SlideShare a Scribd company logo
1 of 17
Download to read offline
Lapin poro- ja kalapäivät 4.–5.5.2017 Inari
Lohenkalastuksen säätelyn uusia tuulia
Jaakko Erkinaro
Luonnonvarakeskus
Photo: Panu Orell
 Tietoon, tieteeseen perustuvaa
 Tavoitteellista, toiminta suhteessa tavoitteisiin
 Lohikantakohtaista (sekakantakalastus!)
 Joustavaa
 Varovaisuusperiaate
Lohikantojen hoidon ja
kalastuksen säätelyn periaatteita
Tenon lohisaalis
Tavoite lohikannoille: kutukantatavoite
 Kutukantatavoite = kutukalojen määrä, joka tuottaa seuraavissa
lohisukupolvissa joen tuotantokyvyn mukaisen enimmäismäärän
 Vastaavia tavoitteita käytetään lohikantojen hoidon ja kalastuksen
säätelyn perustana laajalti, mm. Itämeren lohi- ja
meritaimenstrategia, EU:n lohenhoito-ohjelma, NASCO-
periaatteet Atlantin lohikantojen hoidossa jne.
 Kutukantatavoitteet on asetettu kaikille lohijoille Norjassa
 Kutukantatavoitteen määrittäminen:
Joen tuotantokyky ja poikastuotantopinta-ala
 mätimunien tavoitemäärä
 kutulohien tavoitemäärä
Kutukantatavoitteet Tenojoen vesistössä
Kutukantatavoitteet määritetty
Tenon pääuomalle ja kaikille
tärkeimmille sivujoelle
• Yhteensä 22 jokea tai aluetta
• Tavoitteen täyttymisen arviointi
aloitettu 10 sivujoella, pääuomalla ja
koko vesistön osalta
Pulmanki
Inari
Karas
Ies
Aku
Uts
Vetsi
Laks
Maske
Val
2013 2014 2015 2016
Maskejohka 45 72 51 100
Pulmankijoki 100 100 100 95
Lákšjohka 41 84 42 70
Vetsijoki 39 100 86 100
Utsjoki 100 100 100 100
Váljohka 100 100 100 85
Akujoki 94 100 35 100
Inarijoki 29 39 30 25
Kárášjohka 42 50 59 35
Iešjohka 28 30 26 30
Kutukantatavoitteen
täyttyminen Tenon
sivujoissa 2013-2016
(%)
Tenon lohikantojen
perinnöllinen rakenne
Yläosan sivujoet
Tenon pääuoma
Inarijoki
Kárášjohka, Iešjohka
Pulmankijoki
Utsjoki
• n. 30 perinnöllisesti eriytynyttä
lohikantaa
• Merkittävät geneettiset erot
populaatioiden välillä
• Ajallisesti pysyvä rakenne:
1970 > 80 > 90 > 2000-luku
Turun yliopisto
Muokattu Vähä ym. 2017 pohjalta
Eri kannoista peräisin olevien lohien
määrän arviointi Tenon pääuoman
sekakantakalastuksen saaliissa
FIN turisti-
Saalis (n, kg)
FIN paikall.
saalis (kg)
Saalisnäytteet
(ikä, koko)
NOR saalis
(n, kokoluokat)
Kg -> lohia, kpl
eri ikäryhmissä
Saalisnäytteet
(ikä, koko)
Kokoluokat ->
ikäryhmät
Lohisaalis
(kpl) eri
meri-ikä-
ryhmissä
Geneettiset
näytteet
Eri kannoista
peräisin olevien
lohien saalis (kpl),
jaoteltuna meri-
ikäryhmiin, vuosiin,
viikkoihin, maihin,
pääuoman osa-
alueisiin,
pyyntitapoihin,
kalastajaryhmiin …
Tenon pääuoman kalastuksen sekakantasaalis:
Inarijoen, Káráš- ja Iésjohkan lohien joutuminen saaliiseen pääuomassa
Inarijoki
Kalastuskauden viikot
Káráš-Iésjohka
Turistit
Verkkopyydykset
Turistit
Verkkopyydykset
Suomalais-norjalainen
Tenojoen vesistön lohikantojen
seuranta- ja tutkimustyöryhmä
Neuvonanto hallinnolle
lohikanta-arvioiden ja
tutkimustiedon
perusteella
Taustatietona mm.
Suomen ja Norjan
neuvotteluvaltuuskuntien
käytössä Tenojoen
kalastussopimus-
neuvotteluissa
Tornionjoen lohisaalis
Lohisaalis,kpl
Tornionjoen nousulohet ja kutukanta
Kaikuluotaimella
lasketut nousulohet
2009-2016
Arvioitu
kutukanta
1992-2015
Tornionjoen lohen vaelluspoikastuotanto
3.5
3
2.5
2
1.5
1
0.5
0
Miljoonaasmolttia
Ennusteita
Myös käsitys joen poikastuotantokapasiteetista on muuttunut
Lohenpoikasten eloonjäänti Itämeressä
Villit
Viljellyt
Itämeren lohen kalastuskuolevuus merellä
40-50%
kalastuskuolevuus
95-98% kalastuskuolevuus
Avomeren ajoverkko- ja siimapyynti
Rannikon rysäpyynti
Tornionjoen lohisaalis verrattuna
merkittäviin kalastuksen säätelypäätöksiin
Itämerellä
Siimapyynnin
väheneminen
Ajoverkko-
kielto
Tiukennettu
rannikkokalastuksen
säätely
Saaliskiintiö
Lohisaalis,kg
Lisänä laaja tuki-istutusohjelma 1980-1990-luvuilla, lopetettiin 2000-l alussa
Kalastuksen säätely ja hoitotoimet vaikuttavat
lohikantojen tilaan!
Lohikantojen tilasta tarvitaan tietoa!
 Säätely- ja hoitotoimien tarpeen mitoitus, kohdentaminen
 Tutkimustieto Suomen osapuolen tukena Teno-neuvotteluissa!
 Tutkimustiedon ja paikallisen tiedon yhteiskäyttö
 Varovaisuusperiaate: ei tietoa  tiukempi säätely
Photo: A.Romakkaniemi

