1. 1
KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYHANKKEEN VUOSIRAPORTTI
Vuodelta 2003
Järjestön nimi suomeksi: Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
Järjestön nimi englanniksi: National union of students in Finland
Hankkeen nimi: Ammatti- ja yrittäjyyskoulutuksella paremmat työllistymismahdollisuudet Lusakan
nuorille
Hankekoodi: 28812601
Hankkeen sijainti: Lusaka, Sambia
Raportointikausi: 2003
Hankkeen alkamisvuosi: 2003
Euroa
Raportointivuodelle myönnetty tuki 18 670
• josta nostettu tukea raportointivuoden aikana 18 670
Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäänyt, raportointivuonna käytetty tuki
Raportointivuoden aikana käytetty tuki yhteensä 11 163,50
1. YHTEISTYÖKUMPPANIT. Selvitä tuen vastaanottajan, hyödynsaajien tai muiden yhteistyökumppaneiden
osallistuminen hankkeen suunnitteluun, toteutukseen ja rahoitukseen sekä hankkeen valvontaan. Mitä ja
millaisia osallistavia menetelmiä käytetään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa?
SYL:n yhteistyökumppani Sambiassa, Kanyama Youth Programme Trust (KYPT), on rekisteröity,
1990-luvun alussa perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on ylläpitämässään koulutuskeskuksessa
(KYPT Technical Institute) tarjota ammattikoulutusta heikossa asemassa oleville nuorille. Toiminta-
ajatuksena on parantaa vähäosaisten nuorten ja naisten elinoloja tarjoamalla heille mahdollisuus
ammatilliseen koulutukseen. Tätä kautta omavaraisuus sekä mahdollisuudet työllistymiseen että
jatkokoulutukseen paranevat. Hankealoitteen teki KYPT keväällä 2002, kun SYL oli ensin KEPA:n
Sambian toimiston kautta tiedottanut etsivänsä yhteistyökumppania Sambiasta. Hankkeen on
suunnitellut KYPT. Valmistelumatkalla elokuussa 2002 kolme SYL:n edustajaa keskustelivat KYPT:n
kanssa järjestön tekemistä suunnitelmista, tekivät ehdotuksia ja kyselivät tarkennuksia KYPT:n
projektiesitykseen. Yhteistyökumppanimme vastaa hankkeen toteuttamisesta.
SYL valitsee vuosittain jäsenjärjestönsä edustajista kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan
(KENKKU), joka vastaa hankkeen seurannasta ja tiedotuksesta Suomessa. SYL:n molempien
hankkeiden sekä tiedotuksen parissa työskenteli myös puolipäiväinen projektikoordinaattori Lauratuulia
Lehtinen (vuoden 2004 helmikuusta alkaen Teemu Sokka).
Kepan Sambian toimisto on merkittävä yhteistyötaho erityisesti kommunikaation ylläpitämisessä,
parantamisessa ja ylipäätään hankkeen monitoroinnissa. KYPT:illä ei esimerkiksi ole omaa internet-
yhteyttä, mutta he saavat käyttää Kepan toimiston yhteyttä.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus on auttanut SYL:a hankesuunnitteluun, raportointiin, koulutukseen ja
hallinnollisiin asioihin liittyvissä asioissa.
2. 2
2. HANKKEEN VAIKUTUKSET JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN. Selvitä miten hanke on
saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Millaisia positiivisia vaikutuksia hankkeella on ollut, kuka/ketkä ovat
niistä hyötyneet, mitä muutoksia hankkeen seurantamittareissa on tapahtunut? Missä asioissa ja mistä
syystä osa tavoitteista on ehkä jäänyt saavuttamatta?
Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeella on yksi pitkän tähtäimen tavoite: Nuorten ja erityisesti naisten elämänlaadun ja
työllistymismahdollisuuksien parantuminen lisäämällä ammatillista ja pienyritystoimintaan liittyvää
osaamista koulutuksen kautta. Hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on toteutunut erittäin hyvin ottaen
huomioon ensimmäisen toimintavuoden huomattavat vaikeudet, joista esimerkkeinä erittäin pitkälle
viivästynyt ministeriön rahoituspäätös seurauksineen sekä Lusakaa koetelleet tulvat. Ammatillista ja
pienyritystoimintaan liittyvää koulutusta järjestettiin kuitenkin olemassa oleviin puitteisiin nähden hyvin
ja erityisesti naiset osallistuivat kursseille aktiivisesti. On kuitenkin muistettava, että UM/SYL:n vuoden
2003 rahoituksesta yli kolmasosa siirrettiin vuodelle 2004. Tämän seurauksena emme ole voineet
rahoittaa esim. pienyritystoimintaa käsitteleviä kursseja suunnitelmiemme mukaisesti, vaikka KYPT on
muiden rahoituslähteiden turvin yritystoimintakursseja järjestänytkin.
