Yritteliäisyyttä tukevat oppimisympäristöt
•Download as PPT, PDF•
0 likes•386 views
Oppimisympäristöjen ja oppimisen kaikkiallisuuden kehittäminen yrittäjyyskasvatuksen itsearviointityökalulla
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
Viewers also liked
Viewers also liked (8)
Similar to Yritteliäisyyttä tukevat oppimisympäristöt
Similar to Yritteliäisyyttä tukevat oppimisympäristöt (20)
More from Minna Riikka Järvinen
More from Minna Riikka Järvinen (20)
Yritteliäisyyttä tukevat oppimisympäristöt
- 1. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo oppimisympäristöjen ja oppimisen kaikkiallisuuden kehittäjänä Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo –hankkeen päätösseminaari Glo Art Helsinki 31.10.2012 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus
- 2. Kerhok es k T Innovaus M & Co. a opetuk tioita seen
- 4. Selviytymistaidot, Wagner 2008,2012 • Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu • Verkostojen välinen vuorovaikutus ja vaikutuksella johtaminen • Ketteryys ja sopeutumiskyky • Aloitteellisuus ja yritteliäisyys • Kyky tehokkaaseen suulliseen ja kirjalliseen kommunikointiin • Kyky tiedonhankintaan ja analysointiin • Uteliaisuus ja mielikuvitus • https://www.teachthought.com/learning/21st-century-learning-preparing- students-for-complex-futures/
- 9. Tulevaisuuden oppimisympäristöt tukevat yritteliäisyyden kehittymistä Formaalin, informaalin ja nonformaalin rajat liukenevat Yhteisöllisen tiedon luominen ja sisältö - oppijan aktiivinen rooli tiedon luojana! Oppijan aktiivinen rooli, osallistuva oppiminen. Oppiainekeskeisyydestä aihekeskeisyyteen. Koulun ulkopuolella hankitun JA OLEVAN tiedon ja osaamisen hyödyntäminen. (Saywer 2006; Natritello 2007; Kangas 2010, soveltaen)
- 11. Mittaristo näyttää kehittämistarpeet Rohkaisua ja voimaannuttamista opettajille. Opettaja tekee työtään persoonallaan, mutta pedagoginen yhteisö tukee. Vastuullisuuden, tavoitteellisuuden ja itsenäisyyden rinnalle Rohkeutta visioida, ideoida, unelmoida.
- 12. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristolla kannustetaan opettajia pohtimaan opetukseen liittyviä, yritteliäisyyden kehittymistä tukevia valintojaan ja tulemaan niistä tietoiseksi. ”Ei tietämisen maailma on oppimisen maailma.”
Editor's Notes
- turvaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia kasvaa henkisesti ehyiksi ja itsetuntoisiksi, ajatteleviksi, kriittisiksi ja ongelmanratkaisukykyisiksi ihmisiksi, joilla on edellytykset ja mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluiksi aina itseään koskevissa asioissa ikäkautensa mukaisesti. - Osallisuus luo hyvinvointia -
- Maailma muuttuu. Mihin lapsia sitten pitää valmistaa?
- On tutkittu, millaisia valmiuksia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tässä on Tony Wagernin tutkimukseen pohjautuvaa tietoa. Hän haastatteli kansainvälisiä suuriyrityksiä ja kysyi, millaisia ihmisiä he haluavat rekrytoida. Suomessa tehty vastaavia tutkimuksia, mm. EK:n Oivallus-raportti hahmottaa näitä, samoin OPH:n tulevaisuuskasvatus.
- Missä koulu menee tässä muutoksessa? Stanfordin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, missä oppimimen tapahtuu eri ikäkausina. Löydös oli, että yleissivistävän koulun aikana oppimisesta vain 18,5 % tapahtuu formaaleissa ympäristöissä, vaikka lapset viettävät koulussa kuitenkin lähes kolmanneksen vuorokaudestaan. Oppimisesta valta osa tapahtuu siis muualla kuin koulussa.
- Edellisestä aiheutuu, että koulun pitäisi muuttua ja kehittyä radikaalisiti kaikilta osa-alueiltaan, niin tiede- ja tietokäsitykseltään, organisaatiokäsitykseltään kuin koulutuskäsitykseltään. Kehitys on samansuuntainen myös työelämän organisaatioista..
- Tulevaisuuden koulukäsityksen pitäisi rakentua emergenssille ja oppimisympäristöjen rajoja läpäisevälle pedagogiikalle, opettajuuden kehittyä ohjaajuuteen. Ai miksikö? Niiden metataitojen – selvitymistaitojen kehittymistä varten. Lapsilla ja nuorilla on erilaista asiantuntijatietoa, mutta heidän on vaikea suhteuttaa sitä kouluopetuksessa saamiinsa sisältöihin. Koulussa opiskeltu tieto ei tue niitä tiedonhallinnan, tiedonluomisen ja osaamisen muotoja, joita käytetään työelämässä. Oppilaat ovat tottuneita tiedon tuottajia erilaisissa verkostoissa, kuten sosiaalisissa medioissa ja virtuaaliympäristöissä. Lapsilla ja nuorilla on erilaista asiantuntijatietoa, mutta heidän on vaikea suhteuttaa sitä kouluopetuksessa saamiinsa sisältöihin. Tulevaisuuden koulupedagogiikan täytyy tunnistaa laajasti erilaisia oppimisen tavoitteita ja oppimisympäristöjä.