More Related Content

What's hot

Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousMartti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
 
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Suomen metsäkeskus
 
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassa
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassaAri Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassa
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassaMaa- ja metsätalousministeriö
 
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Suomen metsäkeskus
 
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelle
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudellePienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelle
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelleSuomen metsäkeskus
 
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueellaMetsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueellaSuomen metsäkeskus
 
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaan
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaanPauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaan
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaanMaa- ja metsätalousministeriö
 
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohiJanhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohiMaa- ja metsätalousministeriö
 
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni Tiainen
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni TiainenSHS-hauki-iltamat 2017 - Joni Tiainen
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni TiainenEforteOy
 
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuomen metsäkeskus
 

What's hot (20)

Istutusten rooli kalavesien hoidossa muuttumassa, Teuvo Niva
Istutusten rooli kalavesien hoidossa muuttumassa, Teuvo Niva Istutusten rooli kalavesien hoidossa muuttumassa, Teuvo Niva
Istutusten rooli kalavesien hoidossa muuttumassa, Teuvo Niva
 
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousMartti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous
 
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
Peltoheittojen ja suonpohjien metsitys kuortane2019
 
Kaupallisen kalastuksen edellytykset Lapin sisävesillä, Markku Ahonen
Kaupallisen kalastuksen edellytykset Lapin sisävesillä, Markku AhonenKaupallisen kalastuksen edellytykset Lapin sisävesillä, Markku Ahonen
Kaupallisen kalastuksen edellytykset Lapin sisävesillä, Markku Ahonen
 
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen Naudat ja vesistojen rehevoityminen
Naudat ja vesistojen rehevoityminen
 
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassa
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassaAri Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassa
Ari Saura. Kalamerkkiaineistot apuna käyttöjä hoitosuunnitelmien laadinnassa
 
Matti Kotakorpi - Vesijärven hoitokalastussaalis ja saaliin hyödyntäminen
Matti Kotakorpi - Vesijärven hoitokalastussaalis ja saaliin hyödyntäminenMatti Kotakorpi - Vesijärven hoitokalastussaalis ja saaliin hyödyntäminen
Matti Kotakorpi - Vesijärven hoitokalastussaalis ja saaliin hyödyntäminen
 