Hankkeella on myös neljä välitöntä, prioriteettijärjestyksessä olevaa tavoitetta
1. Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen (70%)
2. KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
3. Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
4. Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Näistä on ensimmäisenä toimintavuonna pystytty lähinnä keskittymään ensimmäiseen,
hankesuunnitelmassa myös suurimman painoarvon saaneeseen tavoitteeseen. Tavoite on saavutettu
siinä määrin, kun se on ollut vaikeassa toimintaympäristössä mahdollista. Muiden välittömien
tavoitteiden kohdalla suunniteltuja toimintoja on toteutettu ja tuloksia saavutettu jokaisen tavoitteen
osalta, mutta tavoitteita ei kokonaisuuksina ole saavutettu siinä laajuudessa, kun hankesuunnitelmassa
on ajateltu. Näin on tapahtunut hyvin pitkälti siksi, että ministeriön myöhästynyt rahoituspäätös ajoi
kumppanijärjestön keskittämään toimintansa muiden rahoituslähteiden etsimiseen, eikä voimavaroja
esim. KYPT:n kehittämiseen järjestönä juurikaan voitu käyttää.
Hyödynsaajat
Hankkeen ensimmäisestä vuodesta ovat hyötyneet hankesuunnitelmassa lopullisiksi hyödynsaajiksi
määritellyt, Kanyaman alueen vähäosaiset nuoret. Nuorille on ollut tarjolla koulutusta, kulttuuria sekä
tiedotusta erilaisista ajankohtaisista teemoista. Hankkeen välittömiä hyödynsaajia ovat olleet
koulutuskeskuksen opettajat; erityisesti ne, jotka ovat osallistuneet koulutukseen. Opettajien
koulutuksen välityksellä voidaan katsoa myös KYPT:n järjestönä hyötyneen. KYPT:n tuella toimivat
yhteisöryhmät, vuonna 2003 erityisesti urheilu- ja teatteriryhmät ovat olleet aktiivisia ja heillä on ollut
mahdollisuus toimia KYPT:n tiloissa. Välillisesti KYPT:n toiminnasta on hyötynyt koko Kanyaman
yhteisö.
Vaikeudet tavoitteiden saavuttamisessa
Vähemmän tärkeiksi priorisoitujen (10%) tavoitteiden saavuttamisessa jouduttiin tekemään
kompromisseja, vaikka yksittäisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiinkin. Merkittävä osa
voimavaroista keskitettiin päätavoitteen toteutumiseen. Koko alkuvuoden toiminnan lamautti erittäin
pitkälle viivästynyt ministeriön rahoituspäätös. Kun rahaa ei ollut, ei palkkoja voitu maksaa, minkä
seurauksena osa opettajista ei voinut maksaa vuokraansa ja joutui luopumaan asunnoistaan –minkä
seurauksena taas KYPT menetti osan hyvistä opettajistaan. Vuoden aikana myös eräs
koulutuskeskuksen toimeenpanevan tason avainhenkilöistä menehtyi. Alkuvuodesta sekä teoriaa että
käytännön tekemistä sisältäviä kursseja ei voitu järjestää, koska käytännön tekemisessä tarvittavia
3. 3
opetusmateriaaleja ei ollut varaa hankkia, minkä seurauksena opiskelijat olivat erittäin
epämotivoituneita.
Hanke päästiin aloittamaan vasta varsin myöhään verrattuna alkuperäiseen aikataulusuunnitelmaan.
Hankkeen toteutumisen epävarmuus aiheutti hämmennystä sekä SYL:ssa että KYPT:ssa ja nosti esiin
liudan kysymyksiä. Miten tulisi toimia? Pitäisikö toiminta suunnitella kokonaan uudelleen vähemmin
resurssein? Pitäisikö pitäytyä alkuperäisessä projektisuunnitelmassa? Miten tästä eteenpäin? Asiasta
keskusteltiin paljon sekä SYL:ssa että KYPT:n hallituksen kokouksissa.
KYPT lähti kuitenkin aktiivisesti etsimään muita rahoituskanavia, kun rahoituspäätöstä Suomesta ei
kuulunut. Katsomme, että yhtäältä tämä kertoo hyvin paljon järjestön toimijoiden sitoutuneisuudesta
koulutuskeskuksen toimintaan ja toisaalta myös järjestön taidosta käydä neuvotteluja erilaisten
rahoittajien kanssa. Myös Suomen Sambian edustusto päätti tukea KYPT:iä paikallisen yhteistyön
määrärahoista, mikä sekä SYL:n että KYPT:n näkökulmasta oli erittäin tervetullut kädenojennus
kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle.
