Palveluseteli Uutiskirje 08012010

1,160 views

Published on

Palveluseteli-hankkeen uutiskirje tammikuu 2010

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,160
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Palveluseteli Uutiskirje 08012010

  1. 1. PALVELUSETELI-HANKKEEN UUTISKIRJE TAMMIKUU 2010 Kansalaiset uskovat palvelusetelin hyvää tekevään voimaan Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Painopiste on terveydessä, hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi paremman arjen omassa kodissaan. Lapsiperheiden elämää se helpottaisi arjen akuuteissa ongelmissa. Johtopäätökset perustuvat kansalaisille verkossa syyskuun alusta vuoden loppuun auki olleeseen kansalaiskeskusteluun. Sivu 2 Vanhuspalvelujen haasteita taklataan suurten kesken ja yhteisvoimin Vanhuspalvelujen kasvavia haasteita ratkovat seutukuntineen Tampere, Lahti, Oulu ja pääkaupunkiseutu. Palvelusetelin käyttöönottoa halutaan edistää niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Sivu 3 Palveluseteliportaali käyttöön syksyllä 2010 Portaalin välittää asiakkaalle tietoa kunnan hyväksymistä palvelusetelituottajista sekä asiakkaaksi ja palveluntuottajaksi hakeutumisesta. Sivu 4 Palveluseteliä kokeillaan Turun päivähoidossa Turussa otettiin tämän vuoden kokeiluna käyttöön tulosidonnainen palveluseteli päivähoidossa. Sivu 5 Helsinki ja Vantaa kehittävät sähköistä palveluseteliä hammashuoltoon Sähköisen palvelusetelin kehittäminen käynnistyi tarpeesta vähentää käsityötä. Sivu 6 Palvelusetelin hinnoittelu kevään työlistalla Mikä on oikea hinta palvelusetelille? Entä hinnoittelumalli? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia kevään aikana palvelusetelin hinnoitteluprojektissa. Sivu 7 Jyvässeudun kotihoidon palveluseteliasiakkaat tyytyväisiä palveluun Yhdeksän asiakasta kymmenestä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluntuottajilta saamaansa palveluun. Sivu 8 *** Sitran Kuntaohjelma tukee kuntia niiden haasteellisessa tehtävässä suomalaisen yhteiskunnan selkärankana. Ohjelman tavoitteena on tyytyväisemmät kuntalaiset ja tehokkaammin tuotetut palvelut. Lisätietoja: www.sitra.fi/kunta 1
  2. 2. Kansalaiset uskovat palvelusetelin hyvää tekevään voimaan Palveluseteliä tulisi käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Painopiste on terveydessä, hyvinvoinnissa ja elämän laadussa. Vanhuksille palveluseteli mahdollistaisi paremman arjen omassa kodissaan. Lapsiperheiden elämää se helpottaisi arjen akuuteissa ongelmissa. Johtopäätökset perustuvat kansalaisille verkossa syyskuun alusta vuoden loppuun auki olleeseen kansalaiskeskusteluun. Keskustelu on osa Sitran Kuntaohjelman Palveluseteli-hanketta, jonka tärkein tavoite on antaa kuntalaisille enemmän vapauksia heille sopivan palvelun valinnassa. Verkon avulla kansalaiset on otettu mukaan hankkeen kehittämiseen. Keskusteluun osallistui 1482 kansalaista, joista naisia 845 ja miehiä 637. Puolet vastaajista on alle 30-vuotiaita. Kuitenkin kaikista ikäryhmistä, eli alle 20-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin, löytyy osallistujia. Selvästi suurimmat vastaajaryhmät ovat työntekijät ja opiskelijat. Työttömiä vastaajista on 8,5 prosenttia ja yrittäjiä 7 prosenttia. Kaksi vastaajaa kolmesta edustaa kansalaiskeskustelussa aidosti kansalaisen ja käyttäjän näkökulmaa. Joka kolmas työskentelee sosiaali- ja terveyssektorilla. Kansalaiset ideoivat ja arvioivat Kansalaisia pyydettiin ensin vastaamaan kysymykseen: ”Kerro, mihin palveluseteliä voisi käyttää ja mitä hyötyä siitä olisi?” Näkemysten keruun ja ideoinnin lisäksi vastaajia pyydettiin osallistumaan myös muiden tuottamien ideoiden arvioimiseen. Vastauksia kysymykseen palvelusetelin käytöstä saatiin 1057 ja arviointeja 9498. Tämä tarkoittaa, että jokaista ideaa on arvioitu keskimäärin 9 kertaa. Kansalaiskeskustelun tuloksista kerrotaan laajemmin eri medioissa kevään aikana. Lisätietoja: tuomo.melin@sitra.fi eija.seppanen@fountainpark.com 2