Hoitokalastussaaliiden hyödynnettävyys elintarvikkeina - Iia Suomi
Hoitokalastussaaliiden hyödynnettävyys elintarvikkeina - Iia Suomi Hoitokalastussaaliiden hyödynnettävyys elintarvikkeina - Iia Suomi
Hoitokalastussaaliiden hyödynnettävyys elintarvikkeina - Iia Suomi
 
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko KumpulaPorolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
Porolaiduninventointi, missä mennään? Jouko Kumpula
 
Luonnonlisaantymisesta kestavasti hyodynnettaviin kalakantoihin
Luonnonlisaantymisesta kestavasti hyodynnettaviin kalakantoihinLuonnonlisaantymisesta kestavasti hyodynnettaviin kalakantoihin
Luonnonlisaantymisesta kestavasti hyodynnettaviin kalakantoihin
 
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
Turvemaiden metsän uudistaminen, menetelmät ja haasteet - vaihtoehtoja metsän...
 
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
Kristiina Regina: Miten Suomen peltojen hiilitase paranisi?
 
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelle
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudellePienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelle
Pienvesien merkitys talousmetsien monimuotoisuudelle
 
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueellaMetsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
Metsätalouden vesistökuormitus Kyyveden pohjoisella valuma-alueella
 
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaan
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaanPauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaan
Pauliina Louhi & Panu Orell. Uusia vaihtoehtoja vaelluskalojen seurantaan
 
Tenon kalastusmatkailun muutoksia, Maija Länsman
Tenon kalastusmatkailun muutoksia, Maija LänsmanTenon kalastusmatkailun muutoksia, Maija Länsman
Tenon kalastusmatkailun muutoksia, Maija Länsman
 
Timo Ruokonen - Vesien särkikalojen saalispotentiaalin määrittäminen
Timo Ruokonen - Vesien särkikalojen saalispotentiaalin määrittäminenTimo Ruokonen - Vesien särkikalojen saalispotentiaalin määrittäminen
Timo Ruokonen - Vesien särkikalojen saalispotentiaalin määrittäminen
 
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohiJanhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
Janhunen. Kalojen istutustoiminta ja monimuotoisuus - esimerkkinä järvilohi
 
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni Tiainen
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni TiainenSHS-hauki-iltamat 2017 - Joni Tiainen
SHS-hauki-iltamat 2017 - Joni Tiainen
 
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka KuitunenSuometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
Suometsien kasvupaikkaluokittelu - Pekka Kuitunen
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
Visiot kestävästä ruokapakkaamisesta 2050
 
Package design and the consumer panel
Package design and the consumer panelPackage design and the consumer panel
Package design and the consumer panel
 
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutosRuokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
Ruokapakkaamisen kulttuurit ja muutos
 
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyysBiopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
Biopohjaiset pakkausmateriaalit: markkinat, raaka-aineet ja kestävyys
 

