Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Martti Rask: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - KalatalousTAPIO
Erikoistutkija Martti Rask, Luke: Toimialakohtaiset toimenpidesuositukset - Kalatalous (Sopeutumisen tila - Ilmastokestävyyden tarkastelut maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla)
Vesistön tilaa kuormittavat tekijät ja niiden ehkäisyn mahdollisuuksia Mikkelin Hanhijärven valuma-alueella, (c) Riikka Salomaa, Suomen metsäkeskus, 6.9.2018.
Nurmet Rahaksi- ja EuroMaito-hankkeiden tulosseminaari. Luvassa monipuolinen kattaus tutkimustietoa nurmenviljelyn ja maidontuotannon eri osa-alueilta ulottuen viljelyteknisistä yksityiskohdista ruokintaan, talouteen ja lypsykarjan hyvinvointiin saakka. Paneelikeskustelussa syvennytään nautakarjatalouden suuriin kysymyksiin: yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen ja taloudellisen kannattavuuden parantamiseen.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
Turvetuotannon ympäristöluvat alle 10 ha alueilla ja turvesuonpohjan metsitys -tilaisuuden materiaalia. Tilaisuuden järjesti 25.9.2018 Alavudella yhteistyössä Fenix- ja OHKE -hankkeet.
Turvetuotannosta vapautuneen suonpohjan metsitys: Jyrki Hytönen, Luke
Vesien tila ja ihmistoiminnan paineet Juvan seudulla, Liisa Muuri, Juva 24.9....Suomen metsäkeskus
Juvan alueen vesistöt ja vedenlaatu - Vesistöasiantuntija Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus
Metsätalouden vesistökuormitus Juvan alueella -tilaisuus.
Infotilaisuus metsätalouden vesistökuormituksesta ja sen vähentämisestä Juvan alueella. Tilaisuudessa asiaa myös maiseman huomioimisesta metsänkäsittelyssä.
The document summarizes several presentations given at a seminar on forest and plant health held on November 11th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki.
The first presentation summarized a 20-year study on the effects of restoration treatments including prescribed burning, dead wood creation, and retention trees on dead wood diversity and epixylic communities in boreal spruce forests. Preliminary findings showed long-term benefits of these treatments for maintaining dead wood and wood-inhabiting diversity.
The second presentation discussed a study on intraspecific growth variation in Norway spruce, finding that soil variation and genetic factors significantly influence functional trait variation, but specific soil agents causing environment-specific growth patterns require more research
This document summarizes a seminar on forest and plant health held on April 6th, 2022 at the Natural Resources Institute Finland in Helsinki. It includes summaries of several presentations:
1. Tord Snäll presented research on evaluating forest management scenarios and their impacts on biodiversity indicators and ecosystem services over 100 years. The green infrastructure scenario optimized environmental indicators while the economy scenario had the most negative impacts.
2. Juha Tuomola discussed research assessing the likelihood of pine wood nematode causing pine wilt disease or establishing in Finnish forests under current and future climate scenarios. Results found the climate is currently too cool and may only become suitable by 2080 under the worst-case climate scenario.
3.
Luken webinaarissa kerrotaan, mitkä ovat Ukrainan sodan akuutit vaikutukset Suomen ruokamarkkinoilla sekä metsäsektorilla ja miten sota vaikuttaa pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän toteutumiseen.
This document summarizes a study analyzing 123 texts written by Finnish high school students aged 15-18 describing their visions of sustainable food systems in Finland in 2050. Through qualitative analysis, the students' visions were condensed into 6 alternative futures: 1) Slow change 2) Domestic and local production 3) Conscious consumer 4) Regulation 5) Technology 6) Dystopia. The visions highlighted big changes to diets and food sources, concerns about plastic packaging, and ensuring social and economic sustainability through eating together and valuing producers. The students proposed technological solutions and ideas to reduce packaging waste through better recycling, less packaging, new materials, and reuse.