  3. 3. Vanhuspalvelujen palveluseteliprojekti ottaa jättiaskeleita 2010 Vanhuspalvelujen kasvavia haasteita on tarkoitus taklata yhteisvoimin suurten toimijoiden kanssa. Kaupungeista seutukuntineen mukana ovat Tampere, Lahti, Oulu ja pääkaupunkiseutu ja näiden kumppaneina Sitra, Kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuluttajavirasto sekä Valvira. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentällä on tukku haasteita: hyvinvointi- ja terveysalan talous huolettaa, väestö ikääntyy, osaavan työvoiman saanti on haasteellista, palvelujen käytön alueelliset ja sosioekonomiset erot kasvavat helposti. ”Vanhuspalveluissa pyrimme vastaamaan näihin haasteisiin yhdessä kuntien, palvelutuottajien ja ammattilaisen kanssa”, selventää vanhuspalvelujen toimialaprojektin projektijohtaja Mari Patronen Tampereen kaupungista. ”Eri osapuolten tulee kaikkien tähdätä samaan tavoitteeseen. Ensinnäkin kuntalaisten on koettava palveluseteli hyödylliseksi. Toiseksi palvelusetelistä on oltava mitattavaa hyötyä sekä kuntalaisille että palvellun järjestämisen kustannuksiin.” Tiukalla aikataululla Syyskuussa alkanut ja kesäkuun puolivälissä päättyvässä projektissa selvetään palvelusetelin soveltuvuus vanhuspalveluissa. Liikkeelle lähdetään kotihoidosta ja asumispalveluista. Samalla määritellään asumispalvelujen ja kotihoidon laatukriteerit sekä palvelujen kustannukset. Asiakasmaksulaskussa ilmoitetaan mm. aiheutuva kustannus palvelun tuottamisesta, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuutta. ”Palveluseteliä suunnataan ennaltaehkäisevään toimintaan, esimerkiksi kotona asumista tuetaan eri muodoissaan.” ”Projektin tavoitteena on myös tuottaa perusmäärittelyt palveluportaalin malliksi ja mallintaa asiakasohjaus. Se toteutetaan Tampereen seutukuntien alueella käyttäen hyväksi mm. Kotitoria ja tilaaja-tuottajamallia.” ”Keskeistä on palvelujen tuotteistaminen sekä kustannuslaskennan ja kustannusten läpinäkyvyyden kehittäminen. Haluamme edistää palvelusetelin käyttöönottoa niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. ” Lisätietoja: mari.patronen@tampere.fi 3
  4. 4. Palveluseteliportaali käyttöön syksyllä 2010 Portaalin ensisijaisena tavoitteena on välittää asiakkaalle tietoa kunnan hyväksymistä palvelusetelituottajista. Sen lisäksi portaali välittää tietoa sekä asiakkaaksi että palveluntuottajaksi hakeutumisesta. Esiselvitykset on tehty ja pilotointi alkaa seuraavaksi. Palveluseteliportaalin on määrä valmistua syksyllä. Yksi palvelusetelin käytön edistämisen keskeisistä periaatteista on asiakkaan aseman vahvistuminen. Asiakkaalla on oltava vapaus valita, miltä palveluntuottajalta hän osaa palvelun palvelusetelillään. Tärkeää on hintojen läpinäkyvyys. Asiakkaan on voitava vertailla palvelujen hintoja eri tavoin tuotettuina. Kunnilla on lakisääteinen velvoite pitää yllä ja julkaista luetteloa hyväksymistään palvelusetelituottajista. Ei ole kuitenkaan järkevää, että jokainen kunta tai kuntayhtymä ratkaisee tämän haasteen yksin. Päällekkäistä työtä vähennetään kehittämällä yksi keskitetty ratkaisu vaadittujen tietojen julkaisemiseen. Palveluseteliportaalin käyttö kuntalaisille on maksutonta. Kunnille ja yrityksille on pieni maksu, jolla katetaan portaalin ylläpito. Käytön kulmakivenä helppokäyttöisyys Portaalin toiminnan kulmakiveksi on tunnistettu helppokäyttöisyys, yksinkertaisuus ja selkeys. Esimerkiksi palvelujen vertailujen