Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Saamelaisten musiikit 2015

291 views

Published on

Pintaraapaisu saamelaisten vokaalimusiikkeihin. Luento Musiikkitalolla 5.11.2015

Published in: Art & Photos
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Saamelaisten musiikit 2015

  1. 1. Saamelaisten musiikit (ja niiden tutkimus) Minna Riikka Järvinen 5.11.2015 Musiikkitalo
  2. 2. Saamelaiset • Sápmelaš, pl. Sápmelaččat • 75 000, Norja 40000-45000, Ruotsi 20000- 25000, Suomi 7000, Venäjä 2000
  3. 3. Omakulttuuristen musiikkien yhteiset piirteet • Laulettua, vokaalimusiikkia, yksin • Yhden, kahden säkeen melodia-aiheen toisto varioiden • Sävelmän omistaminen • Omakieliset nimet vokaalimusiikeille vs. Lávlut (v.), lávlla • Eläinten äänten jäljittelyt http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Musiikki
  4. 4. Virsiperinne • En lijten Sångebook huruledes Messan skall hållas, läsas eller sjungas på Lappesko (toim. Nicolais Andrae Rheen 1619) • Muttom Laulagak 1763 • Yhteistyö Jens Andreas Friis ja Lars Hætta 1861 Muhtun Sálmmat ja 1870 Sálbmagirji (toinen laitos 1897 = Boares Sálmagirji) • Mari Boine, Wimme http://audiovideo.fi/julkaisu/levyarvostelu- wimme-saari-ja-tapani-rinne-soabbi-rockadillo- records
  5. 5. Varhaisia muistiinmerkintöjä • Samanointi Historia Norwegiae 1200-l, Olaus Magnus Gothus Pohjoisten kansojen historia 1555, muita: Jessen 1767, Leem 1767, Kildal 1807, Rheen 1897 jne. • Johannes Schefferus 1673 Lapponia: Olaus Sirma Kuldnasatz ja Pastos päivva kiufvresist javra Orrejavra • C.A. Gottlund Otava 1832 214-225 (sitaatti) • Otto Donner 1876: Lappalaisista Lauluista • Jakob Fellman 1903 ja 1906 (Launiksella) • https://www.youtube.com/watch?v=myVHFyWWM0
  6. 6. Kielet A Läntiset 1. Eteläsaame 1.1 Jemtlannin saame 1.2 Åselen saame 2. Umeån saame 3. Piitimen saame 4. Luulajan saame 5. Pohjoissaame/tunturisaame/Finn markin saame 5.1 länsimurteet/Länsi-Ruija 5.2 iäsmurteet/Itä-Ruija 5.3 merisaame B Itäiset 1. Inarinsaame 2. Koltansaame 2.1 Näätämön murre 2.2 Paatsjoen murre 2.3 Suonikylän murre 2.4 Nuortijärven murre 3. Akkalan saame 4. Kildinin saame 5. Turjan saame (Asp 1966, Korhonen 1981)
  7. 7. Kulttuurialueet ja niiden muotoutuminen • Murre- ja kielirajat, etnisten ryhmien rajat, hallinnolliset rajat, nomadien muuttoreitit, uskonnolliset ja kirkolliset rajat, kaupankäynti, demogafiset suhteet
  8. 8. SAAMELAISTEN PERINTEISET VOKAALIMUSIIKIT http://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teksti_finnish.pdflobal/Publications /Publicationhttp://www.nordregio.se/Global/Publications/Publications%202015/Teks ti_finnish.pdfs%202015/Teksti_finnish.pdf LUOHTI LEU’DD LUVVTLIVĐE VUOLL E
  9. 9. FYI Tutkimuksia • Lähdekriittisiä tutkimuksia varhaisista: Qvigstad 1903: Kildeskrifter till den lappiske mythologie Reuterskiöld 1910:Källskrifter till Lapparnas mytologi (Henrik Forbus, Simon ja Jens Kildal, Thomas von Westen) Edström 1967: Den samiska musikkulturen: en källkritisk översikt • Etelä- ja länsisaamelaisten musiikkien tutkimus: Wiklund 1906: Lapparnas song och poesi Karl Tirén 1942: Die Lappische Volksmusik (563 joikua, 450 fonografirullaa) Grundström, Väisänen, Smedeby 1958, 1960: Lappska sånger I ja II Uppsala Landsmåls och folkminnesarkiv Kjellström, Ternhag, Rydving 1988: Jojk • Pohjoissaamelaisten musiikit: Norja: Jon Eldar Einejord 1975: Luohti – juoigos – dajahus Nils Jernsletten 1976: Dajahusat Andreas Lüderwaldt 1976: Joiken aus Norwegen Ola Graff 1985: Jojk som musikalsk språk. Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta som trafitionsformidler. Harald Gaski 1987: Med ord skal tyvene fordrives: om samenes episk poetiske dikter Ola Graff 2002: Jojk på nordkysten av Finnmark
  10. 10. Suomi: Jaakko Fellman 1903 Väinö Salminen 1905 Armas Launis 1905, 1906, 1907, 1908 Lappische Juioigos-Melodien, ks. Launis 2004 toim. Järvinen Pedar Jalvi 1914, 1915 A.O. Väisänen 1939 T.I. Itkonen S. Paulaharju E. Lagergrantz 1928, 1960, 1966 Erkki Itkonen 1963: Lappalaisesta kansanrunoudesta Aikio, Keckskemeti, Kiss 1972: Lappische Juoigos-Lieder aus Karasjok Tuula Kantola (Landau) 1984: Talvadaksen joikuperinne Vuokko Hirvonen 1991 Gumpe luođis Aillohažžii, 1995 Sydämeni palava Minna Riikka Järvinen 1994: Kodasta konserttilavalle 1995 Voi allilintua velimiestä 1996 Ja jurdagat girdet 1999 Maailma äänessä. Tutkimus pohjoissaamelaisesta joikuperinteestä Marko Jouste 2011: Tullâčalmaaš kirdâččij ´tulisilmillä lenteli´ Inarinsaamelainen 1900-luvun alun musiikkikulttuuri paikallisen perinteen ja ympäröivien kulttuurien vuorovaikutuksessa
  11. 11. • Itäisten saamelaisryhmien musiikkien tutkimus Armas Launis 1922 A.O. Väisänen: 1942 Israel Ruong 1960 Mikko Korhonen 1959-1973 (1983) Heikki Laitinen 1977 Ilpo Saastamoinen 1984, 1988 Jaan ja Mikk Sarv, Ivan Bogdanov Senkevič-Gudkova 1959, 1960, 1972, 1973, 1977, 1980 Tavina 1987 • Yleisesitykset Om jojk 1988 Ernst Emsheimer Timo Leisiö 1978 Heikki Laitinen 1981 Matti Lahtinen 1981 Ilpo Saastamoinen 1998 Manker 1938: Lappische Zaubertrommel 1-II Marko Jouste 2006: Suomen saamelaisten musiikkiperinteet (Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki) Minna Riikka Järvinen 2011: Saamelaisten musiikit ja niiden tutkimus (Saamentutkimus tänään) • Tutkimushistoriasta: Armas Launis: Tunturisävelmiä etsimässä Lapissa 1904 ja 1905 toim. Minna Riikka Järvinen 2004.
  12. 12. Itäiset saamelaisryhmät, vokaalimusiikin tyypit 1. Eeppiset henkilölaulut 2. Paikannimilaulut 3. Matka-ajolaulut 4. Eläinaiheiset 5. Lastenlaulut (kehto- ja leikkilaulut) 6. Leikki- ja pilkkalaulut (juomalaulut, kaksimieliset) 7. Saamenkieliset venäläisperäiset 8. Katrillitanssilaulut 9. Muiden kansallisuuksien laulut Travina 1987 mukaan: • Henkilökohtaiset • Kosio- ja häälaulut • Lyyriset laulut • Legendat • Matkalaulut • Porotalous- ja paimenlaulut • Kalamiesten laulut • Neuvostoajan kolhoosilaulut • Kotityölaulut • Kehtolaulut • Tanssilaulut • Pilkkalaulut Katrilli
  13. 13. LEU’DD • Widstrand: lähempänä vuollea kuin luohtia • https://vimeo.com/37804061 • Muutama paikkakuntakohtainen melodiatyyppi hallitsee kylän arkaaista lauluperinnettä, laulullinen säkeistömuoto uudempaa • Myös itkuja (riahk), miesten itkuleu’ddeja (spontaaneja onnettomuuskuolemien takia laulettuja) • Tekstisisällöt: o Runsassanainen, improvisoitu, eeppinen kerronta o Kertoo kohteesta sanallisesti o Kertoo ihmisille sattuneista tapahtumista, nuorten rakkaus tavallisin aihe (Henkilölauluista puuttuu persoonasidonnainen musiikillinen piirre vrt. luohti) o Kylähistoriikkeja, jopa yi sadan säkeen pituisia o Ei merkityksettömiä tavuja, sidevokaaleja voi olla