The document summarizes research on how emotions play a role in strategic packaging decisions for sustainability. It discusses how packaging development requires balancing usability, saleability, environmental friendliness and production effectiveness. Managers face dilemmas in balancing these factors as sustainability targets change. The research examines how emotions like satisfaction, frustration, and worry influence how managers evaluate opportunities and make decisions. It proposes that understanding emotions can help managers commit to responsible packaging solutions and navigate uncertainties when sustainability goals are evolving.
This document discusses sustainability decisions for businesses. It notes that sustainability can provide competitive advantages like efficiency, reputation benefits, and avoiding future regulations. However, sustainability orientation does not always lead to improved firm performance and may require large trade-offs. Studies discussed found that willingness to switch to more sustainable materials depends on factors like a product or process's dependency on existing materials and environmental friendliness as a predictor of change. The document advocates making sustainability decisions by responding to and anticipating stakeholder needs and feelings, including others' perspectives, and considering one's responsibilities.
This document discusses sustainability transitions in food packaging from the perspective of companies. It defines sustainability transitions as long-term transformations to more sustainable production and consumption. For food packaging, this involves innovations that meet changing societal values around policy, media, consumer and supply chain demands. However, barriers like complexity, uncertainty and competition exist. Collaboration is seen as key to overcoming barriers by creating shared understanding and multi-party problem solving. Currently, companies collaborate through associations, but different roles in relation to change exist, from maintaining the status quo to facilitating change. Ongoing and upcoming facilitated dialogues and the PackageHeroes transition arena aim to further cross-system collaboration for deciding concrete transition pathways.
The document presents visions for sustainable food packaging in Finland by 2050. It describes workshops and interviews conducted with stakeholders to develop these visions. The visions are categorized based on their depth of change and breadth of involvement across different systems and actors. Example visions include a future with intelligent delivery systems and limited reusable packaging, as well as standardized packaging that improves recyclability. The document concludes that continued cooperation across food packaging systems and levels of government and industry is needed to realize these visions and transform the packaging system for sustainability by 2050.
This document discusses consumer cultures and food packaging from an ethnographic research perspective. It defines consumer culture and argues that qualitative research is needed to understand how identities are shaped by consumption and how consumption habits are molded by identities. The roles of food packaging in consumer choices and everyday lives are examined. The document also outlines the history of food packaging from industrialization to today's single-use plastic culture and takeaway trends. It reflects on stakeholders' differing views of responsibility in transitioning to sustainable packaging and consumers' challenges with sorting and recycling.
This document discusses several topics related to fibre-based packaging materials, forests, and sustainability:
