Esitelmä "Vaelluskalojen elinolojen edistäminen ja sen uhkat" Vantaan Rotaryklubissa, esitelmöitsijä maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus SYKE, 6.11.2011
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Lahden seudun ympäristöpalvelujen ympäristönsuunnittelija Timo Permannon esitys Lahden Vesijärven kunnostustyötä kolmena vuosikymmenä Sitran Resurssiviisausklinikan Resurssiviisas projektikehitys, kumppanuudet ja rahoitus -klinikassa 10.6.2014.
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Lahden seudun ympäristöpalvelujen ympäristönsuunnittelija Timo Permannon esitys Lahden Vesijärven kunnostustyötä kolmena vuosikymmenä Sitran Resurssiviisausklinikan Resurssiviisas projektikehitys, kumppanuudet ja rahoitus -klinikassa 10.6.2014.
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf (20)
2. Sisältö
Lohen ja taimen luontainen lisääntyminen
Vesistöjen läpikulku ja kalatiet
Uusia kutu- ja poikasalueita ohitusuomiin
Purojen merkitys lisääntymisalueina
Vesivoima ja kuivatustoiminta
11.10.2011
3. Itämeren
lohivesistöt
Suomessa alkuperäiset
lohikannat lähes
hävinneet
Voimatalous istuttaa,
istutusten teho heikko
Tornionjoki yksin tuottaa
suuren osan Itämeren
lohista
11.10.2011
4. Meritaimenvesistöt
Meritaimen on korkeimmassa
uhanalaisuusluokassa
Istutuskantoja, joita paikalliset
purotaimenkannat voivat
monipuolistaa
11.10.2011
5. Uusi
kalatiepolitiikka
Siirrytään istuttamisesta
luonnonlisääntymisen
suosimiseen
Kalatiestrategia 2011
suosittaa kalateitä aluksi
vesistöihin, joissa hyvät
edellytykset luontaiseen
lisääntymiseen
11.10.2011
11. Esimerkkejä Kanadasta: Seton Creekin poikastuotantouoma
kirjolohelle ja kuningaslohelle, voimayhtiö BC Hydro hoitaa
Rakennettu voimalaitosrakentamista kompensoivaksi kutukanavaksi 1967, monimuotoistus 2003
Pituus 3,6 km, virtaama 1,12 m3/s
12. Weaver Creekin kutukanava, rakennettu 1965
Punalohen kutemiseen ja Fraser-joen kannan lisäämiseen
Pituus 2,8 km, virtaama 0,43 m3/s
13. Meritaimenen alkanut nousta
Vantaanjoen ja Keravanjoen puroihin
Aikaisempia havaintoja: Hyvinkään
ja Riihimäen sivupurot
Uutta syksyllä 2009: Vantaalla
-Krakanojaan /Ylästö Kuva: Jukka Suomela
-Kylmäojaan / Viertola
-Rekolanpuroon/Rekola, Korso
Radiokalaseuranta 2009:
2 taimenta sivujokeen ja puroon
- Palojokeen /Nurmijärvi, Tuusula
- Kylmäojaan, Vantaa
11.10.2011
14. Meritaimenten seurannan dramatiikkaa 2009
- Heinon kohtalo Heino elokuussa 2009 Kuva: Kari Suomela
Radiokalauutisia:
Heino merkittiin elokuun puolivälissä
28.9. Heino palasi Longinojan suulta
takaisin Vanhankaupunginkoskelle
8.10 - nousi Kylmäojaan
15.10 - palasi Keravanjokeen
19.10 - laskeutui Kirkonkylänkoskelle
27.10 - palasi takaisin Kylmäojaan
edellistä kertaa ylemmäs, nähtiin
kutukuoppa – haki naaraskalan
mukaansa?
3.11. – Heino menehtyi kutumatkallaan, Heino kuolleena 3.11. 2009 Kuva: Petri Karppinen
verkon jälkiä niskassa, puremajälkiä
kurkussa…
Saiko Heino jälkeläisiä –
lentokentän glykolivesien uhkat?
11.10.2011
15. Vantaan puroilla jatkossa hyviä
mahdollisuuksia – ja myös uhkia
Havaintoja 2010:
Taimen kutee
Rekolanpurossa
Rekolan asemalla puron
siirto 2000-luvun alussa,
toteutus luonnonmukaisen
vesirakentamisen
periaattein
Uhkana yläpuoliset
hulevedet,
Kylmäojalla uhkana
lentokenttä
Kuva: Aki Janatuinen
11.10.2011
16. Esimerkki hyvästä
purokunnostuksesta
10 vuotta vapaaehtoista istutusta Kuvat:
Juha Salonen
ja kunnostusta Malmin
Longinojalla Ari Saura RKTL
Tuloksena lisääntyvä
meritaimenkanta ja poikasten
huipputiheydet
Tärkeä merkitys Itämeren
uhanalaiselle
meritaimenkannalle
11.10.2011
17. Kartanonkoski, hulevedet uhkana
Jumbon hulevedet päätyvät
Illenpuistoon
Milloin Illenpuron vesi alkaisi
11.10.2011
kelvata Krakanojaan
nouseville taimenille?
18. Lohipurojen kunnostusta maailmalla –
Seattle USA
Kaupunkipurojen kunnostuksia,
aloitettiin vapaaehtoisten
harrastuksena
11.10.2011
Tyynenmeren eri lohilajit kutevat
19. Uusia kaivutapoja myös
maatalouspuroille
Alkuperäiseen uomaan ei tarvitse koskea kun kaivetaan
tulvatasanteita
11.10.2011
20. Pohjakynnyksiä ja soraikoita
Pohjakulkeumaa pysähtyy Soraikot suojaavat
Maatalouden ja
eroosiolta, samalla
taimenten kutupaikkoja
kalatalouden edut
yhdistettävissä Suuria poikastiheyksiä
11.10.2011
22. Johtopäätöksiä
Vaelluskalakantojen palautuksesta lupaavia
tuloksia
Hallinnolliset ohjelmat alkavat olla kunnossa:
kalatiestrategia, hulevesisäädökset,
vesilakiuudistus
Uhkana toimimattomat ja lyhytnäköiset
kalatieratkaisut, hulevesi- ja jätevesipäästöt,
vanhat kuivatusasenteet
Suuria mahdollisuuksia asukasosallistumiselle