Maiseman ja vesistökuormituksen huomioiminen metsänkäsittelyssä Mikkelin alueella 30.9.2019 klo 12-16, Anttola. Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo.
Maiseman ja vesistökuormituksen huomioiminen metsänkäsittelyssä Mikkelin alueella 30.9.2019 klo 12-16, Anttola. Saara Ryhänen, MKN Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo.
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
7.5.2020 pidetyn Suonpohja ja petoheitot metsittämällä hiilinieluiksi ja vesistökuormitus kuriin -webinaarin materiaalia:
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys; Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- ja Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeet.
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
7.5.2020 pidetyn Suonpohja ja petoheitot metsittämällä hiilinieluiksi ja vesistökuormitus kuriin -webinaarin materiaalia:
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys; Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjesti yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi- ja Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hankkeet.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin kylien lajittelua ja jätehuoltoa. Tässä esityksessä esitellään Juuan Timanttikylien jätepisteen kierrätyshyödyt vuonna 2021 ilmastonäkökulmasta.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua maaseudulla. Tässä diaesityksessä esitellään kohdekyliin tehtyjen kyselyjen tulokset koskien jätteiden lajittelua.
Tällä esityksellä pyritään vastaamaan kysymykseen, ”Minne jäte päätyy Suomessa?” Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä lainsäädäntö, tilanteet ja toimijat muuttuvat jätealalla tiuhaan. Siksi tämä kooste kertoo vain yhden kylän kierrätyskelpoisten jätteiden kulkureiteistä vuonna 2021. Muualla Suomessa tuotettu jäte saattaa siis päätyä osin eri paikkoihin eri reittejä pitkin. Tekijät: Anne Holma, Kati Pitkänen, Taru Peltola ja Luukas Myller / WasteLess Karelias -hanke
1. VESISTÖ-
SANKARI
Pirjo Särkiaho
Simo, Iin Särkijärven
osakaskunta
Iin Särkijärven osakaskunnan
vetäjä Pirjo Särkiaho on toiminut
aktiivisesti kunnostushankkeen
organisaattorina sekä käytännön
kunnostustöissä.
Vesistöjen
parantaminen on
kaikkien tahojen
yhteinen päämäärä.
Kuva: Ritva Piri / paikallislehti Rantapohja
2. Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?
Minua pyydettiin 2004 Iin Särkijärven osakaskuntaan vetäjäksi. Teimme paljon
kunnostustöitä huonohkossa kunnossa olevan vesistön tilan parantamiseksi.
Vesistö on ainutlaatuinen alueella. Minulla oli työni puolesta (kunnan tekniseltä
puolelta) hieman kokemusta ja tietämystä asioista, muun muassa
rahoituskanavista. En aiemmin ollut kuitenkaan tehnyt tällaista, joten uusi haaste
kiinnosti ja innosti.
1.
2. Mitä vesistötekoja olet tehnyt?
Olen ollut organisoimassa Iin Särkijärven kunnostushanketta. Hankkeessa
toteutettiin vesistön liettyneiden rantojen puhdistusta, vesikasvien niittoa ja
kalaston poistoa nuottaamalla. Vetäjänä kävin viranomaisneuvotteluja, sovin
urakoitsijoita, hankin rahoitusta sekä esittelin hanketta useille tahoille ja
asukkaille. Olin aktiivisesti myös itse mukana käytännön kunnostustöissä. Haluan
omalla esimerkilläni näyttää muille mallia. Pyrin ensin tekemään itse sen minkä
voin ja se jälkeen vasta pyytämään muilta apua.
3. Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?
Hankkeen tiimoilta laadittiin vesistön sisäisen ja ulkoisen kuormituksen selvitys
yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Ranta-alueen asukkaat
olivat hyvin mukana tietojen keräysvaiheessa. Selvityksessä selvitettiin mm.
kiinteistöjen jätevesien käsittelymenetelmät. Selvitystyön tuloksia esiteltiin
asukkaille ja laadittiin yhdessä ohjeet siitä, miten jokainen voisi toiminnallaan
edistää vesistön kuntoa.
3.
4. Terveiset muille vesistökunnostajille
Tarttukaa rohkeasti toimeen. Vesistön kunnostus on yhteistyötä ja vaatii
pitkäjänteisyyttä. Vaikka meidän osakaskuntamme on pieni (7 henkilöä),
toimimme rohkeasti ja innokkaasti. Asiantuntija - ja tekijäapua kyllä saa, kun
pyytää. Vesistöjen parantaminen on kaikkien tahojen yhteinen päämäärä.
Teollamme halusimme näyttää myös tuleville sukupolville, että itsekin voi tehdä,
eikä välttämättä aina tarvitse odottaa yhteiskunnan tekoja.
www.vesistokunnostusverkosto.fi Vesistökunnostusverkosto