Lapin poro- ja kalapäivät 2017

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
• Maija Länsman (LUKE) & Petteri Valle ( Saamelaismatkailu ja yrittäjät ry)
Tenon kalastusmatkailun
muutoksia

2. © Luonnonvarakeskus
Kalastusmatkailija löytyy jo Keisarillisen Senaatin
Päätöksen tekstistä ( v. 1873)
”Siihen , että joku muu kuin ne, joilla on kalastusoikeus saa
lohta tahi taimenta onkia, vaaditaan siihen
lupa Lapinmaan kruununvoudilta tahi Utsjoen nimismieheltä, joka
lupa voidaan antaa ainoastaan 11-82½ markan ( 2-15 Norjan
taalerin) maksua vastaan ja,
sen joen osan suhteen , joka on naapurivaltakunnan rajana, sillä
ehdolla, että samanlainen lupa hankitaan naapurimaan
puolelta.”
2 15.5.2017

3. © Luonnonvarakeskus
”Muu onkiva kalastaja” on myöhemmissä
säädöksissä tarkentunut :
• v. 1920 …onkikalastaja→kalastusta rannalta?
• v. 1938 …onkikalastaja →kalastus rannalta?
uistelija →kalastus veneestä?
• v. 1953 …uistelija ja soutaja
• v. 1960 …vapakalastaja
• v. 1972 …urheilukalastaja
• v. 1979 …”muu kalastaja” = urheilukalastaja tai
jokilaaksoissa maa-alueita omistava kalastaja
• v. 1989 …vapa- ja viehekalastaja = erityyppinen
kalastusmatkailija (vene/ ranta/ puoliso/ lapsi)
• v. 2017- KALASTUSmatkailija→ MATKAILUkalastajaksi
3 15.5.2017

4. © Luonnonvarakeskus
Tenojoen kalastusmatkailu voimistunut pikkuhiljaa
kunnes …
• Hyvien kulkuyhteyksien
puuttuessa 1960-luvulla
n. 1 000 kalastajaa
• 1970-luvun alussa 5 000
kalastajaa (10 000 vrk)
• v. 1975 erittäin hyvä
lohivuosi→ 8 000 kalastajaa
(24 000 vrk)
• v. 1990 ja 2000-lukujen alussa
hyvät lohivuodet →10 000
kalastajaa (30 000-
37 000 vrk)
• Uusi sääntö v. 2017
→ 2 x 11 000 vrk = 22 000 vrk
4 15.5.2017
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
1961
1965
1969
1973
1977
1981
1985
1989
1993
1997
2001
2005
2009
2013
kalastusvuorokaudet
VENE TAI RANTA VENE
RANTA PERHEENJÄSEN
PERHEENJÄSEN-lapsi INARI-SKIETSHAMJOKI

5. Kalastusmatkailijat tulevat Tenolle
etenkin hyvinä saalisvuosina 1975, 1992-93 ja 2002-03
Lohisaalis Suomessa ja Norjassa

6. © Luonnonvarakeskus
Kalastussopimuksessa v. 1979 mainitaan
urheilukalastajille varattava kohtuullinen osuus
( 30 %?) lohenkalastuksesta ( lohisaaliista?)
6 15.5.2017
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
paikkakuntalaiset Suomi kalastusmatkailijat Suomi paikkakuntalaiset Norja kalastusmatkailijat Norja

7. © Luonnonvarakeskus
…vai 40 - 50 %:n saalisosuus Suomessa…
7 15.5.2017
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Suomi paikalliset kalastajat Suomi kalastusmatkailjat

8. © Luonnonvarakeskus
Miten eri säädöksillä on pyritty sopeuttamaan
kalastusmatkailijoiden LOHENSOUTUA Tenolla
• Lohenkalastuksessa
käytettävien veneiden (1-3-15)
rekisteröinti vain paikkakunta-
laisten oikeudeksi (1979-2016)
• Soutukielto ma-ke (1984-1989)
• Soutu mahdollista vain
paikallisen soutajan kanssa
ma-ke (1990-1995)
• Soutu mahdollista vain
paikallisen soutajan kanssa
jokaisen kalastusvuorokauden
alkutunteina (1996-2016)
• Tavoitteet /Oletetut hyödyt:
• Venevuokraustulot paikallisille
• Perinteisten verkkopyydysten
pyyntiin asettamiselle
pyhitettiin aikaa alkuviikosta
päivinä tai ennen kunkin
kalastusvuorokauden alkua
• Tuettiin soutupalvelua ja
paikallista yrittäjyyttä
• Paikkakuntalaiset soutajat
opastavat/ohjaavat ”Tenon
kirjoittamattomille herrasmies-
tavoille”
8 15.5.2017

9. © Luonnonvarakeskus
Lohensoutuveneiden ja kalastusmatkailijoiden
rauhoituspäivä su-illasta ma-iltaan
9 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

10. © Luonnonvarakeskus
Miten eri säädöksillä on vaikutettu kalastus-
matkailijoiden RANTAKALASTUKSEEN
• Erilliset rantakalastusalueet
valtion ranta-alueilla =
uistinkalastusta Ala- ja
Yläkönkäällä sekä Inarijoella
Matinkönkäällä
• Halvemmat rantakalastusluvat,
jotka sallivat perhokalastuksen
lähes millä tahansa ranta-
alueella
• Boratbokcan perhokalastus-
alueen kiintiö (35 lupaa/ vrk)
vuosina 1996-2008
• Oletetut hyödyt / haitat:
• uistinalueet niin vetovoimaisia,
että kalastus keskittyi ja
palveluja alkoi syntyä
• Rantakalastus (perho) yleistyi
myös yksityisille ranta-alueille,
maatilojen tuotantoalueille ja
”pihapiiriin”
• ”Rantakalastus” on edelleen
määrittämättä (toinen jalka
kuivalla maalla vai molemmat
”vain pohjassa”?)
10 15.5.2017