3. TOIMINNOT JA TULOKSET.
a) Selvitä lyhyesti tärkeimmät toimintamuodot ja toimenpiteet, joiden kautta hankkeelle asetettuja tavoitteita
on pyritty saavuttamaan.
Toimintamuodot
Ehdottomasti tärkein toimintamuoto vuoden 2003 aikana olivat opiskelijoille järjestetyt kurssit, joista
SYL:n tukemana järjestettiin vain pitkäkestoisia kursseja. Opetushenkilökunnan koulutus oli toiseksi
tärkein toiminnan muoto, vaikka koulutusta pystyttiinkin järjestämään suunniteltua vähemmän. . Runsas
vapaa-ajan toiminta ja erilaiset toimijat (urheiluryhmät, neljä draamaryhmää, kaksi taiteilijaryhmää sekä
viisi kirkkoa) ovat antaneet KYPT:lle näkyvyyttä. Myös teollisuuden edustajia on kutsuttu vierailemaan
koulutuskeskuksissa, joko vierailuluennoitsijoina tai keskustelukumppaneina. Vaikka toimintamuodoista
selkeästi jouduttiin priorisoimaan kurssien järjestämistä, joiltakin osin oltiin aktiivisia myös muiden
toimintamuotojen kohdalla.
Tässä olemme siis ainoastaan listanneet niitä toimenpiteitä, joita UM/SYL:n varoin on tehty, vaikka
esim. pienyritystoimintaa käsitteleviä kursseja (mukana hankesuunnitelmassamme) on toteutettu muista
rahoituslähteistä saaduilla varoilla.
Toimenpiteet (joka tavoitteelle määritelty erikseen)
Tavoite: Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen
Kursseja jouduttiin priorisoimaan rahapulan vuoksi
Opettajille tarjottiin lisäkoulutusta, vaikkakin vain valitettavan harvoille opettajille
Opetusmateriaalin hankinnassa jouduttiin alkuvuonna tinkimään
Tavoite: KYPT:n kehittyminen järjestönä
Toimitiloja vuokrattiin erilaisille yhteisöryhmille ja muille toimijoille
Pitkäjänteisestä sitoutumisesta ja sen merkityksestä keskusteltiin
Tavoite: Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin
Vapaa-ajan aktiviteetteja tarjottiin erilaisten yhteisöryhmien toiminnan välityksellä, lisäksi toteutettiin
tiedotuskampanjoita mm. huumeista ja HIV:sta
Yhteisöryhmiä avustettiin niiden toiminnassa tarjoamalla niiden käyttöön mm. tiloja
4. 4
Tavoite: Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi
Opiskelijoilta kerättiin kurssipalautetta
Joillekin henkilökunnan jäsenille järjestettiin koulutusta seurantamenetelmistä
Opiskelijamäärät ja osallistumisaktiivisuus tilastoitiin
Seurannasta ja sen kehittämisestä puhuttiin, suunnitelmia tulevaisuutta koskien tehtiin
b) Luettele lyhyesti hankkeen tulokset eli raportointikauden aikana aikaansaadut konkreettiset parannukset
ja tuotokset. Ilmoita tulosten valmistumisajankohta, määrä ja laji. Jos tulokset eivät vastaa
hakemuksessa/suunnitelmassa ilmoitettuja, selvitä syyt poikkeamiin. (Käytä tarvittaessa lisälehtiä).
Tässä olemme siis ainoastaan listanneet niitä tuloksia, joita UM/SYL:n varoin on tehty, vaikka esim.
pienyritystoimintaa käsitteleviä kursseja (mukana hankesuunnitelmassamme) on toteutettu muista
rahoituslähteistä saaduilla varoilla.