  14. 14. Leu’dd… • Muoto: kaksi pituudeltaan vaihtelevaa säettä tai melodia-aihetta • Melodia: o Suonikylän tyyppi mollisävyinen o Aukoton asteikko o Samaa melodiaa voidaan käyttää useiden tekstien kanssa • Laulutyyli: o Muistuttaa karjalaista joikua tai itkuja o Laajat niekut ja vibrato o Sävelkorkeus nousee säkeen/säkeistön aikana, seuraava säe aloitetaan uudestaan matalalta • Rytmiikka: o Arkaaisissa leu’ddeissa voi olla täysin vapaamittaista o Synkopointia, Länsi-Kuolassa esim. Anastassia Osipovna Gerassimova, Kolme valkeaa porohärkää. http://www.globalmusic.fi/en/son-vuäinn-she-sees-skolt- sámi-leudd-kola-peninsula http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Leudd
  15. 15. Kuola 1994
  16. 16. http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/ http://www.helsinki.fi/~sugl_smi/kuvat/Minna-Riikka_Jarvinen/
  17. 17. Kildinin luvvt • Lovozero, Loparskaja, Teriberka, Shongui, Varsina 1000-1500 • https://drive.google.com/open?id=0Bw48QVPTwp0eR2JBTXc5ZnFZ S0k • Äänenkäyttö: o Ulkonaiset puitteet kuten leu’ddissa, mutta falsettiin saakka ulottuvat niekut (mm. ylöspäiset niekut ennen pääsäveltä) ja tiheät vibratot o Säveltason nousu niin nopeaa, että jokainen säe joudutaan aloittamaan hyvin matalalta, voi johtaa atonaaliseen vaikutelmaan (Saastamoinen 1998) o Korut lisääntyvät itään päin • Rytmiikka: Ilpo Saastamoisen rytmikaavamalli 2+3 yhdistelmillä 1998, 528 ja 556)
  18. 18. Luvvt… • Teksti o Pitkä, eeppinen, kertova o Aiheina elämän kokonaisuus, elinympäristön kuvaikset vertauksin o Erikoisuuksina legendat, alkuperä vanha o Teksti luvvtin varioiva osuus, sävelmät informanttien mukaan arkaaisia • Melodia o Yleisesti tunnettu melodia-aihe, jota muunnellaan esityksen kuluessa, yhteisesitykset muuntelun vuoksi hankalia ja siksi epätavallisia o Usein ”aukoton” asteikkorakenne, useita asteikkoja, huojuva terssi o Mikrointervallit o Sävelkorkeuden nousu o Mollisävy • Muoto: AB rakenne tavallinen • http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Luvvjt
  19. 19. Kuolan soittimet • Kanteletta muistuttava 3-7 kielinen soitin • 5-6 huilun yht’aikainen soittaminen • Pan-huilun kaltainen koivuinen soitin • Isommasta päästä soitettava lehmän sarvi • Hampailla toisesta päästä puristettava lanka • Maljamainen rumpu • Haitari • Shereda, riekon tai poron kurkkutorvesta tehty maracas-tyyppinen helistin • Soittotuohi piessj, pajupillimäinen sointi
  20. 20. Etelä- ja länsisaamelaisten VUOLLE • Piitimen ja Luulajan saamessa tsåbmut (cåb’mut), tsubmut (cub’mut) joikujen sanat tsåbme (coabmi)(Ruong 1969) • Eleet ja ilmeet tärkeitä sanattomissa joiuissa, sisältö saattaisi muutoin jäädä hämäräksi (Tirén 1942) • Joikutyypit: 1. Henkilöjoiut 2. Pilkka- ja ivajoiut 3. Kehtojoiut 4. Muuttojoiut 5. Kohtaamis- ja erojoiut 6. Työjoiut 7. Rakkausjoiut 8. Kosiojoiut 9. Hääjoiut 10. Juomajoiut 11. Surujoiut 12. Muut aiheet 13. Uskomuksiin liittyvät (Edström 1978) • Smedebyn kokoelma Piitimestä: henkilöjoiut 50%, eläinoiut 25%, luonto ja sivilisaatio 25% • Tirénin aineisto Lyckselestä etelään: henkilöjoiut 45%, 30% eläin, 24% luonto ja sivilaatio
