THL:n erityisasiantuntija Eeva Liukon esitys Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdetyössä. Esitetty 12.04.2021 verkostotapaamisessa Integraation eri ulottuvuudet päihdetyön kehittämisessä.

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaalityö
mielenterveys- ja päihdetyössä
Eeva Liukko
9.3.2021

2. Sosiaalityö määritellään sosiaalihuoltolaissa (15 §)
Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa
• rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen
kokonaisuus,
• sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä
• ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta.
Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä. Sen tavoitteena on yhdessä yksilöiden,
perheiden ja yhteisöjen kanssa
• lieventää elämäntilanteen vaikeuksia,
• vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä
• edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.
9.3.2021
Eeva Liukko
Monialaisuus Muutos Yhdessä tekeminen Sosiaalinen eheys Vaikuttavuus

3. 9.3.2021
Eeva Liukko
Aikuissosiaalityön asiakkuuden
alkamisen syitä
Yleisimmät syyt sosiaalihuoltolain
35 §:n mukaiseen yhteydenottoon
• Asumiseen liittyvät huolen aiheet
• Erilaiset elämän haasteet,
elämänhallinnan ongelmat ja
toimintakyvyn puutteet
o Mm. päihde- ja mielenterveysongelmat
• Taloudelliset vaikeudet
• Akuutit avun tarpeet.
• Päihde- ja/tai mielenterveysongelmat
• Kykenemättömyys hoitaa asioita, arjessa
selviytyminen
• Sairaus, työkyvyttömyys
• Vuokrarästit ja/tai häätöuhka
• Asunnottomuus
• Taloudellinen huoli.
(Rajasaari 2018: PRO SOS -hanke)
Sosiaalityön asiakkuuksien taustalla läpileikkaavana ilmiönä korostuvat
• päihde- ja mielenterveysongelmat sekä
• niistä johtuvat elämänhallinnan vaikeudet ja toimintakyvyn puutteet.

4. 9.3.2021
Eeva Liukko
Sosiaalibarometri (2021)
Koronakriisinvaikutuksiapalvelujärjestelmään ja palvelutarpeisiin

5. 9.3.2021
Eeva Liukko
Lainsäädäntöä
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) perusteella sosiaalipalveluja on järjestettävä muun muassa päihteiden ongelmakäytöstä ja
mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen (11 §, 14 §).
Päihdetyöllä vähennetään ja poistetaan päihteisiin liittyviä
hyvinvointia ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä tuetaan
päihteettömyyttä. (24 §)
Mielenterveystyöllä vahvistetaan yksilön ja yhteisön
mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistetaan ja
vähennetään mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä. (25 §)
Sosiaalihuollon päihdetyöhön (24 §) kuuluu:
1) ohjaus ja neuvonta;
2) päihteiden ongelmakäyttäjille, heidän omaisilleen ja muille
läheisilleen suunnatut sosiaalihuollon erityispalvelut;
3) muut 14 §:n mukaiset päihteettömyyttä tukevat tai
päihteiden ongelmakäytön vuoksi tarvittavat sosiaalipalvelut.
Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi
riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut.
Sosiaalihuoltolain mukaan mielenterveystyöhön (25 §) kuuluu:
1) sosiaalipalveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja
sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä
tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki;
2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen
yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa;
3) sosiaalihuollon mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan 14
§:n mukaisia yksilön mielenterveyttä tukevia sosiaalipalveluja.
Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa. (…) Jatkohoidon turvaamiseksi
toteutetaan osana terveydenhuollon päivystystä ja sosiaalipäivystystä mielenterveys- ja päihdetyön päivystystä. (29 a §)
Mielenterveys- ja päihdetyöstä säädetään lisäksi muun muassa päihdehuoltolaissa (41/1986),
mielenterveyslaissa (1116/1990) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010).

6. 9.3.2021
Eeva Liukko
Sosiaalityön toiminnallinen kenttä
mielenterveys- ja päihdetyössä
Palvelu-
asuminen
Sosiaalinen
kuntoutus
Päiväkeskus- ja
työtoiminta
Tuettu
asuminen
Sosiaaliohjaus
Laitos-
palvelut
Selviämishoito-
asema
Vieroitushoito
Katkaisuhoito
Palvelutarpeen
arviointi
Matalan kynnyksen
kohtaamispaikat
Sosiaalityön
suunnitelma
Neuvonta ja
ohjaus
Peruspalvelut
Erityispalvelut
Kriisityö
Verkostotyö ja
koordinointi
Ensisuojat
Kunnan palvelut Järjestöt Yksityiset palvelut Seurakunnat Valtion palvelut
Jalkautuva
sosiaalityö
Kotiin vietävät
palvelut
Etsivä
sosiaalityö
Vertaistuki
Yksilökohtainen työ Yhteisötyö Rakenteellinen sosiaalityö
Yhdyskunta-
työ
Erikoissairaanhoidon
sosiaalityö
Avohoito-
yksikkö
Nuoriso-
asema
Psykososiaalinen
tuki
Psykiatrian
poliklinikka
Sosiaali-
päivystys
Tilapäinen
asuminen
Lastensuojelu
Kokemus-
asiantuntijat Sosiaalityö
Toimeentulo-
tuki
Tukisuhde-
toiminta
Viranomaistyö
Omatyöntekijä