11. © Luonnonvarakeskus
Perinteistä rantakalastusta Alakönkään keväässä
-jalat kuivalla maalla-
11 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

12. © Luonnonvarakeskus
Uudempaa rantakalastusta Tenojokiväylässä
-jalat pohjassa-
12 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

13. © Luonnonvarakeskus
Tenon kalastusmatkailijoiden ”ruuhka”
juhannuksen jälkeisillä viikoilla
13 15.5.2017
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
SU SU *SU *SU SU SU SU SU SU SU SU SU SU
kesäkuu/June heinäkuu/July elokuu/August
kalastajat/päivä
1992 1993

14. © Luonnonvarakeskus
Kalastusmatkan ja kalastuksen kesto on
pidentynyt : 2 matkapäivää, 4 kalastuspäivää, 1 lepopäivä
(kotona?)
14 15.5.2017
0
1
2
3
4
5
6
7
kalastusvuoroaika(vrk)
Inari-Skietshamjoen kalastaja
Soutukalastaja
Rantakalastaja
Monimuotokalastaja (vene+ranta)
Perheenjäsenen kalastus (vene tai
ranta)
keskimääräinen (kalastustavasta
riippumaton)

15. © Luonnonvarakeskus
Kalastusmatkailua ei ole aiemmin vähentänyt
lupahintojen (€/vrk) *korotukset tai lupatyyppimuutokset
v. 2017 : 35-60 € (ranta-vrk) ja 50-80 € (vene-vrk)

16. © Luonnonvarakeskus
Tenon kalastusmatkan tavoite saattaa olla
LUOSSAN kokoinen (> 25 kg) LOHI ?
16 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

17. © Luonnonvarakeskus
…mutta vain se ”vain tekosyy”, joka käytetään jo kotona lähtölupaa
anoessa…
useimmat (65 %) kalastusmatkailijoiden saamista
saalislohista ovat alle 3 kilon ”tiddejä”

18. © Luonnonvarakeskus
Miksi kalastusmatkailija tulee Tenojokivarteen?
• VAPAUS:
• Vapaus ajasta (digivapaus)
• Vapaus paikasta (ulkomaa?)
• Vapaus henkilöstatuksesta
• Vapautus työ- ja kotiarjesta
• MAHDOLLISUUS
• Testata omia perhoja
• Olla ”omassa porukassa”,
harrastuspiirissä tai omassa
perhepiirissä (isoisä-isä-poika
ja äidit kenttäkeittiössä tai
omilla päiväretkillään
• LUONTOELÄMYS
• Luonnon alkuperäisyys (tuli,
vesi, ilma, tunturi- ja joki-
maisemat)
• Luonnonrauha, äänettömyys,
äärettömyys, Slow Down
• KULTTUURIT, jotka esillä mm.
paikallisina lähiruokina,
saamelaisina tarinaperinteinä
luontaiselinkeinoina, - tapoina,
vahvana omavaraisuutena
18 15.5.2017

19. © Luonnonvarakeskus19 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

20. © Luonnonvarakeskus20 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

21. © Luonnonvarakeskus
Erilaisia perinteitä =keskiyönsoutua & patopyyntiä
21 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

22. © Luonnonvarakeskus
Ikivihreän perhesoudun odottavaa jännitystä,
sopuisaa rauhaa, harmoniaa
22 15.5.2017

23. © Luonnonvarakeskus
… kalastusmatkailija sanoo olevansa tyytyväinen
myös, jos…
• On kohentanut omaa fyysistä kuntoa ja mielenmalttia
• On oppinut soutu- ja ajoväyliä eri vedenkorkeuksilla
• On saanut hyvän tuntuman ottipaikoista
• On valistunut auringonvalon eri tulokulmista
• On osannut sopeutua (nöyrtyä) säihin
• On päivittänyt pohjoista luontosuhdettaan
• On saanut valvoa ”miesporukassa”, saunoa yöllä, kastua
sateessa, ajaa poroa takaa, nokeentua nuotiolla. ”Parasta
on ollut, kun viime kesänä isän veli sai ison LOHEN”
(kertoo 10-vuotias pojanpoika)
23 15.5.2017

24. © Luonnonvarakeskus
Onko kalastusmatkailijan lohi jo nyt Tenon lohen
parhain jaloste?
►Tenon lohen markkina-arvo on laskenut 1990-
luvulta lähtien ( kasvatuslohta halpamyyntiin)
►lohi on sitä arvokkaampi, mitä ”omakohtaisem-
min” sen on saanut
►kääreet = mausteet = elämykset tuottavat lisä-
arvoa kalan kg-hintaan
►lohen kylmäkuljetuksesta vastaa kalastus-
matkailija itse
►panostusta ja jalostusta muihin jokivesien luonto-
ja perinne- ja kulttuuripalveluihin (patoretket,
veneretket, hyvinvointipalvelut, omat kalakisat)
24 15.5.2017

25. © Luonnonvarakeskus
Vieheet ja kalastustavat muuttuvat, säät ja saaliit
vaihtelevat, mutta perinteet ovat tärkeitä
25 15.5.2017
Valokuva: Eero Niemelä, Luke

26. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
15.5.201726