Hankkeen tulokset tavoitekohtaisesti:
Kurssitarjonnan monipuolinen kehittyminen ja jatkuvuuden turvaaminen (70%)
Tulokset:
6 koulutettua opettajaa
13 kurssia alkuvuoden vaikeasta rahoitustilanteesta huolimatta (joista SYL:n tuella 6 pitkäkestoista)
loppuvuodesta riittävästi opetusmateriaalia kursseilla
Poikkeamat:
vahvuusalueiden kartoittamiselle ei ollut resursseja
tarvetutkimuksen tekemiselle ei ollut resursseja, mutta epävirallisia keskusteluja aiheesta on käyty ja
joitakin tarpeita/toiveita tunnistettu (ks. muutostarpeet)
KYPT:ssä vuoden 2003 aikana järjestetyjen kurssien (kaikki kurssit mukana) osallistujamäärät
sukupuolittain:
Long term courses Male Female Total
1 Auto-mechanics 52 02 54
2 Hotel & Catering 01 32 33
3 Tailoring & Designing 02 47 49
4 Auto-electrical 18 00 18
5 Carpentry & Joinery 12 00 12
6 Bricklaying & Plastering 09 00 09
Total 94 81 175
Short courses (5 Days)
1 Start Your Business (SYB) 30 32 62
2 Cake baking and decorating 02 47 49
3 One up 10 05 15
4 Business Association Training (BAT) 15 14 29
5 Leadership Training 05 16 21
6 Upholstery 14 00 14
7 Flower arrangement 00 18 18
Total 76 132 208
TOTAL 170 213 383
5. 5
KYPT:n kehittyminen järjestönä (10%)
Tulokset:
Yhteisöryhmille ja kirkoille vuokratut toimitilat
Hyvin konkreettinen ymmärrys pitkäjänteisen sitoutumisen merkityksestä myös rahoittajan osalta
Osittain tulokselliset neuvottelut muiden rahoittajien kanssa
Poikkeamat:
Perusrahoituksen hankintaan käytettiin aikaa ja työtunteja, mutta jäsenmaksun maksaneiden yksilöiden
ja yhteisöjen määrän lisäämisen eteen päätettiin keskittyä vasta kun perustoiminta on saatu kunnolla
hankkeessa käyntiin
Tiiviimpi linkittyminen Kanyaman yhteisöön ja työmarkkinoihin (10%)
Tulokset:
Vapaa-ajan aktiviteetit Kanayaman alueen asukkaille
Aktiiviset yhteisöryhmät, tiedotuskampanjat (esim. huumeet, AIDS)
Poikkeamat:
KYPT:n tunnetuksi tekemiselle koulutusalojen työnantajien keskuudessa ei ollut resursseja
Ammatillista profiloitumista ei kehitetty, kun kurssit priorisoitiin rahanmenon perusteella
(opetusmateriaalien hankinta)
Yhteistyötä TEVETA:n kanssa ei kehitetty
Palvelujen kehittämiselle ei ollut resursseja
Seurannan parantuminen opiskelun vaikutusten arvioimiseksi (10%)
Tulokset:
kurssiarvioinnit
Opiskelijamäärien sekä osallistumisaktiivisuuden tilastointi
Yhteistyö KEPA:n Etelän vapaaehtoisohjelman kanssa, syksyllä 2004 KYPT:iin lähtevä suomalainen
vapaaehtoinen, neuvottelut seurantaan liittyvän projektityön tekemisestä (mahdollisesti yhdessä
paikallisen työntekijän kanssa)
Poikkeamat:
alkuarviointeja ei ollut resursseja järjestää
tilastoitiin vain osa suunnitelluista asioista
valmistuneiden tapaamisia ei voitu järjestää
4. HANKKEEN KESTÄVYYS. Arvioi hankkeen tulosten ja positiivisten vaikutusten kestävyyttä: Onko niiden
taloudellisen, teknisen, institutionaalisen, sosio-kulttuurisen ja ympäristöllisen kestävyyden suhteen riskejä?
Hankkeen tulokset, siinä määrin kun niitä pystyttiin saavuttamaan, ovat positiivisia. Vaikka alkuvuonna
taloudellinen tilanne oli hankala, joitakin kursseja pystyttiin järjestämään ja yhteisöryhmät toimivat
aktiivisesti. Loppuvuoden kurssit olivatkin sitten erittäin suosittuja. Yhteisöryhmien toiminta on tärkeää
kansalaistoiminnan kehittymisen kannalta, koska KYPT todella on yhteisökeskeinen järjestö, jonka
toimintaa raamittavat hyvin pitkälti yhteisön ihmiset ja heidän tarpeensa.
Taloudellisen ja institutionaalisen kestävyyden kannalta haluaisimme nostaa esiin KYPT:n kyvyn
selviytyä eteen tulevista haasteista, joiksi viime vuoden aikana voidaan laskea mm. ministeriön
viivästynyt rahoituspäätös sekä Lusakaa koetelleet tulvat. KYPT onnistui kuitenkin neuvottelemaan
itselleen muuta rahoitusta esimerkiksi maan opetusministeriöltä sekä WHO – UNDCP:n
terveysprojektista. Lisäksi KYPT:lla on paljon suunnitelmia taloudellisen kestävyyden kehittämiseksi.
6. 6
KYPT on myös toiminut aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen hyväksi.
Yritystoiminnan aloittamiseen liittyviä lyhytkursseja on järjestetty siten, että alueen naisilla on ollut
mahdollisuus osallistua niille. Joillakin näillä kursseilla oli jopa naisia enemmän kuin miehiä. KYPT on
myös ollut mukana järjestämässä Kanyaman alueella HIV/AIDS –valistuskampanjoita. Kaikki nämä
toimet omilta osin lisäävät sukupuolten välisen tasa-arvon parempaa toteutumista.