tulee olla helppoa. Portaalin sisällön ylläpidosta vastaavat kunta, palveluntuottaja sekä portaalin ylläpitäjä. Yritysten perustiedot portaaliin on tarkoitus saada Valviran Ysteri-rekisteristä. Muiden yritysten perustiedot tulevat kunnan kautta. Palveluntuottaja hakee pääsyä kunnan palvelusetelipalveluntuottajaksi kunnan määrittelemällä tavalla, jonka jälkeen kunta tarkistaa kriteerien täyttymisen ja tekee päätöksen. Hyväksytyt palveluntuottajat kunta ilmoittaa portaalille. Kunta voi käyttää portaalia myös tiedonjakokanavana. Kunnan palvelusetelipalveluntuottajaksi hakeutumisohjeet voivat löytyä portaalista samoin kuin myös tietoa hakemisprosessista lomakkeineen. Lisätietoja: lauri.salmivalli@deloitte.fi 4
  5. 5. Palveluseteliä kokeillaan Turun päivähoidossa Turussa otettiin vuoden 2010 ajaksi kokeiluna käyttöön tulosidonnainen palveluseteli päivähoidossa. Palvelusetelillä tuetaan perhettä yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen päiväkotipalvelujen maksamisessa. Palvelusetelin arvo määräytyy lapsen iän, hoitoajan ja perheen tulojen mukaan. Perheen maksettavaksi jää palvelusetelin arvon ja palveluntuottajan perimän palvelun hinnan välinen erotus. Turun kaupunki hyväksyy yksityiset päivähoidon palveluntuottajat, joiden päiväkotihoidon maksamiseen perhe voi käyttää anomuksesta myönnettyä palveluseteliä. Palveluseteli voidaan myöntää vain päivähoito-oikeuden piirissä olevien lasten päivähoidon korvaamiseen. Päiväkotihoidon palveluseteli on lapsikohtainen. Lapsen hoidon järjestämiseen ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Turussa on asukkaita 175 000, joista alle kouluikäisiä liki 11 000. Palvelusetelikokeilusta saadaan kokemuksia ostopalvelujen toimivuudesta. Lisätietoja: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=146018 5
  6. 6. Helsinki ja Vantaa kehittävät sähköistä palveluseteliä hammashuoltoon Hammashuollon sähköisen palvelusetelin kehittäminen käynnistyi Helsingin hammashuollon tarpeesta vähentää manuaalista työtä sekä lisätä automaatiota palvelusetelin myöntämisessä, hallinnoinnissa ja laskutuksessa. Samat haasteet koskevat myös muita kuntia, jotka ovat ottamassa tai ovat jo ottaneet palvelusetelin käyttöön hammashuollossa. Toimintakonsepti suunnitellaankin sopivaksi kaikkien kuntien tarpeisiin. Hankkeen määrittely valmistui viime vuoden lopussa. Nyt on menossa suunnittelun ja toteutuksen valmistelu. Sähköistä palveluseteliä ovat kehittämässä Helsingin ja Vanhaan hammashuollot yhdessä Sitran, Tiedon, Deloitten ja In Net Oy:n. Sähköisen palvelusetelin järjestelmätoimittaja valitaan projektin aikana. Tapa purkaa jonoja Hammashuollolle palveluseteli on tehokas tapa purkaa jonoja. Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, kun kunta tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden hakea tarvittava hoito palvelusetelillä yksityiseltä hammaslääkäriltä. Asiakas päättää, ottaako hän palvelusetelin vastaan. Asiakas saa itse valita haluamansa yksityisen hammaslääkärin kunnan hyväksymien yksityishammaslääkärien joukosta. • Tästä seuraa, että kunnan on julkaistava lista hyväksytyistä yksityishammaslääkäreistä. Asiakkaan maksettavaksi jää omavastuu. Kunta päättää palvelusetelin arvon eli subvention per toimenpide. Yksityislääkäri laskuttaa annetusta hoidosta oman hinnastonsa mukaan. Jos palvelusetelin arvo ei kata koko hoitoa, asiakas maksaa erotuksen omavastuuna. • Tästä seuraa, että asiakkaan on voitava vertailla hinnastoja, esim. palveluseteliportaalissa. Palvelusetelin lopullista arvoa ei tiedetä ennen kuin hoito on annettu. Asiakas saattaakin tarvita vaativamman toimenpiteen kuin on tilattu. • Tästä seuraa, että yksityishammaslääkärin on voitava tehdä muutoksia tilaukseen sovituissa rajoissa. Lisätietoja: tommi.koivisto@deloitte.fi 6
