2. Palvelusetelin kehittämisen
ensimmäinen vaihe
• Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä v. 2004: käyttö
pääasiassa omaishoidon tuen asiakkaille, budjetti n. 60 000
euroa/vuosi.
• 2004-2007 yritykset kilpailutettiin tuottajarinkiin, mukaan
valittiin ensimmäisessä vaiheessa kolme, toisessa viisi
palveluntuottajaa
• 2004-2007 palvelusetelin suunnittelu, kehittäminen ja
yrittäjärekisterin ylläpito tapahtui kaupungin omana
toimintana, kotihoidon avopalvelun ohjaajien ”sivutyönä” -
käyttö jäi melko vähäiseksi, yrittäjien kannalta
hankaluutena myös kunnallisen taloushallinnon hitaus
3. Palvelusetelin kehittämisen toinen vaihe
• Hyvinvointialan yrityksiltä tuli toive tiiviimmästä kuntayhteistyöstä
ja yritysten hyväksymismenettelyn käyttöönotosta kilpailutuksen
sijaan
• 2007 keväällä aloitettu yhteistyö kaupungin vanhuspalvelujen ja
Jykes Oy:n välillä vaikutti palvelusetelin kehittämiseen
ratkaisevasti.
• Toteutettiin Jyväskylän seudun palvelusetelipilotti v 2008
• Aktiivinen yritysverkosto, Klemmari www.klemmari.org (otettu
käyttöön 2005) ja Smartumin palveluseteli nähtiin työkaluna
yhteistyöhön,
• Toiminnassa oli mukana Jyväskylä ja ympäristökunnat (8 kuntaa, v
2008), Jykes Oy ja maksuvälinetuottaja Smartum Oy.
• Toteutettiin palvelusetelituottajien keskitetty haku, mukaan
hyväksyttiin 17 uutta yrittäjää.
4. Palveluseteli 2009
• Vuoden 2009 alusta toteutettiin jatkuva haku
palveluseteliyrittäjille
• Kotiutusten toteutusta tehostettiin palvelusetelin avulla
• Ennaltaehkäisevänä kotihoidon toimintana siivoustyön
tehostaminen – ratkaisuna palveluseteli ( esim.
vähävaraisten siivous)
• Uutena palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen
kotipalveluun
• Päivähoidon palveluraha käyttöön vuoden 2009 alusta.
Toimii palvelusetelin periaattein
5. Vanhus- ja vammaispalvelut
• Palveluseteli 2009
• Hyväksyttyjä palvelusetelituottajia yhteensä 33
• Palvelusetelillä tuotettavat palvelut
- Kotipalvelua 19 yritystä
- Kotisairaanhoitoa 10 yritystä
- Lyhytaikaishoitoa palvelukodissa 4 yritystä
- Omaishoitajien sijaispalvelua 19 yritystä
- Päivätoimintaa 2 yritystä
- Siivouspalvelua 19 yritystä
• Myönnettyjä palveluseteleitä
- Omaishoito 7799 kpl = 155 980 € asiakkaita 62
- Kotihoito 5116 kpl = 100 320 € asiakkaita 138 (42 tilapäinen kotihoito,
87 siivouspalvelu ja 9 muut tukipalvelut)
• Käyttö yhteensä 12 815 kpl = 256 300 €
• Muut kunnat: Hankasalmi, Muurame, Petäjävesi, Toivakka
• TA 2010: yht. 461 000 € Jyväskylän osalta
7. Lasten päivähoitopalvelut
• Yksityisen päivähoidon palveluraha 2009
• Lapsia yhteensä 31.12 909 lasta
- Päiväkodeissa : 707 lasta
- Perhepäivähoitajan omassa kodissa ja ryhmiksissä: 118 lasta
- Lapsen kotona tapahtuvassa hoidossa: 84 lasta
• Palveluntuottajia
- Päiväkoteja: 21 kpl
- Ryhmäperhepäivähoitokoteja: 4 kpl
- Omassa kodissaan hoitavia perhepäivähoitajia 33 hoitajaa
- Lapsen kotona hoitavia perhepäivähoitajia 35 hoitajaa
