen vapautuskuolleisuus pääasiassa 2-5 %
Sopii välimittasäätelyn kohteeksi!
-Tomcko C.M. 1997. A review of northern pike Esox lucius
hooking mortality. Fish Management Report 32, Minnesota
Department of Natural Resources, Section of Fisheries.
-Klefoth T., Kobler A. & Arlinghaus R. 2008. The impact of
catch-and-release angling on short-term behavior and habitat
choice of northern pike (Esox lucius L.). Hydrobiologia 601: 99–
110
-Arlinghaus et al. 2008. Size selectivity, injury, handling time,
and determinants of initial hooking mortality in recreational
angling for northern pike: the influence of type and size of bait.
N. Am. J. Fish. Manage. 28: 123–134.
-Stålhammar et al. 2014. Effects of lure type, fish size and
water temperature on hooking location and bleeding in northern
pike (Esox lucius) angled in the Baltic Sea. Fish. Res. 157: 164–
169.

12. 2. Miksi suuret yksilöt ovat
tärkeitä?
1) Ekosysteemin toiminta
 Hauki on avainlaji
 SUURHAUKI huippupeto
-Ekosysteemin vakaus (Kuparinen et al.
2016)
Kuparinen A., Boit A., Valdovinos F. S., Lassaux H., &
Martinez N. D. 2016. Fishing-induced life-history changes
degrade and destabilize harvested ecosystems. Scientific
reports, 6: 1-8.

15.  2) Poikastuotanto, määrä ja laatu
 3) Genetiikka
nopeakasvuisuus
 4) Kalastus

16.  Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa-
hanke (2005-2014), KESKALA
 Jatkohanke KESKALA II (2015-2017)
 http://www.helsinki.fi/keskala/
 Päärahoittaja Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelse
 Yleistavoitteena on tutkia miten kalastusta voidaan
harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden
vaikutukset muuhun ravintoverkkoon
 Kohdelajit: hauki, ahven ja kuha
i
3. KESKALA-hanke

17. Kuinka kokovalikoiva kalastus vaikuttaa haukikantoihin?
 1)hauen populaatiot ja biomassat
 2)haukikannan rakenne
 3)hauen tuotanto, ravinnonkulutus ja kasvu
 4)emokoon vaikutus poikasten laatuun
 5)suurten yksilöiden merkitys

18. 3.1 TUTKIMUSJÄRVET
 pieniä (2.1-13.8 ha) metsäjärviä
Hämeenlinnassa, vain
tutkimuskäytössä
 tummavetisiä humusjärviä
 vähäravinteisia
 luontaisesti alhainen pH
 voimakas kesäkerrostuneisuus
(lämpötila, happi)

19.  Merkintä-takaisinpyynti 2006-
2013 kutuaikana katiskoilla ja
vannerysillä
 vapapyynti syksyllä
 Verkkokoekalastus
 Pohjaeläimet, eläinplankton,
veden laatu

20. 3.2 HAUEN KALASTUKSEN
SÄÄTELY
 Seuranta 2006-2013
 Poistopyynti 5 vuotta,
2008-2012
 Hokajärvi (8.4 ha) ja
Majajärvi (3.3 ha), alamitta
40 cm
 Haarajärvi (13.8 ha) ja
Haukijärvi (2.1 ha) välimitta
40-64.9 cm

21.  Miksi 65 cm ylämitta?
 Hauet hidaskasvuisia tutkimusjärvissä

22. 2.3 HAUEN KULUTUS
 C (kulutus) = metabolia + “hävikki” + kasvu

23. 4.1 HAUEN
POPULAATIOT
VÄLIMITTASÄÄTELY (HSL)
 Tiheydet ja biomassat:
 Ei selvää muutosta
 Suuria haukia edelleen
populaatiossa
4. Tuloksia

24. ALAMITTASÄÄTELY (MLL)
 Tiheydet ja biomassat:
 Hokajärvi biomassa
laski
 Majajärvi tiheys ja
biomassa laskivat
 Kummastakin järvestä
suuret hauet hävisivät
kokonaan

25.  Hokajärvi (alamitta)
 Hauen poistopyynti
2008-2012
-> ”typistynyt”
pituusjakauma
-> suurten yksilöiden
häviäminen
4.2. HAUKIKANNAN KOKO-
RAKENNE

26.  Haarajärvi (välimitta)
 Hauen poistopyynti
2008-2012
->kokojakauma lähes
ennallaan
->suuret yksilöt läsnä
populaatiossa

27.  Haukipopulaation keskimääräinen kulutus n. 10-20 kg/ha
vuodessa
 Välimittasäätelyn järvissä suurien haukien (> 65 cm)
kulutus merkittävää (n. 20-40 % kok. kulutuksesta)
 haukien ravinnonkulutus kasvoi ja kasvu nopeutui
4.3 HAUEN RAVINNONKULUTUS

28. MÄTIJYVÄN KUIVAPAINO
 Suurilla ja nopeakasvuisilla
naarailla painavimmat
mätijyvät
 poikasella pulskempi
eväsreppu elämän
alkutaipaleella
4.4 EMOKOON VAIKUTUS POIKASTEN LAATUUN
3
7
11
15
19
0
1
2
3
4
5
20 30 40 50 60 70 80 90 100
Mätijyvänkuivapaino(mg)
Naaraan pituus (cm)
2012

29. NÄLKIINTYMISEN SIETO
 Isojen naaraiden
poikaset kestävät
pidempään
ruskuaispussiravinnon
turvin
 ->parempi selviytyminen
ääriolosuhteissa

31. Kiitos!
Kiitokset: Mikko Olin, Hannu Lehtonen, Kari Nyberg, Matti
Kotakorpi, Martti Rask & Jukka Ruuhijärvi
Bergsrådet Bror Serlachius -säätiö
RKTL:n Evon aseman (R.I.P.) henkilökunta