STM:n ajankohtaisia asioita, Hanna Nyfors
•
0 likes•223 views
Valtiokonttori, Neuvontapalvelupäivät hoitolaitosten palveluneuvojille 12.-13.10.2017, sosiaali- ja terveysministeriö, Hanna Nyfors
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to STM:n ajankohtaisia asioita, Hanna Nyfors
Similar to STM:n ajankohtaisia asioita, Hanna Nyfors (20)
More from Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland
More from Valtiokonttori / Statskontoret / State Treasury of Finland (20)
STM:n ajankohtaisia asioita, Hanna Nyfors
- 1. - Sosiaali- ja terveysministeriön ajankohtaisia asioita 12.10.2017 Ylitarkastaja Hanna Nyfors
- 2. - Miksi uudistusta tehdään? 16.10.20172 Toimintatapojen muutos Kustannustehokkuus Hallinnon sujuvoittaminen Kansalaisten suorat vaikuttamismahdollisuudet Toimivammat palvelut Taloudellisen kasvun edistäminen jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Hallinto on palvelua, Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. Kuntoutus on osa hoitoa
- 3. -16.10.20173 Perusasiat uudistuksessa ja monialainen maakunta modernina ja vaikuttavana järjestäjänä
- 4. -16.10.20174 Toimijoiden väliset rajapinnat? STM uusi ohjausosasto 1.9.2017
- 5. - • Ihmislähtöisyys • Ehkäistään ongelmia • Tietovirrat molempiin suuntiin toimijoiden välillä • Yhteisöjen ja verkostojen hyödyntäminen; huom. järjestöjen roolin vahvistuminen • Räätälöity, kohdennettu palvelu • Edellytetään ongelmien ratkaisujen ja palvelujen sujuvaa ja kustannusvaikuttavaa ketjua • Tuottajalähtöisyys • Hoidetaan ongelmia • Tietovirta viranomaisilta kansalaisille • Yksilökeskeinen näkemys • Kaikille sama palvelu • Hoidetaan ongelmia osasina ilman kokonaisvastuuta NYT TULEVA Palvelujen muutos
- 6. -12.10.20176 Järjestäjä vastaa siitä, että asiakas saa vaikuttavia ja yhteensovitettuja palveluja kaikilla tasoilla.
- 7. -16.10.20177 Sairaaloiden työnjako ajan tasalle • Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. • Nykyinen sairaalaverkko perustuu 30-40 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. • Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun.
- 8. - Lähipalvelut monipuolistuvat Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään uudenlaisilla lähipalveluilla: 16.10.20178 Enemmän digitaalisia palveluja ja neuvontaa hyvinvoinnin tueksi Palveluja kotiin: - neuvolan perhetyöntekijät - iäkkäiden palvelut - hätätilanteessa ensihoito Liikkuvat palvelut esim. hammaslääkäribussi
- 9. - Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.
- 10. - Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoitus yksinkertaistetaan • Maakunnat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen valtiolta. • Lainvalmistelussa selvitetään sairaanhoidon matkakorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen yhdistelyä. • Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle selvitetään. • Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen. • Ehdotukset lakimuutoksista valmistuvat vuoden lopussa ja lähetetään lausunnolle. 16.10.201710
- 11. - Asiakasmaksulaki uudistetaan • Asiakasmaksujen suuruus määritellään laissa. Lakiuudistus on valmisteilla. • Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuperusteita yhdenmukaistetaan. • Jatkossakin säädetään maksujen enimmäismäärästä. Kenenkään maksutaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. • Lain puitteissa maakunnat voivat päättää maksujen suuruudesta ja maksut voivat vaihdella maakunnittain. 16.10.201711
- 12. -16.10.201712 Katse soten sisältöihin Hallituksen kärkihankkeet
- 13. - • Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään hallituksen viidessä hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeessa. • Kärkihankkeilla halutaan • parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille (I & O), lapsille ja perheille, mm. perhekeskukset (LAPE) sekä osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja, mm. Polkuja hoitoon ja kuntoutukseen (kokeilussa Toimintakykykeskukset, ft-suoravastaanotto) • yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja • edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. • Osana sote-muutostukea hallituksen kärkihankkeet integroidaan vahvasti alueellisen muutoksen valmisteluun. 16.10.201713 Sotelle sisältöjä hallituksen kärkihankkeissa
- 14. - Toiminnallista uudistumista ja parempaa vaikuttavuutta 16.10.201714 • Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet ovat tärkeä osa maakunnan rakentamista. • Sote- ja maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden välillä oltava tiivis yhteistyö. • Saumaton yhteistyö muutosjohdon ja muutosagenttien välille. • Kun toimintaa kokeillaan jo nyt ja uudistetaan onnistuneesti, saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta ja voidaan hillitä kustannusten kasvua.