7. 9.3.2021
Eeva Liukko
Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa on tavoitteellista
asiakastyötä
Se perustuu
a) palvelutarpeiden arviointiin ja suunnitelmalliseen työskentelyyn
b) moniammatilliseen yhteistyöhön
c) tarpeenmukaiseen läheisten osallistamiseen sekä
d) asiakkaan tilanteen ja oman työn vaikutusten seurantaan.
Peruspalvelujen MTP-sosiaalityö Erikoistunut MTP-sosiaalityö
• Työskentely on elämäntilannelähtöistä
• Laaja-alainen tulokulma sosiaalityöhön
• Varhainen tuki ja ehkäisevä työ
• Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien
tavoittaminen
• Perus- ja erityistason solmukohta ja kokoaja
(omatyöntekijä)
• Työskentely perustuu päihteiden käytöstä tai
mielenterveyden ongelmista aiheutuviin
palvelutarpeisiin
• Erikoistunut osaaminen ja tulokulma
sosiaalityöhön
• Moniammatilliset työryhmät
• Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointi,
suunnittelu ja toteutus
Arviointi ja kartoitus – suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus – menetelmällisyys (mm. yksilö-, ryhmä- ja
perhetyö) – verkostotyö läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa – työskentelyn vaikutusten arviointi

8. 9.3.2021
Eeva Liukko
• Lähtökohtana työskentelylle on elämäntilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu yhdessä asiakkaan
kanssa.
• Palvelutarpeen arvioinnin perusteella koostetaan asiakkaan tarvitsema palvelujen kokonaisuus ja
varmistetaan palvelujen saatavuus.
• Tehdään tarpeenmukaisesti yhteistyötä mm. terveydenhuollon kanssa
• Jos terveydenhuollossa sosiaalisen tilanteen kuormitusta ei havaita, asiakas voi jäädä ilman riittävää tukea.
• Elämäntilannelähtöinen työskentely sosiaalityössä tuottaa tietoa, joka tukee terveydenhuollossa tehtävää
työtä (mm. kuntoutuksen suunnittelu) (Karjalainen ym. 2019).
• Vaikka asiakas asioi oireiden vuoksi (kuten vuokravelka), vaikutetaan myös juurisyihin (kuten mtp-
ongelmista johtuviin ja niitä ylläpitäviin toimintakyvyn vajeisiin).
• Asuminen -> asumissosiaalinen työ, asumisen palvelut
• Talous –> taloussosiaalinen työ
• Työelämä -> kuntouttava työtoiminta, TYP
• Sosiaaliset suhteet, osallisuus -> sosiaalinen kuntoutus, yhteisötyö
• Kuormittava elämäntilanne -> psykososiaalinen tuki, kriisityö
• Kuntoutuksen ja hoidon tarpeet -> kuntoutuksen ja hoidon järjestäminen ja turvaaminen
• Omaiset ja läheiset -> systeeminen työ.
Sosiaalityössä työskentely lähtee asiakkaan elämäntilanteesta

9. 9.3.2021
Eeva Liukko
Joitakin nykyjärjestelmän kipupisteitä
(ks.mm. Rautiainen2021; Wahlbeckym. 2018)
• Valmiudet tunnistaa palveluja tarvitsevat henkilöt
• Osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon
peruspalveluissa?
• Valmiudet tunnistaa palvelutarpeet riittävän
kattavasti
• Tunnistetaanko hoidon ja kuntoutuksen ohella tuen
tarve muilla elämän osa-alueille?
• Puutteet asiakaslähtöisyydessä
• Asiakkaan oma arvio palvelutarpeesta?
• Palvelujen saavutettavuus?
• Erityistason palvelujen riittävä saatavuus?
• Sote-ammattilaisten asenteet?
• Palvelujen integraatio erityisesti asiakastyössä
• Mielenterveyspalvelujen ja päihdepalvelujen
integraatio?
• Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen
integraatio?
• Poiskäännyttäminen
• Kyseenalaistetaan hoitomotivaatiota ja -
myönteisyyttä?
• Rajoitetaan palveluihin pääsyä aukioloaikoihin,
lähetteisiin ja kriteereihin liittyvillä esteillä?
• Edellytetään valmiutta sitoutua
pitkäjännitteisesti palveluun jo etukäteen?

