Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 6.–7.6.2016, Koli–Lieksa. www.mmm.fi/saaristo

1. Tuhansien järvien kala ruokana, elämyksenä ja elinkeinona
- VAELLUSKALAT -
Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari
7.6.2016, Koli, Lieksa
Niilo Valkonen

2. SISÄLTÖ:
1. Vaelluskalat Suomessa
2. Kalavarojen kestävä hyödyntäminen
3. Esimerkkinä Vättern
4. Pielisen järvilohi ja –taimen

3. VAELLUSKALAT SUOMESSA:
 Lohi, taimen, (nieriä), vaellussiika, vimpa, toutain,
nahkiainen ja ankerias
 Järvilohi, (nieriä) ja meritaimen luokiteltu äärimmäisen
uhanalaiseksi, järvitaimen (napapiirin eteläpuolella) ja
ankerias luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
 Huonon tilanteen taustalla voimalaitosrakentaminen,
koskien perkaus, ojitukset sekä kalastus.
 Vaeltavat lohikalat ovat haluttuja saaliskaloja ja niihin
liittyy paljon erilaisia intressejä sekä ristiriitoja.
 Kalakantojen hoidon painopiste on siirtymässä
istutuksista kalojen luontaisen elinkierron
palauttamiseen ja vahvistamiseen:
• Kalatiestrategia (2012)
• hallitusohjelma (2015)
• kalastuslaki ja –asetus (2016)

4. KALAVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN:
 Kestävä kalastus tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä, että
kalastus ei vaaranna pyynnissä olevan kalalajin
lisääntymistä ja tuottoa pitkällä aikavälillä.
 Hyvin hoidettujen ja menestyvien kalavesien kolme
tunnuspiirrettä:
1) kalastuksen rajoittaminen (sääntely)
2) biologisen tuoton ylläpito
3) sidosryhmien välinen yhteistyö [Hillborn 2008].
=> esimerkkinä Vättern
[Reference: Hillborn, R. 2008. Knowledge on how to achieve sustainable fisheries. Fisheries for
global welfare and environment, 5th World fisheries congress 2008, 44-56.]
Kuva: Juha Salonen

5. ESIMERKKI: VÄTTERN
 Pinta-ala noin 1900 km2 (Euroopan 6. suurin järvi)
 Taustaa: ammattikalastajien, vapaa-ajankalastajien ja
viranomaisten välinen luottamus heikentynyt. Nieriä- ja
siikakannat lähes romahtaneet.
 Vuonna 2004 käynnistettiin kokeilu, jonka tarkoituksena
oli tehostaa kalastuksen sääntelyä ja kalakantojen
hoitoa paremman sidosryhmäyhteistyön kautta.
 Perustettiin Lake Vättern Co-Management Group
• Society of Water Conservation (lead partner)
• vapaa-ajankalastajat
• ammattikalastajat
• kalastusoppaat
• vesiealueiden omistajat
• yliopisto
• valtion kalastushallinto
• kunnat

6. ESIMERKKI: VÄTTERN
Kuva: Laura Piriz, 2004
 Yhteishallintoryhmän perustamistilanteessa (2004) yhteisenä huolena oli
nieriäkantojen heikentynyt tila
 Yhteistyöryhmässä keskustellaan eri sidosryhmien esittämistä
kehittämisajatuksista ja kalastuksensääntelystä tasapuolisesti
 Ryhmällä itsellään ei ole virallista päätöksenteko-oikeutta, mutta se valmistelee
päätöksentekijöille perusteltuja muutosehdotuksia
 Ryhmässä pyritään yksimielisyyteen:
- 91/96 esitystä on saavuttanut yksimielisyyden
 Päätöksentekijät luottavat ryhmän tekemiin esityksiin
- esitysten läpimeno virallisessa
päätöksenteossa 66/96
 Ryhmä on tehnyt yhdeksän lakialoitetta
- 4 on edennyt lakimuutokseen
- 3 odottaa käsittelyä
- 2 on hylätty

7. ESIMERKKI: VÄTTERN
 15 % järven pinta-alasta on rauhoitettu nieriäkantojen vahvistamiseksi. Rauhoitusalueet
ovat alkaneet tuottaa tulosta ja nieriäkanta on alkanut elpyä.
 60 Vätterniin laskevaa puroa / pientä jokea on kartoitettu ja tutkittu. Puroja on
kunnostettu taimenen lisääntymiseen sopivaksi ja turhia vaellusesteitä on poistettu.
 Vätternin taimenkanta pohjautuu nykyään täysin luonnonkiertoon.
Kuva: Mirko Laakkonen