- 15. -16.10.201715 Asiakkaan valinnanvapaus Sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
- 16. - • Tarkoitus on nopeuttaa pääsyä sote-palveluihin ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin • Jatkossa asiakas voi valita vapaammin, kenen tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttää. • Asiakas voi valita itse haluamansa sote- keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Ne tarjoavat julkisesti rahoitettua palvelua. • Asiakasmaksut ovat samat samasta palvelusta eri palveluntuottajilla. • Jos on hätätilanne, soitetaan hätänumeroon tai mennään lähimpään päivystykseen, kuten ennenkin. • Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. • Lakiluonnos on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018. Valinnanvapaus lyhyesti 16.10.201716
- 17. -12.10.201717
- 18. - Sote-keskuksen valinta 12.10.201718 • Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021. • Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen. Valinnan voi tehdä 1.10.2020 alkaen. • Jos asukas ei valitse itse sote-keskusta, hän jää liikelaitoksen sote-keskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan myöhemmin vaihtaa sote- keskusta. • Jos asukas ei ole valinnut sote-keskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sote-keskuksen asiakas.
- 19. - • Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta. • Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto • Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. • Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. huom. kuntoutussuunnitelma osaksi yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa! • Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Maakunnan liikelaitoksen palvelut 12.10.201719
- 20. - Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. • Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. • Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta. • Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. • Maakunnan liikelaitos vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. • Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa (esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet). 12.10.201720
- 21. -12.10.201721
- 22. - Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla • Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. • Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. • Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. 12.10.201722 Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja vaikuttaa palvelun sisältöön.
- 23. -12.10.201723
- 24. - Palvelusetelikokeiluja laajennetaan, valinnanvapauspilotit alkavat ensi vuonna • Käynnissä olevia palvelusetelikokeiluja laajennetaan (valtionavustus). • Laajennetut kokeilut toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana. • Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan aikavälillä 1.7.2018-31.12.2019. • Haku alkuvuonna 2018. Pilotteihin aiemmin hakeneet maakunnat muokkaavat hakemuksiaan uusien kriteerien mukaisiksi. • Pilotit voidaan käynnistää kesällä 2018, kun valinnanvapauslainsäädäntö on hyväksytty. 16.10.201724
- 25. - Vaikka valinnanvapaus ja sote-uudistus muuttavat Suomessa hallintoa ja lakia, monet asiat ja palvelut säilyvät ennallaan. • Jos ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, voi aina soittaa sosiaali- ja terveyskeskukseen. • Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus turvataan jatkossakin: maakunta vastaa sote-palveluista siellä, missä ei synny muuta palvelutarjontaa. • Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä kuten nykyisinkin. • Työterveyshuoltoa ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on myös jatkossa. Valinnanvapaus ei muuta kaikkea 16.10.201725
- 27. -12.10.201727
- 28. - SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ Lisätietoja: alueuudistus.fi Uutiskirjeiden tilaus: alueuudistus.fi/uutiskirjeet Twitter: @STM-Uutiset #sote #sote2019 16.10.201728
