4. Tavoite lohikannoille: kutukantatavoite
Kutukantatavoite = kutukalojen määrä, joka tuottaa seuraavissa
lohisukupolvissa joen tuotantokyvyn mukaisen enimmäismäärän
Vastaavia tavoitteita käytetään lohikantojen hoidon ja kalastuksen
säätelyn perustana laajalti, mm. Itämeren lohi- ja
meritaimenstrategia, EU:n lohenhoito-ohjelma, NASCO-
periaatteet Atlantin lohikantojen hoidossa jne.
Kutukantatavoitteet on asetettu kaikille lohijoille Norjassa
Kutukantatavoitteen määrittäminen:
Joen tuotantokyky ja poikastuotantopinta-ala
mätimunien tavoitemäärä
kutulohien tavoitemäärä
5. Kutukantatavoitteet Tenojoen vesistössä
Kutukantatavoitteet määritetty
Tenon pääuomalle ja kaikille
tärkeimmille sivujoelle
• Yhteensä 22 jokea tai aluetta
• Tavoitteen täyttymisen arviointi
aloitettu 10 sivujoella, pääuomalla ja
koko vesistön osalta
7. Tenon lohikantojen
perinnöllinen rakenne
Yläosan sivujoet
Tenon pääuoma
Inarijoki
Kárášjohka, Iešjohka
Pulmankijoki
Utsjoki
• n. 30 perinnöllisesti eriytynyttä
lohikantaa
• Merkittävät geneettiset erot
populaatioiden välillä
• Ajallisesti pysyvä rakenne:
1970 > 80 > 90 > 2000-luku
Turun yliopisto
Muokattu Vähä ym. 2017 pohjalta
8. Eri kannoista peräisin olevien lohien
määrän arviointi Tenon pääuoman
sekakantakalastuksen saaliissa
FIN turisti-
Saalis (n, kg)
FIN paikall.
saalis (kg)
Saalisnäytteet
(ikä, koko)
NOR saalis
(n, kokoluokat)
Kg -> lohia, kpl
eri ikäryhmissä
Saalisnäytteet
(ikä, koko)
Kokoluokat ->
ikäryhmät
Lohisaalis
(kpl) eri
meri-ikä-
ryhmissä
Geneettiset
näytteet
Eri kannoista
peräisin olevien
lohien saalis (kpl),
jaoteltuna meri-
ikäryhmiin, vuosiin,
viikkoihin, maihin,
pääuoman osa-
alueisiin,
pyyntitapoihin,
kalastajaryhmiin …
10. Suomalais-norjalainen
Tenojoen vesistön lohikantojen
seuranta- ja tutkimustyöryhmä
Neuvonanto hallinnolle
lohikanta-arvioiden ja
tutkimustiedon
perusteella
Taustatietona mm.
Suomen ja Norjan
neuvotteluvaltuuskuntien
käytössä Tenojoen
kalastussopimus-
neuvotteluissa
15. Itämeren lohen kalastuskuolevuus merellä
40-50%
kalastuskuolevuus
95-98% kalastuskuolevuus
Avomeren ajoverkko- ja siimapyynti
Rannikon rysäpyynti
16. Tornionjoen lohisaalis verrattuna
merkittäviin kalastuksen säätelypäätöksiin
Itämerellä
Siimapyynnin
väheneminen
Ajoverkko-
kielto
Tiukennettu
rannikkokalastuksen
säätely
Saaliskiintiö
Lohisaalis,kg
Lisänä laaja tuki-istutusohjelma 1980-1990-luvuilla, lopetettiin 2000-l alussa
17. Kalastuksen säätely ja hoitotoimet vaikuttavat
lohikantojen tilaan!
Lohikantojen tilasta tarvitaan tietoa!
Säätely- ja hoitotoimien tarpeen mitoitus, kohdentaminen
Tutkimustieto Suomen osapuolen tukena Teno-neuvotteluissa!
Tutkimustiedon ja paikallisen tiedon yhteiskäyttö
Varovaisuusperiaate: ei tietoa tiukempi säätely
Photo: A.Romakkaniemi