5. ONGELMAT JA MUUTOSTARPEET. Mitä ongelmia ja muutostarpeita hankkeessa on ilmennyt? Miten
hankkeen toteutusta on syytä kehittää, jotta tavoitteet saataisiin saavutetuksi ja vaikutusten sekä tulosten
kestävyys varmistetuksi?
Hankkeen alkuvuoden rahoitusvaikeudet näkyivät erittäin konkreettisesti KYPT:n toiminnassa.
Rahoitusvaikeuksista johtuen myös KYPT:n luottamus SYL:oa kohtaan on kärsinyt, vaikka SYL on
pyrkinyt koko ajan painottamaan, että se joutuu toimimaan ministeriön rahoituspäätöksen ja aikataulun
mukaisesti.
Kommunikaatiota tulisi parantaa edelleen molemmin puolin ja yhteydenottoihin tulisi saada aina
vastaus. KYPT:n osalta tilanne helpottuisi merkittävästi, mikäli järjestö saisi oman tietokoneyhteyden.
Kommunikaation parantamisen suhteen on toki käyty arkipäiväistä yhteydenpitoa laajempaakin
keskustelua. KYPT on ollut yhteydessä Kepan Etelän vapaaehtoisohjelman kanssa ja syksyllä 2004
KYPT:iin lähtee suomalainen vapaaehtoinen työntekijä. Hänen työnkuvansa tulee liittymään seurannan
parantamiseen, mutta on tässä vaiheessa vielä tarkentumaton.
KYPT:n kanssa yhdessä on suunniteltu vuodelta 2003 ylijääneiden varojen käyttämistä. KYPT toivoisi
varoja liikenevän esim. seurantaan, tarvetutkimukseen, henkilöstön koulutukseen sekä modernimpien
työkalujen ja laitteiden hankkimiseen. Henkilöstön kouluttaminen on noussut erityisesti esiin, jotta esim.
vahvuusalueita voitaisiin paremmin kartoittaa, järjestöä profiloida sekä seurantaa parantaa. Vaikka
erillistä tarvetutkimusta ei voitu toteuttaa, vuosikokouksessa keskusteltiin kurssitarpeista. Uutena
avauksena nousi esiin sihteeri/ATK –kurssi, jolle on ollut kova kysyntä Kanyamassa.
Muutoin erittäin sujuvasti hoitunut yhteydenpito KYPT:n ja SYL:n välillä koki vuoden 2003
raportointia tehtäessä jonkinlaisen taantuman. Järjestö joutui tilanteeseen, jossa heidän alun perin
palkkaamansa tilintarkastusyritys useiden viivytysten jälkeen ilmoitti, että yritys ei pystykään
tilintarkastusta hoitamaan. Tästä vaikeasta tilanteesta SYL kuuli kevään aikana, mutta SYL:lle
vakuutettiin, että asia saadaan hoidettua vain yritystä vaihtamalla. Myös Kepan Sambian yhteyshenkilö
oli siinä uskossa, että tilanne ratkeaa parhain päin ja yhteyshenkilö voi Suomessa vieraillessaan tuoda
tilintarkastusasiakirjat SYL:lle. Tilintarkastus kuitenkin venyi ajallisesti, ja SYL joutui pyytämään
ministeriöltä raportoinnille lisäaikaa kolmeen kertaan. Tulevaisuuden yhteydenpidossa tulee KYPT:n
kanssa painottaa jatkuvan ja rehellisen yhteydenpidon merkitystä myös vaikeissa tilanteissa, vaikka
sambialainen kulttuuri ei ehkä automaattisesti tue vaikeiden asioiden esiin nostamista ja pettymysten
tuottamista yhteistyökumppaneille.
Jos ajatellaan muutostarpeita kaikkien hankkeeseen sitoutuneiden tahojen välillä, SYL katsoo, että tiivis
yhteydenpito kaikkien osapuolten välillä on tärkeää. Mikäli esimerkiksi ministeriön edustajat vierailevat
kumppanijärjestössä (kuten keväällä 2004 vierailtiin KYPT:ssa), olisi erinomaisen tärkeää, että
suomalainen järjestö olisi tietoinen vähintäänkin vierailun tuloksista ja mielellään myös vierailun
tavoitteista, jotta se voisi parhaalla mahdollisella tavalla tukea vierailun onnistumista. Mikäli ministeriön
edustajat ehdottavat kumppanijärjestölle toimintoja tai kehittämisajatuksia suomalaisen järjestön siitä
tietämättä, olisi mielestämme entistä tärkeämpää, että suomalainen järjestö kuulisi näistä vierailun aikana
heränneistä ja yhteistyökumppanille esitetyistä ajatuksista ministeriön edustajilta.