  21. 21. Pohjoissaamelainen LUOHTI ”joikujen joiku” • Muoto Nelisäkeinen ABAB’, ABAC tavallinen Kahden tai useamman säkeen muodostaman säkeistön toistoja Toistoja kolmesta kuuteen, variointi Talvadaksessa yli 20 säkeistöisiä joikuja Muotorakenne joustaa: ”kuin vesi, joka liikkuu sopusoinnussa maiseman kanssa; tuuli, joka koskettaa tunturilakeuksien pintaa”
  22. 22. …luohti… • Melodia Pentatonia, duuriterssi tyypillinen, puoliaskelet harvinaisia (erityisesti Tenon trad Launiksen aineisto itämurteilta 59.9% puolisävelaskeleton pentatoniikka, koko aineisto 66% Guttormilla 91%, Talvadaksessa 84,5%, Ala- Könni 70%; % vaikuttaa, pidetäänkö koruja asteikkosävelinä
  23. 23. …luohti… • Laulutapa  Niekut, heleet, liukusävelet tavallisia  Eritoten alaspäiset jälkiheleet tyypillisiä, hele ulottuu kvinttiin, terssiin tai oktaaviin, itäpuolella etu- ja jälkiheleitä, Tenolla enemmän kuin Inarissa  Laulutavan massiivinen ero luvvtiin ja leu’ddiin, osin vuolleen voi selittyä elinympäristön vaikutuksesta joukujen funktioihin (poropaimennus, biotooppi)  Livđet vs. Javzat https://www.youtube.com/watch?v=vTOFZ2plBiw  Laulutapa tärkein kriteeri erottaa joiku ei-saamelaisesta vokaalimusiikista; äänenkäytöllä joiun sointi  ”laulaessa ääni tulee suusta, joikatessa rintakehästä, vatsasta, alkuäänenä”  Runsaasti ylä-ääneksiä; mitä enemmän, sen parempi joikaaja  Länsipuolella joikataan kurkusta, kerronnan pääpaino sävelellä, tekstiä vähän  Itäpuolella myös tekstillä merkitystä  Hoám ja joikuseppä  Joikaajan status
  24. 24. …luohti… • Rytmi Muotoa luova tekijä Joiku aloitetaan tapailemalla sopivaa rytmiä ennen aloittamista Mukautuu joikaajan mielenliikkeisiin ja tekstiin: säkeiden pituus voi vaihdella tekstisisällön mukaan Saamen kieli ja sanarytmi
  25. 25. …luohti… • Luohti, juoiggus, dajahus • Juoiggalmas (ihmiset, eläimet, uskomukset..) • Kerronnan tavat: kuvailevuus, ikonisuus, metaforat, antropomorfismi • Konteksti • Funktiot: kommunikaatio, viestintä, yhteisöä vahvistava, sosiaaliset normit, käytännölliset, neuvoa-antava, emotionaalinen, viihdyttävä, itsesäätely, supranormaali välittäjä, esteettinen http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Joiku
  26. 26. Inarinsaamelainen LIVĐE • Upoksissa pohjoissaamelaisten aineistojen joukossa • Kulttuurien liudentuminen, 1852 rajansulku, läntiset porosaamelaissuvut länsi-Inariin • Laulullisempi, runsastekstisempi, pentatonia haipuu, akkulturaation vaikutus? • Myös loullotteluosuuksia • Karhun livđe esim. Frans Äimä 1902, Väisäselle Anna Briitta Mattus 1845, Juhan Högman 1960
  27. 27. Mennyt palaa
  28. 28. Nykyiset http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/02/19/ailu- valkeapaa-toi-joiun-julkisuuteen
  29. 29. Ja kaikkea… • https://www.youtube.com/watch?v=0JNrFlPRQdQ • https://www.youtube.com/watch?v=VYQ25Z4wP7I • https://www.youtube.com/watch?v=gOWTJgRMTDo • https://www.youtube.com/watch?v=0AKXbfcyjvo • https://www.youtube.com/watch?v=J7aDHSSFVqQ • Adjágas • Orbina • Vilddas • Áigi • Sančuari • Johan Anders Bær
  30. 30. Olu giitu! Minnariikka.jarvinen@opinkirjo.fi Twitter @MinnaRiikka https://fi.linkedin.com/in/minnariikkajarvinen

×