  7. 7. Palvelusetelin hinnoittelu kevään työlistalla Mikä on oikea hinta palvelusetelille? Entä hinnoittelumalli? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia kevään aikana palvelusetelin hinnoitteluprojektissa. Tarkoituksena on tuoda esiin ne kysymykset, joihin kunnan on otettava kantaa ja jotka sen on ratkaistava voidakseen hinnoitella palveluseteli tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on myös havainnollistaa, miten saadaan aikaan kunnan tavoitteet ja yleisen edun täyttäviä palvelusetelin arvoa koskevia päätöksiä. Mukana ohjausryhmässä ovat Sitra, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto, Kauppakamari sekä tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG. Palvelusetelin arvon määrittämiseksi tarvitaan useita tarkastelukulmia. Näitä ovat mm. lainsäädännön asettamat rajoitteet, kunnan organisaation tehokkuus, kunnallinen päätöksenteon järjestelmä, palvelun sisällölliset tavoitteet sekä markkinoiden ja kilpailun kehittäminen. Projektityö on käynnistynyt loppuvuodesta 2009. Eteneminen edellyttää jatkuvaa, tiivistä koordinointia sekä keskustelua. Työryhmiä on seitsemän. Helmikuussa 2010 hankkeen tilasta ja tuloksista julkaistaan yleiskatsaus. Huhti-toukokuussa sidosryhmille järjestetään tilaisuus projektin tilasta ja tuloksista. Tavoitteena on saada hanke valmiiksi juhannukseen mennessä. Lisätietoja: martti.virtanen@kulutajavirasto.fi 7
  8. 8. Jyväskylän seudun palveluseteliasiakkaat tyytyväisiä saamaansa palveluun Yhdeksän palveluseteliasiakasta kymmenestä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluntuottajilta saamaansa palveluun. Kunnan opastukseen tyytyväisiä on kahdeksan kymmenestä. Jyväskylän seudun palveluseteliä käyttäneille asiakkaille toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely joulukuussa 2008. Asiakkailta kysyttiin myös tyytyväisyyttä kunnasta saatuun opastukseen palvelusetelin käytössä. Kunnasta saatuun opastukseen oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 82 prosenttia ja palveluntuottajilta saatuun palveluun 88 prosenttia. Jyväskylässä palveluseteli on ollut käytössä tilapäisessä kotihoidossa ja omaishoidon tuessa vuodesta 2004 lähtien. Muissa seudun kunnissa palveluseteli otettiin käyttöön yhteisen palvelusetelipilotin käynnistyttyä maaliskuussa 2008. Palvelusetelipilottiin lähtivät mukaan kaikki seudun kunnat Korpilahtea lukuun ottamatta. Pilotti päättyi vuoden 2008 lopussa, jolloin malli vakiinnutettiin käyttöön viidessä seudun kunnassa, eli Jyväskylässä, Hankasalmella, Muuramessa, Petäjävedellä ja Toivakassa. Kysely lähetettiin kaikille joulukuun alussa 2008 kotona asuneille palvelusetelin käyttäjille. Vastaajien iän keskiarvo oli 69 vuotta, joista nuorin oli 9-vuotias ja vanhin 94-vuotias. Vanhin tuottajaa vaihtanut asiakas oli 92 vuotta. Asiakkaiden lisäksi myös palveluntuottajille ja kunnille toteutettiin kysely sähköisesti tammikuussa 2009. Palvelusetelin työllistämisvaikutukset Jyväskylän seudulla Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan palveluja asiakkaalle. Kunnista ei ole vähennetty työvoimaa palvelusetelin käyttöönoton takia. Jyväskylän seudun yritykset ovat työllistäneet yhteensä 9,5 henkeä palvelusetelipilotin myötävaikutuksella. Myös uusien yritysten perustaminen jatkuu vahvana ja yrityksiä perustavat pääosin kokeneet alan ammattilaiset. Jyväskylän seudun yrityspohja on vahva palvelusetelin laajentamiselle tulevaisuudessa. Lisätietoja: Jyväskylän seudun palvelusetelipilotin tulokset vuonna 2008 -raportin voi lukea http://www.jykes.fi/?action=file&id=346&file=346.pdf anne.lauren@jkl.fi 8

×