7. 7
6. HANKKEEN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS. Tarkempi erittely kohdissa 7 ja 8.
6.1 KUSTANNUKSET
KUSTANNUKSET Vuosi 2003
Henkilökulut (liitteestä A1) Hyväksytyn Toteutuneet
hankesuunnit. kulut
kulut
Suomalaisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut
Suomalaisten asuminen ja matkakulut
Paikallisen henkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 5 530 1 582,51
Muut henkilökulut
Välisumma yhteensä 5 530 1 582,51
Koulutus ja valistus (liitteestä A4)
Henkilökulut 5 750 3 109,96
Materiaalit, tilat ja muut kulut 6 026 5 445,75
Välisumma yhteensä 11 776 8 555,71
Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (liitteestä A5)
Laite- ja materiaalihankinnat
Rakentaminen 2 234 1 213,67
Muut hankinnat
Välisumma yhteensä 2 234 1 213,67
Käyttö ja kunnossapito
Käyttökulut 0 202,50
Kunnossapitokulut
Välisumma yhteensä 0 202,50
Seuranta ja arviointikulut yhteensä (liitteestä A2) 1 000 850
TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 20 540 12 404,38
Hallintokulut (liitteestä A3)
Hallintohenkilöstön palkka- ja sosiaalikulut 1 540 670
Toimistokulut 460 220
Varainhankinta ja tiedottaminen 300 500
Välisumma yhteensä 2 300 1 390
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 22 840 13 954,38
Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 10% 9,96%
8. 8
6.2 RAHOITUS
Kohdassa 6.1 kuvatut kustannukset on katettu seuraavasti:
RAHOITUS Vuosi 2003
Omarahoitus Hyväksytyn Toteutuneet
hankkeen kustannukset
kustannukset
Rahallinen osuus 2 568 1 440,88
Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitukset 2 000 1 350
Omarahoitus yhteensä 4 568 2 790,88
Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 20% 20,00%
Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki
Rahoitus raportointivuodelle myönnetystä tuesta 18 672 11 163,50
Rahoitus aiemmilta vuosilta siirtyneistä tuista
Käytetty UM:n kehitysyhteistyötuki yhteensä 11 163,50
Muu rahoitus
Rahoituslähteet:
Muut rahoitus yhteensä
RAHOITUS YHTEENSÄ 22 840 13 954,38
7. KUSTANNUSERITTELY. Selvitä hankkeen kustannukset eriteltynä kustannuslajeittain. Erittelyssä tulee
ilmoittaa kustannuslajit (esim. henkilötyön laatu, koulutusmateriaali, rakennustarvikkeet, matkoja),
hankintojen määrä (esim. henkilötyön määrä ja työskentelyaika, kappaletta hankittuja välineitä, m2
rakennettu toimitilaa, kpl matkoja), yksikköhinta (esim. €/kuukausi, €/kappale, €/m2) sekä hankintalähde.
Kustannuserittelyn voi tarvittaessa esittää erillisillä liitteillä. Oheisia kustannustaulukoita on käytettävä (Liite
A, B). Lahjoitukset ja vapaaehtoistyön arvo sisällytetään kustannustaulukon (6.1.) asianmukaisiin kohtiin
(henkilötyö, laite- ja materiaalihankinnat jne.), lisämerkinnällä suluissa 'vapaaehtoistyö'/'tavaralahjoitukset'.
Käyttökulujen erittely:
Siivouskulut: 100,51 euroa
Paikalliset puhelinkulut: 101,99 euroa Yhteensä 202,50 euroa
Muut kulut on eritelty liitteissä A
8. OMARAHOITUS. Selvitä määrällisesti ja laadullisesti kulunutta vuotta koskevan järjestön omarahoituksen
muodostuminen: mistä lähteistä omarahoitus on hankittu, miten lahjoitusten ja vapaaehtoistyön arvo on
laskettu. Onko hankkeella ollut muuta rahoitusta? Omarahoituksen erittelyn voi esittää myös liitteessä B.
Omarahoituksen koostumus selviää liitteestä B. Omarahoitus on hankittu opiskelijoiden vapaaehtoisista
maksuista. Ylioppilaskunnissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä hankkeidemme hyväksi, ja
kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta KENKKU kokoontuu kuukausittain koko päivän mittaisiin
kokouksiin suunnittelemaan, tiedottamaan, seuraamaan ja arvioimaan. Kokousten välillä asioita
käsitellään aktiivisesti sähköpostin välityksellä.
9. 9
9. RAHATILANNE RAPORTOINTIVUODEN LOPUSSA
Euroa
Nostamatta jäänyt tuki,
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle
Käyttämättä jäänyt nostettu tuki, 7 506,50
josta sovittu siirtyväksi seuraavalle vuodelle 7 506,50
Ulkoasiainministeriölle palautettu tuki
Ulkoasiainministeriölle palautettava tuki
Ulkoasiainministeriö täyttää:
Euroa
Purettu tuki
Purettava tuki
10. HANKKEEN TILANNE RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYESSÄ JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Onko hyödynsaajien tuen tarve vähentynyt, pysynyt ennallaan tai lisääntynyt raportointikauden aikana?