10. 9.3.2021
Eeva Liukko
Lainsäädännössä painotetaan palvelujen kattavaa yhteensovittamista,
avohuollon palvelujen ensisijaisuutta ja saavutettavuutta sekä läheisten
huomioon ottamista.
1. Palvelujen on muodostettava toimiva kokonaisuus, ja viranomaisten on tehtävä
yhteistyötä.
• Mielenterveys- ja päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan
kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihdetyön ja
mielenterveystyön kanssa. (SHL 24 §, 25 §)
• Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveys- ja päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se
muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon / päihdetyön
ja mielenterveystyön kanssa. (Terveydenhuoltolaki 1326 27 §, 28 §)
• Päihdehuollon alalla toimivien viranomaisten ja yhteisöjen on oltava keskenään yhteistyössä. Erityistä
huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen,
asuntoviranomaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen
yhteistyöhön. (Päihdehuoltolaki 41/1986 9 §)
• Mielenterveyspalvelujen järjestämisessä on sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueella toimivien
terveyskeskusten yhdessä kunnallisen sosiaalihuollon ja erityispalveluja antavien kuntayhtymien kanssa
huolehdittava siitä, että mielenterveyspalveluista muodostuu toiminnallinen kokonaisuus.
(Mielenterveyslaki 1116/1990 5 §)

11. 9.3.2021
Eeva Liukko
2. Avohuollon palveluja tulee olla saatavilla helposti, monipuolisesti ja
riittävästi.
• Palvelut tulee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpitein siten, että ne ovat helposti
tavoitettavia, joustavia ja monipuolisia. Tarvittaessa on oikeus laitoskuntoutukseen.
(Päihdehuoltolaki 41/1986 6 §)
• Mielenterveyspalvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä niin, että oma-
aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista tuetaan. (Mielenterveyslaki
1116/1990 4 §)
3. Omaiset ja läheiset tulee ottaa huomioon työskentelyssä.
• Asiakkaan läheisverkosto kartoitetaan ja selvitetään, miten se voi tukea asiakasta tai onko siellä
mahdollista tuen tarvetta (SHL 43 §).
• Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia,
sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. (Päihdehuoltolaki 7 §)

12. 9.3.2021
Eeva Liukko
Vastuu palvelujärjestelmän toimivuudesta on sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaisilla, ei asiakkaalla.
• SHL 3 §: Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä ja asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on
erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai
psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen
tarpeen tai muun vastaavan syyn vuoksi.
• Erityisen tuen tarvitseminen ei ole sidottu tiettyyn diagnoosiin tai vammaan.
• Lain tarkoituksena on suojata niitä henkilöitä,
• joille jo palvelujen hakeminen tuottaa vaikeuksia ja
• joilla on todellisia vaikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja ilman erityistä tukea sekä
• turvata heille riittävän tuen ja tarvittavien palvelujen saaminen. (HE 164/2014; Opas
2017)
• Erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä.
Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä
erityistä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen.
– SHL 8 §

13. 9.3.2021
Eeva Liukko
Kiitos!

14. Lähteitä:
• Hujala A, TaskinenH, Oksman E, KuronenR, KarttunenA & LammintakanenJ (2019) Sote-ammattilaisten
monialainenyhteistyö. Yhteiskuntapolitiikka 84: 5–6, 592–600.
• KarjalainenP, MetteriA, Strömberg-JakkaM (2019) Tiekartta2030. Aikuistenparissatehtävän sosiaalityön
tulevaisuusselvitys.Sosiaali-ja terveysministeriönraporttejaja muistioita2019:41.
• Mielenterveyslaki1116/1990
• Opas (2017) Sosiaalihuoltolainsoveltamisopas.Sosiaali-ja terveysministeriönjulkaisuja 2017:5.
• Päihdehuoltolaki41/1986
• Rautiainen,E (2021) Health service use, care costs, and associated care outcomes of patients with alcohol
use disorder in North Karelia, Finland: A register-based study. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.
• Sosiaalibarometri(2021)Koronakriisija palvelujärjestelmänjoustavuus. KirjoittajatAnneEronenHeikkiHiilamo,
Katja Ilmarinen,MeritaJokela,PekkaKarjalainen,Sakari Karvonen,MinnaKivipelto,Jade Knop, Pia Londén.
SOSTE Suomen sosiaalija terveysry. Helsinki.
• Sosiaalihuoltolaki1301/2014
• Terveydenhuoltolaki1326/2010
• WahlbeckK, HietalaO, Kuosmanen L, McDaidD, MikkonenJ, ParkkonenJ, ReiniK, Salovuori S, Tourunen J
(2018) Toimivatmielenterveys-ja päihdepalvelut.Valtioneuvostonselvitys-ja tutkimustoiminnanjulkaisusarja
89/2018. Valtioneuvostonkanslia.
9.3.2021
Eeva Liukko
Kuva: Hermann Traub
Pixabay