Metsätalouden vesistökuormitus Heiniön ja Iso-Naakkiman alueella Etelä-Savossa. 19.9.2018 pidetyn infotilaisuuden esitys, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus / Kuormitus kuriin -hanke.

1. Ohjelma klo 17 alkaen:
- Kahvi
- Vesienhoito ja vesistöjen tila valuma-alueella
Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
- Metsätalouden vesistökuormitus
Projektipäällikkö Riikka Salomaa,
Kuormitus Kuriin –hanke,
Suomen metsäkeskus
- Metsämaisema mieleiseksi
Projektineuvoja Johanna Virtanen,
Metsämaisema mieleiseksi -hanke,
Suomen Metsäkeskus
- Lähtö maastoon n. klo 19
Metsätalouden
vesistökuormitus Heiniön ja
Iso-Naakkiman valuma-alueella
Keskiviikko 19.9.2018 Lamminmäen
metsästysseuran maja
Iso-Naakkima kuva: Kirsti Häkkinen

2. Kuormitus Kuriin –infotilaisuus 19.9.2018
Riikka Salomaa, projektipäällikkö Kuormitus Kuriin –hanke
Suomen metsäkeskus
https://www.metsakeskus.fi/kuormitus-kuriin
Metsätalouden vesistökuormitus Heiniön ja
Iso-Naakkiman valuma-alueella

3. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Tyypiltään hajakuormitusta
• Metsätalous + luonnontilaiset
metsät ja suot
 Ravinteet, kiintoaine ja
humus
• Metsätalouden osuus
kokonaisravinnekuormituksesta
pieni
 alueellisesti suurta
vaihtelua
Lähde: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma 2016-21
Vesistökuormituksen aiheuttajat?

4. Metsätalouden
vesistökuormitus
• Voi olla latvavesistöissä
ainoa kuormittaja
• Voi olla yksittäisen
vesistömuodostuman
kohdalla ratkaisevan suuri

5. Metsätalouden vesistökuormitus
• Metsäteollisuuden uudet investoinnit
 Puun käyttö lisääntyy
 Harvennus- ja uudistushakkuiden
määrä lisääntyy
 Puun korjuu turvemailta lisääntyy
• Toimenpiteiden
suunnittelu ja
tarveharkinta
• Vesistöystävällisten
menetelmien
kehittäminen

6. Mitä vesistökuormitus on?
• Kiintoainekuormitus
› kivennäismaalajeja
(esim. hiesu, hieta,
hiekka) tai orgaanisia
maalajeja (esim. turve)
› Vaikuttavia tekijöitä:
maalaji, valunnan määrä,
pinnanmuodot,
virtaamanopeus, kaivuun
ajankohta, sademäärät

7. 0
50
100
150
200
250
300
1.
vuosi
3.vuosi 5.
vuosi
7.
vuosi
9.
vuosi
- Kunnostusojituksen
kiintoainekuormituksen kehitys (kg/ha/a)
perkaamisen jälkeen
Hienojakoisesta kiintoaineesta täyttynyt laskeutusallas 1 vuosi
ojankaivun jälkeen (ojaa kaivettu n. 4 km)
- N. rekkalastillinen
kiintoainetta / 75 hehtaaria
kunnostusojitusta, ilman
kiintoainetta pidättäviä
vesiensuojelurakenteita

8. Mitä vesistökuormitus on?
• Ravinnekuormitus
› Haitallisimpia kasvien
pääravinteet typpi (N) ja
fosfori (P)
› Sitoutuneena
kiintoaineeseen tai
› veteen liuenneina
Kuvassa hitaasti virtaavien vesien pinnalla kasvava pikkulimaska, joka
ilmentää veden ravinteisuutta.

9. Mitä vesistökuormitus on?
• Humuskuormitus
› liuennutta orgaanista ainetta
(hiili), joka tummentaa veden
• Happamuuskuormitus
› veden pH-arvon lasku
› Pintavedet normaalisti hieman
happamia
› Rannikkoseutujen happamat
sulfaattimaat
• Metallikuormitus
› Haitallisimpia raskasmetallit lyijy (Pb), kadmium (Cd) ja elohopea (Hg).
• Pohjavesiin kohdistuva kuormitus
› Haitallinen valunta pohjavesiin (esim. öljypäästöt).

10. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Metsänkäsittely turvemailla
 Kunnostusojitus
 Metsänuudistaminen
• Maanmuokkaus
• Puunkorjuun maastovauriot

11. • Yli 90 % metsätalouden
aiheuttamasta
kiintoainekuormasta
• Yli puolet fosforikuormasta
Kunnostusojitukset
Mikä aiheuttaa kuormitusta?
- Ojituksesta on ilmoitettava ELY-keskukseen vähintään 60 vrk etukäteen
- Esitettävä mm. tiedot perattavista ja kaivettavista uomista ja niiden
sijainnista sekä ojituksen vaikutuksista ympäristöön

12. Mikä aiheuttaa kuormitusta?
• Lannoitus, hakkuut ja kulotus
• Haitallisten aineiden joutuminen maahan ja
edelleen vesistöihin.

13. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
• Kiintoaine samentaa
veden, laskeutuu
pohjaan, aiheuttaa
liettymistä ja ojien
tukkeutumista.
• Pienissä virtavesissä
pohja ”umpeutuu”, jolloin
esim. kutupaikat
katoavat.

14. Mitä kuormituksesta aiheutuu ?
Ravinteet ja orgaaninen hiili
 lisäävät veden perustuotantoa
 levien ja vesikasvien kasvua
 leväkukintoja
 veden samentumista ja
hapettomuutta
 kalakuolemia
 veden yleistä
käyttökelvottomuutta

15. Keskeiset toimet metsätalouden
vesistökuormituksen vähentämiseksi
• Kuormitustekijöiden tunnistaminen
• toimenpiteet ja niiden määrä
• toimenpiteiden kuormittavuus suhteessa vastaanottavaan vesistöön
• eroosioriski
• Toimenpiteiden tarveharkinta
• ajoitus
• menetelmät
• Suojavyöhykkeet
• Vesiensuojelurakenteet

16. Iso-Naakkiman valuma-alue n. 9500 ha
Maankäyttö 7660 ha
Vesialueita 20 %
Metsätalousmaa
92 %
Pellot
3 %
Turvetuotantoalueet
1 %
Luonnonsuojelualueet
3 %
Muut
1 %
Metsätalousmaa Pellot Turvetuotantoalueet Luonnonsuojelualueet Muut

17. - Turvemaita 37 % (2628 ha)
- Turvemaista ojitettu 86 %
(2258 ha)
- Kitu- ja joutomaita 4 %
Metsätalousmaan 7659 ha
jakautuminen

18. - Turvemaita 37 % (sara- ja
rahkaturvetta)
- Kangasmaat pääosin hiekka-
ja soramoreenia
- Hieta- ja hiekkamaita lähinnä
Iso-Naakkiman pohjois- ja
länsipuolella
- Hiekka- ja
hienoainesmoreenit sekä
turve eroosiolle herkkiä
maalajeja
Maaperäominaisuudet

19. Uudis- ja kunnostusojitukset
valuma-alueella (ha)
- Kaivettua ojaa 758 km
311
448
523
558
172
533
169
600
0
100
200
300
400
500
600
700
ei tiedossa 1930-1970 1971-1980 1981-1990 1991-2000 2001-2010 2011-2018 2019-2028

20. Ojitusten tarveharkinta
• Kannattavuuden
näkökulma selkeä kriteeri:
puun tuottaminen,
ympäristöarvot
• Ravinteisuus: liian karut ja
uusinvestointikelvottomat
alueet
• Biologinen kuivatus,
kuutiomäärärajat
• Kangasmaiden ojitukset

21. Eroosioriskin
tunnistaminen -
ojitukset
- Pintavesien virtausmalli

22. Ojakohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Vesien jako
useampaan ojaan
Vesien jakamisella voidaan pienentää ojakohtaista
vesimäärää ja veden virtausnopeutta. Ojaeroosion
ehkäisy.
Ojien suuntaus Ojien pituuskaltevuus ei ylitä ojan valuma-alueen
ja maalajin mukaista suurinta sallittua raja-arvoa.
Ojaeroosion ehkäisy.
Lietekuoppa Pidättää ojan pohjalla kulkevan karkean maa-
aineksen.
Kaivukatko Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.
Pohjapato Pienentää pituuskaltevuutta ja virtausnopeutta ja
sitä kautta ojaeroosiota.

23. Hankekohtaiset menetelmät
Menetelmä Tarkoitus
Virtaaman hallinnan
rakenteet
Virtaamanhallinnalla varmistetaan, että veden
virtausnopeus pysyy riittävän pienenä eikä maa-
aines irtoa veden mukaan.
Laskeutusallas Hidastaa veden virtausnopeutta, jolloin altaan
pohjalle laskeutuu maa-ainesta.
Pintavalunta Pidättää kiintoainesta ja myös ravinteita. Vesi
virtaa turpeen tai kivennäismaan ylimmässä vettä
läpäisevässä kerroksessa, jossa se puhdistuu.
Kosteikko Osittain avovesipintainen vesiensuojelurakenne,
joka pidättää kiintoainesta ja ravinteita.