Onko Suomesta tai muualta annettavaa tukea tarkoitus jatkaa? Miten ja kuinka kauan? Arvioi hankkeen
suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia: miten toimintaa on syytä kehittää jatkossa? Milloin
hanke on lopullisesti siirrettävissä yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle?
Vähäosaiset koulutusta tarvitsevat nuoret eivät Lusakan Kanyaman alueella ole KYPT:n vuonna 2003
kouluttamien nuorten myötä suinkaan loppuneet. Vuoden 2003 rahoitusvaikeuksien vuoksi voisi
pikemminkin sanoa, että tulevina vuosina kursseille on entistä enemmän tarvetta, koska kurssien määrää
ja laatua jouduttiin vuoden alkupuolella karsimaan. Hankkeen tukemista Suomesta on tarkoitus jatkaa
ainakin vuoteen 2005 asti.
Hankkeen suunnittelua ja toteutusta on ehkä hieman haasteellista arvioida kattavasti, koska vuoden
aikana jouduttiin tekemään niin monia kompromisseja suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin. Molemmat
hankeosapuolet (KYPT ja SYL) ovat kuitenkin sitoutuneita kaikkiin hankesuunnitelmassa asetettuihin
tavoitteisiin, joita pyritään tämän rahoituskauden jäljellä olevina vuosina toteuttamaan parhaalla
mahdollisella tavalla. Ensimmäinen vuosi oli haasteellinen, mutta järjestöt osoittivat sitoutuneisuutensa
toiminnan käytännön järjestämisen lisäksi myös sen kehittämiseen, mistä esimerkkinä voidaan pitää
mm. yhteistyötä Kepan Etelän vapaaehtoisohjelman kanssa sekä suunnitelmia koulutuksen seurannan
parantamiseksi.
Hankeosapuolien välistä yhteydenpitoa on syytä tiivistää entisestään, jotta vaikeistakin tilanteista
voidaan avoimesti keskustella ja pohtia niiden ratkaisumahdollisuuksia.
Hankkeen lopullista siirtoa yhteistyökumppanin ja/tai hyödynsaajien vastuulle on ajallisesti varsin
vaikea arvioida. Hanke ei lähtökohdiltaan ole täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa, mutta tässä
vaiheessa on vaikea nähdä, kuinka hanke voisi suunnitellussa laajuudessa toimia täysin ilman
ulkopuolista rahoitusta. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on pohdittu uusia tulonlähteitä – ja
osittain onnistuttukin rahoituksen hankkimisessa muista lähteistä kuin Suomesta. On kuitenkin
muistettava, että muun rahoituksen hankinta oli vuonna 2003 lähinnä pakollista, jotta edes joitakin
kursseja voitiin keväällä järjestää. Muun rahoituksen hankinnassa on syytä pohtia tarkkaan, mistä
lähteistä raha tulee ja kuinka paljon rahoitus vaatii henkilöresurssien ohjaamista muuhun toimintaan
kuin mitä hankesuunnitelmassa on määritelty (tällä viitataan esim. jonkinlaiseen projektirahoitukseen,
josta on kuitenkin mahdollista irrottaa henkilöstölle palkkakuluja jne).
Uusien rahoituslähteiden pohdinnassa on myös syytä miettiä, miten vaikkapa merkittävästi nykyistä
suuremmat lukukausimaksut vaikuttaisivat koulutusmääriin ja/tai opiskelumahdollisuuksiin.
10. 10
Vaihtoehtoja on useita. Hankkeessa on esim. mahdollista kehittää liiketoiminnallista rahoituspohjaa, jota
voitaisiin kuitenkin kasvattaa täysin tarjottavan koulutuksen ehdoilla. Kurssien aikana tehtyjä/korjattuja
tuotteita voitaisiin myydä, ja tuotteiden myyntiin liittyen yritystoimintakursseihin voisi sisällyttää uusia
käytännön ulottuvuuksia esim. markkinointiin liittyen.
Hankkeen omavaraistumisesta tullaan varmasti puhumaan jäljellä olevien toimintavuosien aikana. Tässä
vaiheessa, kun hanke on käytännössä päässyt alkamaan vasta ensimmäisen vuoden toisella puoliskolla,
keskitytään kuitenkin hankesuunnitelmassa asetettujen, priorisoitujen tavoitteiden toteuttamiseen.