Lohenkalastuksen säätelyn uusia tuulia, Jaakko Erkinaro

  • 1. Lapin poro- ja kalapäivät 4.–5.5.2017 Inari Lohenkalastuksen säätelyn uusia tuulia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
  • 2. Photo: Panu Orell  Tietoon, tieteeseen perustuvaa  Tavoitteellista, toiminta suhteessa tavoitteisiin  Lohikantakohtaista (sekakantakalastus!)  Joustavaa  Varovaisuusperiaate Lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn periaatteita
  • 4. Tavoite lohikannoille: kutukantatavoite  Kutukantatavoite = kutukalojen määrä, joka tuottaa seuraavissa lohisukupolvissa joen tuotantokyvyn mukaisen enimmäismäärän  Vastaavia tavoitteita käytetään lohikantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn perustana laajalti, mm. Itämeren lohi- ja meritaimenstrategia, EU:n lohenhoito-ohjelma, NASCO- periaatteet Atlantin lohikantojen hoidossa jne.  Kutukantatavoitteet on asetettu kaikille lohijoille Norjassa  Kutukantatavoitteen määrittäminen: Joen tuotantokyky ja poikastuotantopinta-ala  mätimunien tavoitemäärä  kutulohien tavoitemäärä
  • 5. Kutukantatavoitteet Tenojoen vesistössä Kutukantatavoitteet määritetty Tenon pääuomalle ja kaikille tärkeimmille sivujoelle • Yhteensä 22 jokea tai aluetta • Tavoitteen täyttymisen arviointi aloitettu 10 sivujoella, pääuomalla ja koko vesistön osalta
  • 6. Pulmanki Inari Karas Ies Aku Uts Vetsi Laks Maske Val 2013 2014 2015 2016 Maskejohka 45 72 51 100 Pulmankijoki 100 100 100 95 Lákšjohka 41 84 42 70 Vetsijoki 39 100 86 100 Utsjoki 100 100 100 100 Váljohka 100 100 100 85 Akujoki 94 100 35 100 Inarijoki 29 39 30 25 Kárášjohka 42 50 59 35 Iešjohka 28 30 26 30 Kutukantatavoitteen täyttyminen Tenon sivujoissa 2013-2016 (%)
  • 7. Tenon lohikantojen perinnöllinen rakenne Yläosan sivujoet Tenon pääuoma Inarijoki Kárášjohka, Iešjohka Pulmankijoki Utsjoki • n. 30 perinnöllisesti eriytynyttä lohikantaa • Merkittävät geneettiset erot populaatioiden välillä • Ajallisesti pysyvä rakenne: 1970 > 80 > 90 > 2000-luku Turun yliopisto Muokattu Vähä ym. 2017 pohjalta
  • 8. Eri kannoista peräisin olevien lohien määrän arviointi Tenon pääuoman sekakantakalastuksen saaliissa FIN turisti- Saalis (n, kg) FIN paikall. saalis (kg) Saalisnäytteet (ikä, koko) NOR saalis (n, kokoluokat) Kg -> lohia, kpl eri ikäryhmissä Saalisnäytteet (ikä, koko) Kokoluokat -> ikäryhmät Lohisaalis (kpl) eri meri-ikä- ryhmissä Geneettiset näytteet Eri kannoista peräisin olevien lohien saalis (kpl), jaoteltuna meri- ikäryhmiin, vuosiin, viikkoihin, maihin, pääuoman osa- alueisiin, pyyntitapoihin, kalastajaryhmiin …
  • 9. Tenon pääuoman kalastuksen sekakantasaalis: Inarijoen, Káráš- ja Iésjohkan lohien joutuminen saaliiseen pääuomassa Inarijoki Kalastuskauden viikot Káráš-Iésjohka Turistit Verkkopyydykset Turistit Verkkopyydykset
  • 10. Suomalais-norjalainen Tenojoen vesistön lohikantojen seuranta- ja tutkimustyöryhmä Neuvonanto hallinnolle lohikanta-arvioiden ja tutkimustiedon perusteella Taustatietona mm. Suomen ja Norjan neuvotteluvaltuuskuntien käytössä Tenojoen kalastussopimus- neuvotteluissa
  • 12. Tornionjoen nousulohet ja kutukanta Kaikuluotaimella lasketut nousulohet 2009-2016 Arvioitu kutukanta 1992-2015
  • 15. Itämeren lohen kalastuskuolevuus merellä 40-50% kalastuskuolevuus 95-98% kalastuskuolevuus Avomeren ajoverkko- ja siimapyynti Rannikon rysäpyynti
  • 16. Tornionjoen lohisaalis verrattuna merkittäviin kalastuksen säätelypäätöksiin Itämerellä Siimapyynnin väheneminen Ajoverkko- kielto Tiukennettu rannikkokalastuksen säätely Saaliskiintiö Lohisaalis,kg Lisänä laaja tuki-istutusohjelma 1980-1990-luvuilla, lopetettiin 2000-l alussa
  • 17. Kalastuksen säätely ja hoitotoimet vaikuttavat lohikantojen tilaan! Lohikantojen tilasta tarvitaan tietoa!  Säätely- ja hoitotoimien tarpeen mitoitus, kohdentaminen  Tutkimustieto Suomen osapuolen tukena Teno-neuvotteluissa!  Tutkimustiedon ja paikallisen tiedon yhteiskäyttö  Varovaisuusperiaate: ei tietoa  tiukempi säätely Photo: A.Romakkaniemi