1) The global market for paperboard packaging is expected to grow steadily reaching over $200 billion by 2026, driven by changing consumer preferences for more sustainable options. Growth is highest for stand-up pouches and liquid cartons.
2) As pulp use in paper decreases, surplus pulp could be allocated to increasing production of paperboards, food and beverage packaging, or new pulp-based products. However, price and EU policies will influence these allocation decisions.
3) Finnish forests can sustain current wood harvest levels through 2035 but increased harvesting risks failing to meet biodiversity and climate targets unless additional conservation measures
More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)
2. Hoitokalastus
• Eläinplanktonia syöviä kaloja vähentämällä
voidaan lisätä kasviplanktoniin kohdistuvaa
laidunnusta
• Petokalojen runsastuminen vaikuttaa samoin ja
vakauttaa kalakantojen rakenteen
tasapainoisemmaksi
• Kalojen väheneminen voi myös pienentää
sisäistä kuormitusta ja hidastaa ravinteiden
kiertoa
• Parhaat onnistumisedellytykset järvissä, joiden
ulkoinen kuormitus ei ole enää liian suuri,
mutta sisäinen kuormitus pitää rehevyyttä yllä
• Runsaat särkikalakannat hallitsevat
ravintoverkkoa
• Matalat järvet, joiden vesi voi kirkastua ja
uposkasvillisuus levitä
Thursday, November 30, 2017 2
3. Vesijärvi
• Vesijärvi on edelleen rehevöitynyt järvi
• Pistekuormitus (jätevedet) on käytännössä poistunut ja myös maa-
ja metsätalouden hajakuormitus vähenee edelleen
• Pintaveden fosforipitoisuus (=tärkein ravinne) järvessä yli
kolminkertainen arvioituun luonnontilaan verrattuna
• Kalaston rakenteesta kertovan koeverkkokalastuksen yksikkösaaliit
viisinkertaisia luonnontilaisiin vesistöihin verrattuna
torstai, 30. marraskuuta 2017 3
4. Hoitokalastus• Ympäristöpalvelut organisoi Vesijärviohjelman mukaiset
hoitokalastukset
• Tavoitteena Vesijärvellä 20 kg/ha, jonka on arvioitu
riittävän vuotuisen särkikalatuotannon poistamiseen
• Sopimukset vesialueen omistajien kanssa vuodelta 2011 (20
kpl! + suulliset sopimukset)
• Kaupallinen kalastus
-Kilpailutettu, tarjousten mukainen saaliskorvaus
-rysäkalastus 30-60 tn (väh. 300 rysävrk/v) T:mi Ile’s Fisk
-nuottaus (tilataan 50-150 tn/v) Järvikalastus Turtiainen Ky
Talkookalastus
-noin 6 kpl osakaskuntia tai
yksityishenkilöitä, joille maksetaan
kulukorvaus n. 15-25 tn/v
Kaupungin omana työnä 20-50 tn/v.
Hoitokalastus
5. • Tehokalastusvaiheen ollessa
voimakkaimmillaan vuosina 1991-
1993 kalastettiin pääasiassa 80-
luvulla syntyneitä särkivuosiluokkia
• Tehokalastuksella poistettiin
rehevissä olosuhteissa
muodostunutta runsasta
särkikalabiomassaa
• Nykyisellä hoitokalastuksella
pyritään estämään särkikalojen
runsastuminen
• Nykyistä tavoitetasoa hyvin vaikea
saavuttaa -> kalan määrä näyttää
vähentyneen
VesijärviVesijärvi
6. saalis 2015
• Hoitokalastussaalis v. 2016 108 000 kg (9,8
kg/ha)
• Ammattikalastajat (T:mi Ile’s Fisk, Jomiset Oy)
saivat 60 000 kg, LYP 25 000 kg ja
talkookalastajat 23 000 kg
• Saaliin mukana poistunut laskennallisesti 650
kg fosforia
Saalis
7. Hoitokalastussaaliin koostumus
• Katiskapyynti
-Jään päältä tapahtuvassa pyynnissä
normaalisti saalis lähinnä suurikokoista särkeä
• Rysäpyynti
-Alueellinen vaihtelu suurta
-Lahna ja särki potentiaalisesti
hyödynnettävää, jos viileä vesi
-Saalis usein sekalaista
• Nuottaus
-Saaliin vaihtelu suurta
-Usein pieni keskikoko (kts. Kuvaaja
Kymijärven nuottasaaliista)
-muutamissa apajissa riittävän suurta
lahnaa
-Sekalainen saalis yleistä
-Jalostukseen arvokkain olisi suuri
särkisaalis, mutta ne eivät enää kovin yleisiä
8. Hyödyntäminen
• Vuonna 2016
-Vesijärven hoitokalastussaalis
108 000 kg.
-Kalanjalostusyrityksiin toimitettiin
noin 15 400 kg särkikalaa.
Kysyntää olisi paljon
suuremmillekin määrille.
-Elintarviketeollisuuden lisäksi osa
saaliista käytettiin kotitalouksissa.
N. 2700 kg jaettiin rannassa
ilmaiseksi hakijoille.