- Yrittäjyyskasvatus entrepreneurial learning on menetelmällinen pohja kaikkiallisuuden toteuttamiseen ja metataitojen kehittämiseen. yrittäjämäisen toimintakulttuurin ja yrittäjämäistä toimintatapaa tukevien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen luomista ja hyödyntämistä oppijan oma aloitteellisuus, rohkaisu tiedonhankintaan ja ongelmanratkaisuun, yhteisöllisyys, päämäärähakuisuus yrittäjämäinen toimintatapa on osa vaikuttamiseen, osallistumiseen ja demokraattisuuteen kasvamista ” (Yrittäjyyskasvatuksen suuntalinjat, opm, 2009:7)
- Samalla on tiedostettava, millaiseksi pitäisi niiden oppimisympäristöjen rakentua, jotka tukevat kaikkiallisuutta ja yritteliäisyyden metataitojen kehittymistä. Hyödyntävät erilaisia oppimisympäristöjä koulussa ja sen ulkopuolella Rohkaisevat yhteisölliseen tiedon luomiseen ja sisällön tuottamiseen - oppijan aktiivinen rooli tiedon luojana! Rohkaisevat aktiiviseen ja osallistuvaan oppimiseen Integroivat oppiaineita Tunnustavat myös koulun ulkopuolella (informaaleissa oppimisympäristöissä) hankitun tiedon ja osaamisen merkityksen – ja hyödyntävät sitä! Hyödyntävät teknologiaa
- Kysymyspatteristo opetustilanteet ja oppimisympäristöt ; en koskaan (0) – jatkuvasti (4) Verkko-opet us Opettajan rooli Opetustilanteen joustavuus – epävarmuuden sieto, uudenlainen tekemisen tapa Oppimisympäristön luovuus, itseohjautuvuus, oppilaat mukana oppimisympäristön suunnittelussa Mobiili – ja tietoteknisten laitteiden hyödyntäminen Sosiaalisen median hyödyntäminen Oppilaiden tuottaman aineiston hyödyntäminen Koulun kerhot oppimisympäristöinä B. Hajautettuna muissa mittariston kysymyspatteristoissa Fyysinen opintokäynnit, talkoot, hankkeet b) Intellektuaalinen projektit, tekemällä oppiminen, ongelmanratkaisu, yhteistoiminnallisuus, tiimit Jaettu asiantuntijuus ideointi Kannustanut oppilaita jakamaan omaa osaamistaan Käyttänyt yrittäjyyskasvatusta eri oppiaineiden yhteisenä osa-alueena c) Virtuaalinen Opetustilanteiden joustavuuden osalta ei merkitseviä eroja kouluasteiden välillä: opettajan ammatin peruspiirre joustaa opetustilanteen mukaan melko usein Opettajuuden rakentuminen ohjaajuudelle vs. Opettajajohtoisuudelle opettajakohtainen tekijä, ei koulutusaste, ikä tai opetuskokemuksen pituuteen liittyvä tekijä Yrityskäynnit, talkoot ja projektit vieraita suomalaiselle koulutukselle; frv.asteikolla 0-30, lukio ja ammatillinen kauimpana toisistaan lukio ka 1,54 amm ka 3,44 -> eron po. Jopa suurempi Museot, teatterit, luovuuteen innostava op.ym, oppijat mukana suunnittelussa (asteikko 0-4) ammatillinen ja alakoulu toimivat samoin, juuri <2 Projektitöitä, tekemällä oppimista, yhteistöiminnallisuutta, tiimioppimista eniten ammatillisessa, vähiten lukiossa, mutta ero valitettavan pieni Itseohjautuvaa toimintaa, epävarmuuden sietoa, jaettua asiantuntijuutta vahvistavaa toimintakulttuuria, oppijoiden osallistamista tehdään kaikkialla yhtä paljon tai vähän, keskivarvot yli 2, tosin oppijoiden ottaminen mukaan oppimisympristön suunnitteluun vierasta kaikille ka 1,67 (harvoin) <- suomalainen opettajuus
- Opettajien tapa rakentaa ja hyödyntää yritteliäisyyttä tukevia oppimisympäristöjä opettajalähtöistä, oma opetustyyli ja arvolähtökohdat, rohkeus vaikuttavat – oppilaistosmuoto ei ole vaikuttava Opettajien tapa rakentaa opetustilanteita ja oppimisympäristöjä kuitenkin tukee yrittäjämäisten valmiuksien syntyä Opettajat arvioivat tukevansa oppilaiden luovuuden kehittymistä ja muuttavat suunnitelmiaan joustavasti Koulu ei osallista oppilaita opetuksen suunnitteluun, myös visiointi, ideointi ja tulevaisuuskeskustelut vieraita Koulun ominaisluonne: kasvattaa vastuullisuuteen, tavoitteisuuteen, itsenäisyyteen ja virheistä oppimiseen Koululle vierasta: riskinotto, unelmointi, tulevaisuuden visiointi