8. CASE VÄTTERN - LÄHTEITÄ:
Alenius B. & Halldén A. 2012. Fritidsfisket i Vättern 2010 -
Sammanställning av enkätsvar och fältobservationer.
Vätternvårdsförbundets rapportserie 114. In Swedish. 90p.
Ekman, S. 1916. Om Vätterns näbbsik. Svensk Fiskeritidskrift 25(4):
101-107. In Swedish (”On the beak whitefish of L. Vättern”)
FAO. 2001. FIGIS Topics and Issues Facts Sheet: Fisheries Governance.
Fishery Policy and Planning Division. Rome. FAO..
Halldén A. 2014. Management of Fisheries in Lake Vättern. Esitys.
http://www.jarvilohi.fi/binary/file/-/id/3/fid/660/
Lindell, M. 2008. Bevarandeplan för NATURA 2000 i Vättern. Rapport
från Vätternvårdsförbundet rapport nummer 95, 95 pages. In Swedish
(“Conservation plan for Natura 2000 areas in Lake Vättern”).
Lundholm, C. & C. Stöhr. 2014. Stakeholder dialogues and shared
understanding: the case of co-managing fisheries in Sweden. Special
issue on Communication for and about Sustainability. Sustainability
6(7): 4525-4536. http://dx.doi.org/10.3390/su6074525
Mackinson S., Wilson D.C., Galiay P. & Deas B. 2011. Engaging
stakeholders in fisheries and marine research. Marine Policy 35: 18–
24.
Norrgård, J. (red). 2009. Bakgrundsdokument till Förvaltningsplan för
fisk & fiske i Vättern 2009-2013. Vätternvårdsförbundet rapport ,
Number 103, 226 pagesIn Swedish. (“Background document
concerning the fisheries and habitat restoration plan for Lake Vättern
2009-2013”)
Norrgård J. & Sandström A. 2014. Lake Vättern Co-Management Group.
Perspectives on Sustainable Fisheries Management. Future Missions Oy:n
julkaisu 1:2014.
Piriz L. 2004. Hauling home the co-management of coastal fisheries: a
study on institutional barriers to fishermen's involvement in the
management of coastal fisheries on the West coast of Sweden. Göteberg
University, Department of Environmental and Regional Studies of the
Human Condition, Human Ecology Section, 2004 - 242 pages.
Sandstöm A. & Norrgård J. 2012. Exploring the role of participatory
research in fisheries governance and management – a case study from
Lake Vättern, Sweden. Esitys, 25.9.2012 Öregrund.
Stöhr, C., C. Lundholm, B. Crona and I. Chabay. 2014. Stakeholder
participation and sustainable fisheries: an integrative framework for
assessing adaptive comanagement processes. Ecology and Society 19 (3):
14. [online] URL: http://www.ecologyandsociety.org/vol19/iss3/art14/
Svärdson, G. 1979. The speciation of Scandinavian Coregonus. Rep. Inst.
Freshw. Res. 57, 95 s.
Svärdson, G. 1957. The coregonid problem VI. The palearctic species. Rep
Inst. Freshw. Res. Drottningholm 38: 267-356.
Van Mastrigt A. 2013. Fishery co-management, a sustainable way to
develop fisheries? Masters thesis at the University of Groningen, 63
pages.

9. PIELISEN JÄRVILOHI JA -TAIMEN
 Järvilohi on merilohen makeaan veteen sopeutunut muoto.
 Esiintynyt Suomessa Saimaassa (Pielisjoki / Koitajoki) sekä Pielisessä (Lieksanjoki).
 Pielisen järvilohen lisääntyminen estyi Lieksanjoen
voimalaitosten rakentamisen myötä 1960-luvulla.
Myös Pielisen vaeltavat taimenkannat ovat romahtaneet.
 Valtion kalanviljely on estänyt järvilohta katoamasta
sukupuuttoon.
 Lieksanjoella on tehty paikallisin voimin töitä järvilohen
ja –taimenen pelastamiseksi jo vuosikymmenten ajan.
 Kalastuksensääntelyssä on otettu edistysaskelia:
rasvaeväleikkaukset, korkeammat alamitat, saaliskiintiöt,
pyydystekniset rajoitukset jne. Tämä ei kuitenkaan riitä.
 Nyt Lieksanjoki – Pielinen on yksi seitsemästä hallituksen
kärkihankeohjelman pilottikohteesta (vaeltavien ja
uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
–toimenpidekokonaisuus, 2016-2018)

10. PIELISEN JÄRVILOHI JA -TAIMEN
Lieksanjoki – Pielinen kärkihankekokonaisuus ja sitä tukevat pienempien
virtavesien kunnostustoimet toteutetaan laajassa yhteistyössä.
Toimijoita:
 Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet
 Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki
sekä Juuan kunta
 Metsähallitus
 Kemijoki Oy
 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
 Luonnonvarakeskus
 Pohjois-Savon / Pohjois-Karjalan ELY-keskus
 MMM
Yhteisenä pitkän aikavälin tavoitteena on, että Pielisen alueen vaeltavat
järvitaimen ja järvilohikannat elpyvät ja niiden luontainen elinkierto palautuu.
Tavoitteena on niin ikään tiivistää ja kehittää Pielisen vaelluskalakysymyksiin liittyvien
toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa toiminnan suunnitelmallisen jatkuvuuden
myös kärkihankeohjelman (2016–2018) jälkeen.
Keskeiset toimenpiteet (2016-2018):
 Emokalapyynnin kehittäminen
 Tuki-istutukset
 Lisääntymisalueiden kunnostukset
 Ylisiirrot

11. KIITOS
Niilo Valkonen
+358 45 875 3735
niilo.valkonen[at]futuremissions.fi
Future Missions Oy
Torikatu 3 D 24
80100 Joensuu
www.futuremissions.fi