Raportin vahvistavat oikeaksi:
Paikka ja päivämäärä: ____________________________ ____________________________
Allekirjoitus: ____________________________ ____________________________
Nimen selvennys: ____________________________ ____________________________
Asema: ____________________________ tilintarkastaja
11. 11
LIITE A: KULUERITTELYT EUROINA
A1: Projektin toteuttamisen henkilökulut (seuranta- ja arviointimatkojen matkakulut liitteessä A2, hallintokulut liitteessä A3)
Tehtävä / työntekijä Työn kesto (kk) Palkka- ja sosiaalikulutMatka- ja majoituskulut Muut henkilökulut Henkilökulut yhteensä
/ kk
Suomesta palkattu henkilöstö
Kehitysmaassa palkattu henkilöstö
SYL:n osuus vartijan palkasta 12 kk
666,16
Palkanlaskija 12 kk 128,29
Tilintarkastaja 6kk 788,06
Henkilökustannukset yhteensä 1 582,51
Lisätietoja: …………………………………………………………………………………………………….……………………………………………………………………..
12. 12
A2: Seuranta- ja arviointimatkat:
Matkan aihe Selvitysryhmän kokoonpano Matkan ajankohta Päivärahat Matka- ja majoituskulut
Hankkeen seurantaa yhteydenpidon Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukuntakoko vuosi 170t, 5e/ t = 850e
ja raporttien välityksellä KENKKU
(vapaaehtoistyö)
Matkakulut yhteensä 850
Lisätietoja: …. Suuri osa ylioppilaskuntien vapaaehtoisista koostuvan KENKKU:n työstä koostuu hankkeen seurannasta.
……………………………………………………………………………………………………………………….………………………………………………………………..
A3: Hallintokulut
Kululaji Yksiköiden määrä Yksikkökustannus Yhteensä
Kehitysyhteistyöprojektikoordinaattori Lauratuulia Lehtinen 1 kk 670 670
Toimistokuluja (kopiointi, puhelin) 220
Varainhankinta ja tiedottaminen: Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan ja100 tuntia 5e/tunti 500
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä
Hallintokulut yhteensä 1 550
Lisätietoja: .…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..
13. 13
A4: Koulutus- ja valistuskulut
Kululaji Yksiköiden Yksikkö-kustannukset Kulut yhteensä
määrä
Henkilökulut (kurssimaksut, ulkopuolisten kouluttajien palkkiot, majoitus- ja matkakulut, yms.)
12kk x 3 83,8 3 000
Opettajien palkat (3 hlöä)
Henkilökunnan koulutus 109,96
Muut koulutus- ja valistuskulut (materiaalit, tilat, yms.)
1. Pitkäkestoiset kurssit:
Auto-mechanics 919,65
Hotel & Catering 747,57
Tailoring & Designing 782,38
Auto-electrical 403,39
Carpentry & Joinery 1 275,24
Bricklaying & Plastering 521,81
2. Koulutusmateriaalit
- rakennusmateriaalit 480,79
- suojavaatteet 122,50
- valmistujaiskulut 192,43
Yhteensä 8 555,71
Lisätietoja: SYL:n varoilla maksettiin hankesuunnitelman mukainen summa opettajien palkoista. Vaikka toimintaa jouduttiin karsimaan ja SYL:n rahoitusosuus koko toiminnasta jäi
odotettua pienemmäksi niin katsoimme opetuksen olevan suunnitelman mukaista ydintoimintaa johon meidän tukemme keskittyy.
14. 14
A5: Investoinnit ja hankinnat
Investointi Hankintalähde Yksiköiden Yksikkökustannus Rahtikulut yms. Kulut yhteensä
määrä ja laatu
Laite- ja materiaalihankinnat
Laitteiden kunnostaminen Sambia 229,45
Rakentaminen
Rakennusten kunnostaminen Sambia 984,21
Muut hankinnat
Yhteensä 1 213,67
Lisätietoja: ….………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………..
…………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………………
15. 15
LIITE B: OMARAHOITUS EUROINA
B1: Vapaaehtoistyö ja lahjoitukset (enintään 10 % kokonaiskuluista)
Työn / tavaran laatu Työn / tavaran määrä Arvon laskentaperuste Arvo yhteensä
Vapaaehtoistyö
Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunnan (KENKKU) ja 170 tuntia 5e/ t 850
yhteyshenkilöverkoston vapaaehtoistyötä hankkeen
seurantaan ja arviointiin
Varainhankinta ja tiedottaminen: kehitysyhteistyöasiain
neuvottelukunnan (KENKKU) ja yhteyshenkilöverkoston 100 tuntia 5e/ t 500
vapaaehtoistyötä
Lahjoitustavarat
Yhteensä 1 350
B2: Rahallinen omarahoitus
Rahoituslähde Määrä
Opiskelijoiden maksamat vapaaehtoiset kehitysyhteistyömaksut ja lipaskeräykset 1 440,88
Yhteensä 1 440,88