= n. 17 % hyödynnettiin
torstai, 30. marraskuuta 2017 8
9. Hyödyntämisen haasteet
• Kesäaikainen pyynti
(makuvirheiden riski)
• Vähäiset kertasaaliit
• Kuljetusmatka
jalostuslaitoksiin
• Lajittelutyön tarve suhteessa
hyödynnettävään saaliiseen
• Pelkästään jalostuskelpoisen
kalan pyynti ei ehkä ole
vesienhoidon kannalta
riittävää?
torstai, 30. marraskuuta 2017 9
10. Ratkaisut
Sähköpostitiedotus
• Lahden ympäristöpalvelut on pitänyt vuodesta
2014 asti sähköpostilistaa:
https://groups.google.com/forum/#!forum/hoitokalas
tuskalat
• Kalan haku helpottaa kuljetustaakkaa
• Listalla n. 340 jäsentä
• Listalle tulee viesti 1-2 tuntia ennemmin kuin
kalat ovat rannassa
• Erityisesti maahanmuuttajataustaisia hakijoita
• Suosituimpia käyttökohteita:
syöttikalat, kalasäilykkeet, aasialainen
kalakastike, lemmikkien herkut, jne.
• Jos saaliille ei ole muuta hyötykäyttöä, se viedään
LABIO Oy:lle, joka tuottaa kotimaista, uusiutuvaa
biokaasua. LABIOn kompostointilaitos valmistaa
kompostia maanviljelykseen ja kasvualustojen
raaka-aineeksi. LABIO Oy tukee Vesijärven
hoitotyötä, eikä veloita kalan vastaanottamisesta.
torstai, 30. marraskuuta 2017 10
11. Ratkaisut
Kaupallinen kalastus
• Motivoituneet urakoitsijat A ja O
• Pitkä kilpailutusjakso houkuttelee
investoimaan (nyt 2+2 vuotta)
• Saalis on hoitokalastusurakoitsijan omaisuutta
• Kilpailutuksessa yksi kriteeri ”Kyky järjestää
saaliin jatkokäyttö ympäristömyönteisellä
tavalla”
• Hyötykäytön kannalta parhaita pyyntimuotoja
ovat katiskapyynti talvella (särki) ja
syysnuottaus (särki ja lahna)
• Jalostuspuolen yrittäjillä on edellytykset
jalostaa paljon kalaa. Raaka-aineen
toimittaminen suurempi haaste.
torstai, 30. marraskuuta 2017 11
12. Ratkaisut
Kaupungin työnä tehty kalastus
• Lahden kaupungin vesienhoitotiimillä
hoitokalastukset ovat yksi työtehtävistä
• Kalaa pyritään toimittamaan jalostukseen aina
kun mahdollista
• Kuljetus jalostuslaitoksen puolesta tai
yhteistyössä ammattikalastajan kanssa
• Jatkojalostus on usein kamppailua rajahyödyn
kanssa. Paljonko kannattaa käyttää työaikaa
jatkokäytön järjestämiseen ja kuinka pienelle
saaliille kannattaa tehdä järjestelyjä (esim.
sumputus, välppäys, jne.)?
• Hoitokalastuksia tehty pitkään, vasta nyt alkaa
olla riittävä verkosto jatkokäytön
järjestämiseen.
• Saaliin jatkokäyttö motivoi myös työntekijöitä
torstai, 30. marraskuuta 2017 12
13. Päätelmät
• Vesienhoidon kannalta riittävä hoitokalastus (esim. 20 kg/ha) ei yleensä voi olla
pelkästään purkitettavaa/massattavaa kalaa. Myös jätteenkäsittelyyn päätyy kalaa.
• Markkinaehtoinen ja pitkäjänteinen toiminta on kestävää. Kalastaja omistaa saaliin ja
myy sinne mistä saa parhaan hinnan.
• Motivoituneet toimijat ensimmäinen edellytys
• Jatkojalostus ei aina ole rahallisesti kovin kannattavaa, mutta suotuisissa
olosuhteissa voi varmasti nostaa oleellisesti hoitokalastuksen kannattavuutta.
• Jatkojalostuksen arvo on suurempi kuin saaliista maksettu hinta. Kotimaisen kalan
käyttö, työllisyys, asenne hoitokalastusta kohtaan, jne.
• Lahden alueella minimi kertasaalis jatkojalostuksen näkökulmasta tuntuu olevan:
-500 kg + 50 g särkeä
-1000 kg + 500 g lahnaa
-Viileästä vedestä pyydettynä
• Millä tuota pienemmät saaliit jatkokäyttöön?
torstai, 30. marraskuuta 2017 13