• Käyttö v 2009 yhteensä 4 644 337 €
• Muut kunnat: Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Luhanka (lapsia joulukuussa
yhteensä 30)
• TA 2010: 5,17 milj. € Jyväskylän osalta
8. Astu – hanke, Asiakas-tuottajamalli
• Käynnistettiin lokakuussa 2009, Jykes, Tekes ja Jyväskylän
kaupunki
• Yhteistyökumppani Smartum Oy
• Sähköinen palveluseteli otettiin käyttöön ensimmäisenä Suomessa
helmikuussa 2010
• Asiakas-tuottajamallissa ensisijaisena asiakkaan oma valinta
• Tavoitteena yhden palveluseteliprosessin kuvaaminen, joka on
sovellettavissa kaikkiin Sote palveluihin kunnallisesti ja
seudullisesti
• Sähköisen asiointialustan rakentaminen prosessille
• Palveluohjauksen kehittäminen
• Seudullisen yhteistyön kehittäminen tärkeää erityisesti
asiakkaiden ja yrittäjien näkökulmasta
• ALV-ratkaisun saatiin verottajalta (Smartumin sähköiselle
palvelusetelille) kesällä 2010 (5% palautus)
9. Palveluseteliprosessi
Kaupunki määrittelee palvelusetelillä
tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja
myöntämisen kriteerit
Asiakas tekee sopimuksen Palveluntuottaja
palveluntuottajan kanssa suorittaa palvelun ja
Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat laskuttaa asiakasta
sekä tulouttaa setelin
arvon Smartumin tililtä
Hyväksytyistä
• palveluntuottajista pidetään rekisteriä Asiakas valitsee
palveluntuottajan
(Klemmari)
Smartum laskuttaa
Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija kaupunkia sovituissa
arvioi palveluntarpeen, antaa palvelusetelit ja erissä/ kaupunki
tekee palvelusetelipäätöksen tekee tilauksen
seteleistä
10.
11.
12.
13. Tulevaisuuden näkymiä
• Säännöllisen kotihoidon palveluseteliä pilotoidaan
parhaillaan
• Valmistelussa olevat palvelusetelit (vuoden 2011
budjettikäsittelyyn)
– Lapsiperheiden neuvonta- ja terapiapalveluiden
palveluseteli (käyttöönotosta on jo päätös)
– Säännöllinen kotihoito
– Palveluasuminen (vanhus- ja vammaispalvelut)
– Lasten kerhot
– Henkilökohtainen apu
– Suun terveydenhuollon palveluseteli
• Keskustelussa myös muita terveyspalveluiden
palveluseteleitä (muutamat tutkimukset ja
laboratoriopalvelut)
• Päivähoidon palvelurahasta siirrytään palveluseteliin
1.8.2011
14. Huomioitavia asioita palvelusetelin
käyttöönotossa
• Luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkemys
palvelusetelitoiminnasta selkiytettävä
• Hankintasuunnitelmissa oltava selkeä linjaus
ostopalveluiden ja palvelusetelin käytöstä
• Palveluverkkosuunnitelmat ja palvelusetelitoiminnan
linjaukset tiedoksi palveluntuottajille
• Läpinäkyvä tuotteistus ja hinnoittelu
• Palveluohjauksen ja valvonnan merkitys korostuu
• Palveluseteliprosessin tunnistaminen ja juurruttaminen
kunnassa (prosessin omistajuus)
• Asiakkaan valinnan mahdollistaminen on strateginen
kysymys
• Seutuyhteistyö tärkeää palveluntuottajien ja asiakkaiden
kannalta
• Tiivis yhteistyö palveluntuottajien kanssa