- 30. - Kuntoutuskomitean ehdotukset valmistelussa • Toimikausi päättyi 30.9.2017, ehdotusten viimeistely jatkuu lokakuun ja luovutetaan ministerille marraskuun alussa • Lähtökohdat ehdotuksille; kuntoutuksella on itsenäinen tehtävä, ei muita palveluja täydentävää; kuntoutuksen tavoite ei pelkästään toiminta/työkyky vaan arjessa pärjääminen omassa toimintaympäristössä ja osallisuus • Ehdotukset kuntoutuksen prosessin uudistamiseksi • Ehdotukset uusiksi kuntoutusjärjestelmän rakenteiksi • Muut ehdotukset (mm. tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä sekä kannustinjärjestelmää koskevia ehdotuksia 16.10.201730
- 31. - mm. kuntoutusprosessiin pääsy ja toimintamalli 16.10.201731 Miten vastataanhuoleentoiminta-ja työkyvystä? Kuntoutuksentoimintamalli NEUVONTA Seulakysymykset Tiedonvälitys Tilanteen selvittely Jatko-ohjaus ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUS Toiminta- ja työkyvyn ja palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointi Konsultointi Asiakassuunnitelman laadinta Päätökset palveluista Tuen ja palvelujen järjestäminen KOORDINOINTI JA SEURANTA Päätösten koordinointi Palvelukokonaisuuden hallinta Asiakassuunnitelman ja päätösten toteutuksen seuranta Toiminta- ja työkyvyn ja palvelu- ja kuntoutustarpeen tarkistuspisteet ja uudelleen arviointi Yksi yhteinen kuntoutusprosessi Yhteneväiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät; tiedonkulun varmistaminen ja riittävä dokumentointi; konsultaatiopalvelut, ml. (etä)teknologia, vertaistuki, kokemusasiantuntijat ja muu vapaaehtoistoiminta. Yhteydenottokanavat Sähköiset palvelut Keskitetty asiakas- ja palveluohjausprosessi, mukaillen KAAPO malli (I&O kärkihanke)
- 32. - Esimerkki iäkkään ihmisen asiakas- ja palveluohjauksen ja kuntoutuksen prosessista. 16.10.2017 Etunimi Sukunimi32 1. Palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointi 2. Palvelupäätökset 3. Asiakassuunnitelmaja sen seurannan toteutus Neuvonta Asiakas- ja palveluohjausprosessi väliarvi- ointi Koordinaatio ja seuranta Kuntoutuminen, paluu omatoimiseen arkeen! Oma yhteydenotto Äkillinen tapahtuma, sairaalan kautta prosessiin Loppuarvio Järjestötoimintaa, asumista , vapaaehtoistoimintaa Järjestötoiminta, vertaistuki, vapaaehtoistyö Kaatuminen, lonkkamurtuma ja kuntoutuksen prosessista
- 35. Talousarvioesitys 2017 yht. 52,9 milj. Rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin • Talousarviossa 41,3 milj. euroa • määräraha sisältää lisäystä 20 milj. euroa kotona asumista tukeviin palveluihin • Rahan käyttömahdollisuuksia on aiemmista vuosista huomattavasti monipuolistettu • Raha jaetaan seuraavasti: Kelan matkakulukorvaukset 550 000 e Ulkomailla asuvat 130 000 e Kotona asumista tukevaan palv. 25 000 000 e Kuntoutukseen 15 616 000 e • Kunnat arvioivat rahan riittävyyttä toukokuussa 2017- lisäystarve 12,6 milj. e • Lisätalousarvio hyväksytty 11,6 milj. (sisältää - miljoonan euron palautukset) 16.10.201735
- 36. Lisämäärärahan tarve v. 2017 rintamaveteraaneille 16.10.201736 Kotiapu ja hoivapalvelut 55 % 20 % 10 % Ateriapalvelut Siivouspalvelut Lisäksi n. 3 % - kuljetuspalveluita - päivätoimintaa ja - muita palveluja n. 2 % - kotisair.hoitoa - om. hoidon tuen vapaa n. 1 % - kylvetys - vaatehuolto - apuvälineitä - pihatöitä
- 37. Lakiesityksiä arvioitavana • Sotainvalidien laitoshoidon korvattavuuden edellytyksenä olevaa ns. haitta- asterajaa laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista joko 15 tai 10 prosenttiin. Muutos edellyttäisi sotilasvammalain 6 §:n muuttamista budjettilakiesityksenä • Kaatuneitten Omaisten Liitto on esittämässä sotaorpojen kuntoutusoikeutta Rekisteröityjä sotaorpoja on n. 16 400 henkilöä. • Veteraanijärjestöjen lakiehdotus, jolla kaikille sotien 1939 – 1945 tunnuksen omaaville veteraaneille toteutettaisiin 1.1.2018 lukien samanlaiset avopalvelut kuin sotainvalideille korvataan sotilasvammalain nojalla. 16.10.201737
- 38. - …työ jatkuu KIITOS! SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ● VALTIOVARAINMINISTERIÖ 16.10.201738