25. Ojitushankekohtaisia
menetelmiä:
- laskeutusallas
- kosteikko
- pintavalutuskenttä

26. • Uudistamisen tuloksen varmistaminen ja metsätalouden
kannattavuuden parantaminen
• Tavoitteena paljastaa kivennäismaata mahdollisimman vähän
 Kuitenkin riittävästi uudistamisen varmistamiseksi
• Hienojakoiset maat (hieno hieta, hiesu, hienoainesmoreeni) hankalia
vesiensuojelun kannalta. Hienojakoiset maat vaativat yleensä
mätästyksen
• Turvemailla uudistamisen yhteydessä joudutaan tekemään myös
ojitus
› Ojitusmätästysaloilla vesiensuojelu tehtävä kuten
kunnostusojituksessa
Maanmuokkaus metsänuudistamisen yhteydessä

27. Turvemaiden uudistamiset valuma-alueella (ha)
36
24
39
113
53
268
29
60
0
50
100
150
200
250
300
2004-2006 2007-2009 2010-2012 2013-2015 2016-2018 2019-2021 2022-2024 2025-2027

28.  Määrät Etelä-Savossa kasvussa, vastaa aiempia kunnostusojituspinta-aloja
 Uudistamisen yhteydessä vesitalous kuntoon
 Vesiensuojelu kuten kunnostusojituksessa
 Huomioitava kuormittavien tekijöiden ajoitus valuma-alueella
Turvemaametsien uudistaminen

29.  Vähätuottoiset
turvemaat
 Pienaukkohakkuut
 Eri-ikäisrakenteinen
metsänkasvatus
 Ennallistaminen
 Lisää
tutkimustietoa
tarvitaan
Turvemaametsien uudistaminen

30. Suojavyöhykkeet
• Maanpintaa ei rikota
• Pensaskerrosta ei raivata
• Mitä leveämpi ja mitä enemmän
kasvillisuutta, sen tehokkaampi
• Vähimmäisleveyden ja puuston
käsittelyn määrittelevät
sertifiointikriteerit
• Vähentävät kiintoaineen
ja ravinteiden päätymistä
vesistöön tai pienveteen
• Merkitystä rantaveden
vesiekosysteemiin
Jotkut pienvesien lähiympäristöt
voivat olla metsälain tarkoittamia
erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Niiden säilyttäminen
luonnontilaisena on tärkeää!!

31. ”Lakiminimi” PEFC
”Ruotsin malli” FSC

32. 1. Pieni notko eli veden purkautumisreitti – lisää leveyttä
2. Jyrkkä rinne – lisää leveyttä
3. Alava ranta, huomioitava tulvaraja

33. Rusle –
Maanpinnan
eroosioherkkyyden
mallinnus
metsätalousalueille
- maanmuokkausalueet
- suojavyöhykkeet
Kosteusindeksi
- ajourasuunnittelu

34. Niskajärven kuormitusselvitys 2017 https://esvesienhoito.files.wordpress.com/
2018/01/niskajc3a4rven-
kuormitusselvitys-2017.pdf
• Valuma-alueen koko Niskajärven
luusuassa 348 km²
• Metsävaltainen valuma-alue
• Turvemaiden osuus suurehko
• Pistekuormitus vähäistä
(turvetuotantoa)
• Kuormitusta myös haja-asutuksen
jätevesistä
• Naarajoki vastasi 73-80 %
Niskajärveen tulevasta
kiintoaineen, CODMn:n ja
kokonaisravinteiden kuormasta

35. Niskajärven kuormitusselvitys 2017 https://esvesienhoito.files.wordpress.com/
2018/01/niskajc3a4rven-
kuormitusselvitys-2017.pdf

36. Kyyveden latvat –
metsätalouden vesiensuojelun
yleissuunnitelma 2015 (Ely +
Metsäkeskus)
• Ojitustarveselvitys –> ¼
ojitusalueista
kunnostusojituskelpoisia, lopuilla
tarveharkintaa
• Turvemaiden uudistamisalueet (12
% turvemaametsistä)
• Eroosioriski- ja
kosteikkoaluemallinnus
• Vesiensuojeluesitykset
- Toteutus KEMERA -
luonnonhoitohankkeina tai
tulevien ojitusten
yhteydessä.
https://esvesienhoito.files.wordpress.com/
2011/05/kyyveden_latvat_vesiensuojelun_
yleissuunnitelma_2015.pdf

37. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Puhtaampien vesien puolesta!